1934

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin.
• 1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta.
• 24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi.
• 28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen Jyväskylän seminaarin.
• 12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi.
• 22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
• 23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi.
• 25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen puolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille.
• 8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
• 12. maaliskuuta – Viron valtionpäämies Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin.
• 20. maaliskuuta – Kaikki Natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.

• 1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Teksasin Grapevinessä.
• 1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle.
• 2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja.
• 5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”.
• 14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus.
• 27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua.
• 15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä.
• 15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan.
• 15. toukokuuta – Latvian Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
• 15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui.
• 25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä.
• 23. toukokuuta – Texas Rangersit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa.
• 24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
• 7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui mutavyöryssä Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000.
• 9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama Hassunkurinen sinfonia Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli myös Aku Ankan ensiesiintyminen.
• 12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
• 14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen.
• 27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen.
• 30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”Pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan natsipuolueessa ja SA:ssa.

• 9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä.
• 11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin.
• 22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
• 25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
• 2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat.
• 8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle
• 8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa.
• 19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.

• 2. lokakuuta – Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1 660 kuollutta.
• 6. lokakuuta – Katalonian separatistit kapinoivat.
• 9. lokakuuta – Jugoslavian kuningas Aleksanteri I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vieraillessa Marseillessa.
• 10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
• 16. lokakuuta – Kiinan kommunistien ”Pitkä marssi” alkoi.
• 6. marraskuuta – Etsivä keskuspoliisi vangitsi SKP:n jäsenet Toivo Antikaisen ja Yrjö Leinon Oitbackan kansakoululla Kirkkonummella.
• 13. marraskuuta – Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- tai puolueen univormua luokan edessä.
• 13. marraskuuta − Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia, taivutetusta puusta valmistettuja huonekaluja esiteltiin suomalaisen huonekaluteollisuuden näyttelyssä Lontoossa. Artek-yhtiö perustettiin vuoden 1935 puolella markkinoimaan Aallon huonekaluja.
• 18. marraskuuta − Fasisteja 16 maasta osallistui salaiseen konferenssiin Sveitsin Montreux'ssä.
• 27. marraskuuta – Bolivian presidentti Daniel Salamanca syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa. Taustalla oli Bolivian kannalta huonosti sujunut Chacon sota.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton politbyroon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui mahdollisesti Stalinin käskystä ja se aloitti Stalinin puhdistukset.
• 4. joulukuuta – Saksalainen kapellimestari Wilhelm Furtwängler erotettiin kaikista viroistaan, koska hän oli puolustanut natsien epäsuosioon joutunutta ja maanpakoon lähtenyttä säveltäjä Paul Hindemithiä.
• 14. joulukuuta – Naiset saivat äänioikeuden Turkissa.
• 29. joulukuuta – Japani irtisanoutui vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Giuseppina Leone, italialainen urheilija (olympiavoittaja)
• 2. tammikuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (k. 2003)
• 4. tammikuuta – Rudolf Schuster, Slovakian presidentti (1999–2004)
• 6. tammikuuta – Anneli Kivitie, suomalainen kansanedustaja (k. 2004)
• 7. tammikuuta – Juhani Linnovaara, suomalainen taidemaalari
• 7. tammikuuta – Tassos Papadopoulos, Kyproksen presidentti (k. 2008)
• 8. tammikuuta – Jacques Anquetil, ranskalainen pyöräilijä (k. 1987)
• 8. tammikuuta – Alexandra Ripley, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2004)
• 11. tammikuuta – Jean Chrétien, Kanadan pääministeri
• 14. tammikuuta – Alberto Rodriguez Larreta, argentiinalainen autourheilija (k. 1977)
• 15. tammikuuta – Mário de Araújo Cabral, portugalilainen autourheilija
• 17. tammikuuta – Donald Cammell, skotlantilainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
• 20. tammikuuta – Giorgio Bassi, italialainen autourheilija
• 22. tammikuuta – Bill Bixby, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
• 27. tammikuuta – Édith Cresson, Ranskan pääministeri
• 30. tammikuuta – Giovanni Battista Re, italialainen kardinaali

• 4. helmikuuta – Jouko Linjama, suomalainen säveltäjä
• 5. helmikuuta – Henry Louis Aaron (”Hank Aaron”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
• 7. helmikuuta – Edward Fenech Adami, Maltan presidentti
• 7. helmikuuta – King Curtis, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (k. 1971)
• 11. helmikuuta – Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja Panaman diktaattori
• 11. helmikuuta – Mary Quant, englantilainen muotisuunnittelija (minihameen ”keksijä”)
• 11. helmikuuta – John Surtees, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1 -kuljettaja
• 12. helmikuuta – Anne O. Krueger, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Maailmanpankin pääekonomisti)
• 12. helmikuuta – Bill Russell, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 13. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen lehtimies, diplomaatti ja professori
• 13. helmikuuta – George Segal, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. helmikuuta – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal)
• 17. helmikuuta – Alan Bates, brittiläinen näyttelijä (k. 2003)
• 17. helmikuuta – Barry Humphries, australialainen koomikko (”Dame Edna Everage”)
• 20. helmikuuta – Bobby Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
• 22. helmikuuta – Paavo Pohjola, suomalainen viulisti
• 24. helmikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri (k. 2000)
• 24. helmikuuta – Bingu wa Mutharika, Malawin presidentti
• 24. helmikuuta – George Ryan, yhdysvaltalainen poliitikko

• 4. maaliskuuta – Mario Davidovsky, argentiinalainen säveltäjä
• 5. maaliskuuta – Daniel Kahneman, vuoden 2002 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen psykologi
• 9. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (k. 1968)
• 14. maaliskuuta – Eugene Cernan, yhdysvaltalainen astronautti (viimeinen Kuussa käynyt ihminen)
• 14. maaliskuuta – Dionigi Tettamanzi, kardinaali ja Milanon arkkipiispa
• 18. maaliskuuta – Adolf Merckle, saksalainen liikemies (k. 2009)
• 26. maaliskuuta – Alan Arkin, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Little Miss Sunshine)
• 30. maaliskuuta – Hans Hollein, itävaltalainen arkkitehti ja muotoilija
• 31. maaliskuuta – Richard Chamberlain, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Shirley Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Carlo Rubbia, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko

• 3. huhtikuuta – Jane Goodall, englantilainen kädellisten tutkija, etologi ja antropologi
• 5. huhtikuuta – Roman Herzog, Saksan liittopresidentti (1994–1999)
• 5. huhtikuuta – Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2005)
• 13. huhtikuuta – Matti Rossi, suomalainen kirjailija, ilmiantaja ja kommunisti
• 16. huhtikuuta – Victor José Arriagada Rios (”Vicar”), chileläinen sarjakuvapiirtäjä
• 19. huhtikuuta – Jean Ziegler, sveitsiläinen sosiologi ja poliitikko
• 24. huhtikuuta – Shirley MacLaine, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (Hellyyden ehdoilla)
• 29. huhtikuuta – Pedro Pires, Kap Verden presidentti
• 29. huhtikuuta – Otis Rush, yhdysvaltalainen blues-kitaristi
• 30. huhtikuuta – Anssi Kukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja

• 13. toukokuuta – Paddy Driver, eteläafrikkalainen moottoripyöräilijä ja kilpa-ajaja
• 14. toukokuuta – Siân Phillips, brittiläinen näyttelijä
• 23. toukokuuta – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (Moog-syntetisaattori) (k. 2005)
• 27. toukokuuta – Harlan Ellison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 29. toukokuuta – Bill Vander Zalm, kanadalainen poliitikko
• 30. toukokuuta – Aleksei Leonov, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen avaruuskävelijä)

• 1. kesäkuuta – Charles Eugene Patrick Boone (”Pat Boone”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 2. kesäkuuta – Karl-Heinz Feldkamp, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 4. kesäkuuta – Vilhjálmur Einarsson, islantilainen yleisurheilija
• 6. kesäkuuta – Albert II, belgialaisten kuningas
• 10. kesäkuuta – Alois Mock, itävaltalainen poliitikko
• 15. kesäkuuta – Mikel Laboa, espanjalais-baskilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2008)
• 21. kesäkuuta – Ken Matthews, brittiläinen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 26. kesäkuuta – Dave Grusin, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä ja jazz-muusikko

• 4. heinäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija (k. 1987)
• 5. heinäkuuta – Tom Krause, suomalainen laulaja
• 11. heinäkuuta – Giorgio Armani, italialainen muotisuunnittelija
• 15. heinäkuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (Jäniksen vuosi) (k. 1977)

• 20. elokuuta – Antti Eskola, suomalainen sosiaalipsykologi

• 6. syyskuuta – Vieno Kekkonen, suomalainen laulaja
• 19. syyskuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles")
• 20. syyskuuta – Sophia Loren, italialainen näyttelijätär
• 21. syyskuuta – Leonard Cohen, kanadalainen laulaja ja sanoittaja
• 21. syyskuuta – Aarre Elo, suomalainen toimittaja ja radiojohtaja
• 24. syyskuuta – Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä ja muusikko
• 28. syyskuuta – Brigitte Bardot, ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti
• 28. syyskuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija (k. 2002)

• 7. lokakuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen toimittaja ja terroristi (k. 1976)
• 9. lokakuuta – Veikko Saarto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri

• 9. marraskuuta – Carl Sagan, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (k. 1996)
• 28. marraskuuta – Jaakko Pakkasvirta, suomalainen elokuvaohjaaja

• 3. joulukuuta – Pertti Hemánus, suomalainen tiedotusopin professori
• 4. joulukuuta – Pekka Tarkka, suomalainen kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja
• 21. joulukuuta – Juha Eirto, suomalainen laulaja
• 28. joulukuuta – Dame Margaret Natalie Smith Cross, brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijätär (Viikonloppu Kaliforniassa)

Kuolleita

• 10. tammikuuta − Marinus van der Lubbe, alankomaalainen kommunisti (teloitettiin tuomittuna Berliinin valtiopäivätalon poltosta) (s. 1909)
• 17. helmikuuta – Albert I, belgialaisten kuningas (s. 1875)
• 23. helmikuuta – Sir Edward Elgar, englantilainen säveltäjä (Pomp and Circumstance) (s. 1857)
• 9. huhtikuuta – Rudolf Koch, saksalainen taiteilija (s. 1876)
• 16. toukokuuta – Viktor von Wright, suomalainen liikemies, työväenjohtaja (s. 1856)
• 25. toukokuuta – Gustav Holst, englantilainen säveltäjä (The Planets) (s. 1874)
• 10. kesäkuuta – Fritz Theodor Albert Delius (”Frederick Delius”), brittiläinen säveltäjä (s. 1862)

• 4. heinäkuuta – Maria Skłodowska-Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon ja vuoden 1911 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen kemisti ja fyysikko (s. 1867)
• 22. heinäkuuta – John Dillinger (”Yhteiskunnan vihollinen nro. 1”), yhdysvaltalainen pankkiryöstäjä (s. 1903)
• 25. heinäkuuta – Engelbert Dollfuss, itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori (s. 1892)
• 25. heinäkuuta – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
• 30. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri (Sturmabteilungin (SA) johtaja) (s. 1887)
• 30. heinäkuuta – Gregor Strasser, saksalainen natsijohtaja (s. 1892)
• 30. heinäkuuta – Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali (Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri) (s. 1882)
• 2. elokuuta – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja Saksan presidentti (s. 1847)
• 27. elokuuta – Väinö Hupli, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1886)

• 15. lokakuuta – Raymond Poincaré, Ranskan presidentti ja moninkertainen pääministeri (s. 1860)
• 25. lokakuuta – Lauri Ingman, Suomen pääministeri ja Turun arkkipiispa (s. 1868)
• 20. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (Putkinotko) (s. 1881)
• 1. joulukuuta – Sven Hildén, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
• 1. joulukuuta – Sergei Kostrikov (”Sergei Kirov”), neuvostoliittolainen poliitikko (Leningradin alueen kommunistijohtaja) (s. 1886)
• Raffaele Calace, italialainen säveltäjä (s. 1863)

• 15. lokakuuta – Raymond Poincaré, Ranskan presidentti ja moninkertainen pääministeri (s. 1860)
• 25. lokakuuta – Lauri Ingman, suomalainen poliitikko ja arkkipiispa (s. 1868)
• 14. marraskuuta – Raffaele Calace, italialainen säveltäjä (s. 1863)
• 20. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (s. 1881)
• 1. joulukuuta – Sven Hildén, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
• 1. joulukuuta – Sergei Kirov, neuvostojohtaja (s. 1886)

Nobelin palkinnot

• Nobelin kemianpalkinto: Harold Clayton Urey
• Nobelin lääketieteen palkinto: George Whipple, George Minot ja William Murphy
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Luigi Pirandello
• Nobelin rauhanpalkinto: Arthur Henderson

Kirjoja

• Ihmiset suviyössä – Frans Eemil Sillanpää
• Ja eläinten henki oli rattaissa... – Arvi Järventaus
• Hyvästijättö lintukodolle – Joel Lehtonen
• Nuori Joosef – Thomas Mann

Muuta

• Elokuvavuosi 1934