1894
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 29. huhtikuuta − Helsingin Senaatintorilla paljastettiin Walter Runebergin veistämä keisari Aleksanteri II:n patsas.
- 23. kesäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea (The International Olympic Committee) perustetaan Sorbonnessa Pariisissa baroni Pierre de Coubertinin aloitteesta.
- 15. lokakuuta – Ranskan armeijan kapteeni Alfred Dreyfus vangitaan syytettynä vakoilusta ja Dreyfusin tapaus alkaa.
- Kiinan–Japanin sota (1894–1895)
- Nikolai II seuraa Aleksanteri III:ta Venäjän keisarina.
- Helsingin yliopiston Hämäläisosakunta perusti Päivölän Kansanopiston.
- Ranska valloitti Timbuktun.
[muokkaa] Syntyneitä
- 14. maaliskuuta – Heikki Liimatainen, suomalainen pitkänmatkanjuoksija ja olympiamitalisti (k. 1980)
- 7. huhtikuuta – Olavi Honka, suomalainen lakimies (k. 1988)
- 9. huhtikuuta – Verna Piponius, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
- 17. huhtikuuta – Nikita Hruštšov, neuvostoliittolainen poliitikko ja kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1971)
- 26. huhtikuuta – Rudolf Hess, saksalainen natsipuolueen varapuheenjohtaja (k. 1987)
- 6. toukokuuta – Seere Salminen (Serp), suomalainen kirjailija (k. 1977)
- 13. toukokuuta – Ásgeir Ásgeirsson, Islannin presidentti (k. 1972)
- 15. toukokuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko (k. 1977)
- 20. kesäkuuta – Rolf B Berner – suomalainen poliitikko ja kansanedustaja
- 23. kesäkuuta – Edvard VIII, Ison-Britannian kuningas (k. 1972)
- 20. heinäkuuta – Ola Fogelberg, suomalainen sarjakuvapiirtäjä, Pekka Puupään luoja (k. 1952)
- 25. heinäkuuta – Gavrilo Princip, bosnialainen serbinationalisti, joka murhasi Franz Ferdinandin, mistä sai alkunsa ensimmäiseen maailmansotaan johtanut tapahtumasarja (k. 1918)
- 26. heinäkuuta – Aldous Huxley, englantilainen kirjailija (Uljas uusi maailma) (k. 1963)
- 5. syyskuuta – Arvo "Poika" Tuominen, suomalainen poliitikko, lehtimies ja kirjailija (k. 1981)
- 4. lokakuuta – Frans G. Bengtsson, ruotsalainen kirjailija ja runoilija (k. 1952)
- 25. lokakuuta – Jukka Rangell, suomalainen lakimies, poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1982)
- 28. lokakuuta – K.A. Heiskanen, suomalainen jääkärikenraali (k. 1962)
- 8. marraskuuta – Maximilian Kolbe, munkki ja pyhimys (k. 1941)
- 26. marraskuuta – Norbert Wiener, matemaatikko, kybernetiikan perustaja (k. 1964)
- 22. joulukuuta – Edwin Linkomies, suomalainen yliopistomies ja poliitikko (k. 1963)
- Teo Snellman (k. 1977)
[muokkaa] Kuolleita
- 1. tammikuuta – Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko (s. 1857)
- 4. helmikuuta – Adolphe Sax, saksofonin keksijä (s. 1814)
- 20. marraskuuta − Anton Rubinstein, venäläinen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (s. 1829)
- 3. joulukuuta – Robert Louis Stevenson, kirjailija (s. 1850)
[muokkaa] Kirjat
- Puukkojunkkarit – kuvauksia nyrkkivallan ajalta (Santeri Alkio)
- Heräämiseni (Arvid Järnefelt)
- Spiritistinen istunto (Minna Canth)
- Veren perintö (Mark Twain)
- Pikku Eyolf (Henrik Ibsen)