1946

Tapahtumia

tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa, jolloin lakkautettiin kaikkiaan yhdeksän taajaväkistä yhdyskuntaa. Kuusiston kunta liitettiin Kaarinan kuntaan. Akaan kunta jaettiin Kylmäkosken, Sääksmäen, Toijalan ja Viialan kuntien kesken.
• 1. tammikuuta – Suomessa leikattiin setelit Eduskunnan hyväksymän lain nojalla.
• 7. tammikuuta – Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
• 8. tammikuuta − Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov toimitti Suomen sotasyyllisyysoikeudelle Neuvostoliitossa sotavankina olleen saksalaisen kenraalin Erich Buschenhagenin kuulustelukertomuksen suomalaisten ja saksalaisten sotilashenkilöiden yhteyksistä ennen jatkosodan syttymistä sekä jäljennöksen Adolf Hitlerin Barbarossa-suunnitelmasta.
• 9. tammikuuta − Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynti jatkui joulutauon jälkeen.
• 10. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
• 11. tammikuuta – Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi.
• 20. tammikuuta – Charles de Gaulle Erosi väliaikaishallituksen pääministerin virasta.
• 20. tammikuuta – Lenin-museo avattiin Tampereella.
• 27. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto vaatinut marsalkka Mannerheimia syytettäväksi sotasyyllisyysasiassa ja että Mannerheim oli halutessaan vapaa matkustamaan ulkomaille.
• 30. tammikuuta − Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö ilmoitti Suomen ulkoministeriölle, että Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten.
• 31. tammikuuta – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
• 1. helmikuuta – Norjalainen lakimies Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
• 2. helmikuuta – Unkarista tuli tasavalta.
• 9. helmikuuta − Josif Stalin julkisti Neuvostoliiton uuden, järjestyksessä neljännen viisivuotissuunnitelman, jolla pyrittiin ylittämään länsimaiden öljyn, teräksen ja raudan tuotanto. Kolmannen viisivuotissuunnitelman toimeenpano oli keskeytynyt toisen maailmansodan vuoksi.
• 14. helmikuuta – Englannin pankki kansallistettiin.
• 21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa vastaan päättyi. Tuomitut aloittivat rangaistustensa kärsimisen Katajanokan vankilassa, josta heidät jo seuraavana päivänä siirrettiin Helsingin keskusvankilaan.
• 24. helmikuuta – Herakles-laiva toi toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
• 2. maaliskuuta – Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
• 2. maaliskuuta – Ho Tši Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
• 4. maaliskuuta – C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
• 5. maaliskuuta – Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa ”rautaesiripusta” (Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
• 6. maaliskuuta – Ho Tši Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
• 9. maaliskuuta – Juho Kusti Paasikivi Suomen presidentiksi.
• 10. maaliskuuta – Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
• 15. maaliskuuta – Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
• 19. maaliskuuta – Ranskan Guayanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
• 22. maaliskuuta – Transjordan sai itsenäisyyden.
• 26. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja Mauno Pekkalan muodostaman hallituksen.
• 30. maaliskuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover saapui Suomeen tutustumaan maassa vallinneeseen elintarvike- ym. huoltotilanteeseen. Vierailunsa päätteeksi Hoover totesi, että Suomella oli hyvät mahdollisuudet saada talousapua Yhdysvalloilta.

huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
• 13. huhtikuuta – Liittoutuneet määräsivät kaikki kansallissosialistiset muistomerkit hävitettäviksi Saksan alueelta sekä kansallissosialistista aineistoa sisältäneet julkaisut poistettaviksi saksalaisista kirjastoista ja kirjakaupoista vuoden loppuun mennessä.
• 18. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Josip Broz Titon hallituksen Jugoslaviassa.
• 18. huhtikuuta – Kansainliiton viimeinen kokous, se siirsi päätösvaltansa YK:lle ja lakkautti itsensä.
• 21. huhtikuuta − Saksan itävyöhykkeellä perustettiin Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED), jonka puheenjohtajiksi tulivat Otto Grotewohl ja Wilhelm Pieck. Puolueen lehden Neues Deutschlandin ensimmäinen numero ilmestyi 23. huhtikuuta.
• 29. huhtikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä muun muassa Hideki Tōjō, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
• 9. toukokuuta – Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
• 10. toukokuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
• 20. toukokuuta – Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
• 25. toukokuuta – Transjordanin parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
• 31. toukokuuta – Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
• 2. kesäkuuta – Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Umberto II karkotettiin maasta. Naiset saivat äänioikeuden.
• 4. kesäkuuta − Nikolai Švernik valittiin Neuvostoliiton presidentiksi Mihail Kalininin kuoltua.
• 8. kesäkuuta – Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
• 15. kesäkuuta − SDP piti ylimääräisen puoluekokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin huoltotarkastaja Emil Skog ja puoluesihteeriksi kansanedustaja Väinö Leskinen.

heinä-syyskuu

• 4. heinäkuuta – Kielcen kaupungissa Puolassa tapahtui paikallisten asukkaiden toimeenpanema pogromi, jossa tapettiin 35 juutalaista. Suuri osa puolanjuutalaisista pakeni sen vuoksi vuoden mittaan Puolasta länsiliittoutuneiden miehitysvyöhykkeille.
• 22. heinäkuuta – Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa, 90 ihmistä sai surmansa.
• 25. heinäkuuta – Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla.
• 29. heinäkuuta – Rauhankonferenssi liittoutuneiden sekä Suomen, Italian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kesken alkoi Pariisissa.
• 2. elokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhanneuvotteluihin. Valtuuskuntaan tulivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministeri Carl Enckell, sisäministeri Yrjö Leino ja toinen sosiaaliministeri Lennart Heljas sekä kansanedustajat Väinö Voionmaa ja John Österholm.
• 13. elokuuta – Suomen rauhanvaltuuskunta saapui lentoteitse Pariisiin.
• 15. elokuuta − Ulkoministeri Carl Enckell käytti Suomelle varatun puheenvuoron Pariisin rauhankonferenssissa ja esitti siinä toivomuksen Suomelle määrättyjen alueluovutusten ja sotakorvausten lieventämiseksi. Neuvostoliiton päävaltuutettu, varaulkoministeri Andrei Vyšinski reagoi Enckellin puheeseen raivokkaasti.
• 19. elokuuta – Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3 000 kuollutta.
• 31. elokuuta − Kaikki Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytetyt lukuun ottamatta Hans Frankia kiistivät heihin kohdistetut syytteet.
• 6. syyskuuta − Pääministeri Mauno Pekkala teki radiopuheessaan selkoa Pariisin rauhanneuvottelujen etenemisestä.
• 8. syyskuuta – Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jätti maan.

loka-joulukuu

• 10. lokakuuta – Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa.
• 11. lokakuuta − Kirjailija Elsa Soinin käsikirjoittama ja Ilmari Unhon ohjaama, kirjailija Aleksis Kiven elämää kuvaava elokuva Minä elän sai ensi-iltansa. Pääosassa oli näyttelijä Rauli Tuomi, joka sai suorituksestaan Jussi-patsaan.
• 14. lokakuuta − Pariisin rauhansopimuksen luonnos Suomen osalta hyväksyttiin ilman Suomen siihen esittämiä muutoksia. Sopimuksen allekirjoittaminen lykkääntyi vuoden 1947 puolelle.
• 16. lokakuuta – Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä.
• 4. marraskuuta − 80 oppositiopuolueiden kansanedustajaa Kokoomuksen Päiviö Hetemäen johdolla teki Pekkalan hallitukselle välikysymyksen Valpon toiminnasta. Valpoa syytettiin välikysymyksessä siitä, että se oli pidättänyt Suomen kansalaisia ilman laillisia edellytyksiä. Hallitus sai seuraavana päivänä luottamuslauseen kiihkeän keskustelun jälkeen äänin 93−72.
• 8. marraskuuta – Vietnamilaiset mellakoivat Haiphongissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
• 12. marraskuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
• 19. marraskuuta – Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
• 21. marraskuuta – Georgi Dimitrov muodosti Bulgarian kansantasavallan ensimmäisen hallituksen.
• 27. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi ”ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta”.
• 5. joulukuuta − New York määrättiin YK:n päämajan pysyväksi sijaintipaikaksi.
• 11. joulukuuta – YK:n lastenapujärjestö UNICEF perustettiin.
• 12. joulukuuta – YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
• 19. joulukuuta − Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti leikata Valpon määrärahoja kuudella miljoonalla markalla.
• 24. joulukuuta – Ranskan ”neljäs tasavalta” alkoi.

Syntyneitä

• 13. tammikuuta – Eero Koivistoinen, suomalainen jazz-muusikko ja -säveltäjä
• 19. tammikuuta – Dolly Parton, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 20. tammikuuta – David Lynch, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, kuvataiteilija ja valokuvaaja (Twin Peaks)
• 7. helmikuuta – Anita Riitta Helena Lindgren (”Anita Hirvonen”), suomalainen laulaja (Itke vaan, jos helpottaa)
• 7. maaliskuuta – Okko Kamu, suomalainen kapellimestari
• 12. maaliskuuta – Liza Minnelli, yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Cabaret)
• 12. maaliskuuta – Ilkka Niiniluoto, suomalainen filosofi (Helsingin yliopiston rehtori)
• 19. maaliskuuta – Pekka Autiovuori, suomalainen näyttelijä (Käpy selän alla)
• 19. maaliskuuta – Bigas Luna, espanjalainen elokuvaohjaaja
• 21. maaliskuuta – Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä (007 vaaran vyöhykkeellä)
• 28. maaliskuuta – Alejandro Toledo, Perun presidentti

• 8. huhtikuuta – Heikki Kinnunen, suomalainen näyttelijä (Ällitälli)
• 13. huhtikuuta – Kari Tikka, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
• 25. huhtikuuta – Vladimir Žirinovski, venäläinen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Seppo Ruohonen, suomalainen oopperalaulaja
• 30. huhtikuuta – Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
• 30. huhtikuuta – Sven Nordqvist, ruotsalainen kirjailija ja kuvittaja (Viiru ja Pesonen)
• 2. toukokuuta – Ralf Gothóni, suomalainen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari
• 4. toukokuuta – Ville Komsi, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti
• 6. toukokuuta – Henrik Lax, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
• 17. toukokuuta – Jotaarkka Pennanen, suomalainen teatteriohjaaja
• 18. toukokuuta – Andreas Katsulas, yhdysvaltalainen näyttelijä (Babylon 5) (k. 2006)
• 19. toukokuuta – André René Roussimoff (”André the Giant”), ranskalainen show-painija ja näyttelijä
• 20. toukokuuta – Cherilyn Sarkisian LaPier (”Cher”), yhdysvaltalainen laulaja, viihdetaiteilija ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kuuhullut)
• 9. kesäkuuta – Deyda Hydara, gambialainen toimittaja (k. 2004)
• 14. kesäkuuta – Donald Trump, yhdysvaltalainen liikemies
• 22. kesäkuuta – Kaarina Helakisa, suomalainen lastenkirjailija ja suomentaja (k. 1998)
• 30. kesäkuuta – Eija Merilä, suomalainen laulaja

• 1. heinäkuuta – Erkki Tuomioja, suomalainen poliitikko
• 5. heinäkuuta – Sir Paul Smith, brittiläinen muotisuunnittelija
• 6. heinäkuuta – George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
• 6. heinäkuuta – Peter Singer, australialainen filosofi
• 9. heinäkuuta – Ronald Belford Scott (”Bon Scott”), australialainen laulaja ("AC/DC")
• 22. heinäkuuta – Mireille Mathieu, ranskalainen laulaja
• 3. elokuuta – John Whitaker Straw (”Jack Straw”), brittiläinen poliitikko
• 19. elokuuta – William Jefferson Clinton (”Bill Clinton”), Yhdysvaltain presidentti
• 2. syyskuuta – Paavo Väyrynen, suomalainen poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri
• 5. syyskuuta – Farrokh Bulsara (”Freddie Mercury”), sansibarilaissyntyinen englantilainen laulaja ("Queen") (k. 1991)
• 10. syyskuuta – Ilkka Salminen, suomalainen basisti ("The Avengers")
• 15. syyskuuta – Tommy Lee Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. syyskuuta – Oliver Stone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 18. syyskuuta – Veikko Juntunen, suomalainen viihdesäveltäjä ja -sanoittaja
• 25. syyskuuta – Jarkko Rantanen, suomalainen näyttelijä (k. 2008)

• 4. lokakuuta – Susan Abigail Tomalin (”Susan Sarandon”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuolemaantuomittu)
• 7. lokakuuta – Irja Rane, suomalainen kirjailija
• 19. syyskuuta – Cecil Ingram Connor (”Gram Parsons”), yhdysvaltalainen muusikko ("The Byrds") (k. 1973)
• 10. marraskuuta – Duane Allman, yhdysvaltalainen kitaristi ("Allman Brothers Band") (k. 1971)
• 29. marraskuuta – Seppo Hovi, suomalainen muusikko
• 2. joulukuuta – Jaakko Ryhänen, suomalainen oopperalaulaja
• 5. joulukuuta – Josep Maria Carreras i Coll (”José Carreras”), katalonialainen oopperalaulaja
• 10. joulukuuta – Nadja Pyykkö, suomalainen näyttelijä, maskeeraaja, kuvaussihteeri ja elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 12. joulukuuta – Emerson Fittipaldi, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
• 17. joulukuuta – Pepe Willberg, suomalainen muusikko
• 18. joulukuuta – Steven Spielberg, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 20. joulukuuta – Hannes Manninen, suomalainen poliitikko
• 25. joulukuuta – Ilkka Kylävaara, suomalainen suomalainen toimittaja, ohjaaja ja kirjailija
• 29. joulukuuta – Marianne Faithfull, englantilainen laulaja
• 30. joulukuuta – Patti Smith, yhdysvaltalainen muusikko, laulaja ja runoilija

Kuolleita

• 10. tammikuuta – Matti Turkia, suomalainen poliitikko
• 14. tammikuuta – Antti Hackzell, Suomen pääministeri
• 23. tammikuuta – Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari (”Toipilas”)
• 18. helmikuuta – Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija (Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II)
• 19. helmikuuta – Jalmar Castrén, suomalainen poliitikko ja professori
• 19. helmikuuta – Rafael Erich, suomalainen lakimies ja Suomen pääministeri
• 19. maaliskuuta – Bigas Luna, espanjalainen elokuvaohjaaja
• 24. maaliskuuta – Aleksandr Aljehin, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
• 21. huhtikuuta – John Maynard Keynes, englantilainen taloustieteilijä (Keynesiläinen taloustiede)
• 26. huhtikuuta – Antero Svensson, suomalainen kenraali
• 7. toukokuuta – Ferdinand Boberg, ruotsalainen arkkitehti
• 13. toukokuuta – Bertel Jung, suomalainen arkkitehti
• 23. toukokuuta – Onni Tarjanne, suomalainen arkkitehti
• 1. kesäkuuta – Ion Antonescu, Romanian pääministeri ja diktaattori (s. 1882) (teloitettiin)
• 3. kesäkuuta – Mihail Kalinin, neuvostoliittolainen metallityöntekijä ja Neuvostoliiton presidentti
• 15. kesäkuuta – Arvid Mörne, suomenruotsalainen kirjailija
• 29. kesäkuuta – Karl Harald Wiik, suomalainen poliitikko
• 13. elokuuta – Herbert George Wells (”H. G. Wells”), englantilainen tieteiskirjailija (Maailmojen sota)
• 24. elokuuta – Maria Andersson, suomalainen palvelijatar (tiettävästi pisimpään elänyt suomalainen)
• 6. syyskuuta – Lucina Hagman, suomalainen poliitikko ja naisasialiikkeen uranuurtaja (Marttaliiton perustaja)
• 20. syyskuuta – Kaarle Halme, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, näytelmä- ja romaanikirjailija sekä elokuvaohjaaja
• 6. lokakuuta – Per Albin Hansson, nelinkertainen Ruotsin pääministeri
• 11. lokakuuta – Rudolf Koivu, suomalainen taidemaalari, lastenkirjojen kuvittaja ja satukirjailija (Rudolf Koivun satukirja)
• 13. lokakuuta – Yrjö Tuominen, suomalainen näyttelijä (Juhla meren rannalla)
• 15. lokakuuta – Hermann Göring, saksalainen ilmailuministeri (Luftwaffen komentaja)
• 16. lokakuuta – Wilhelm Keitel, saksalainen sotamarsalkka (OKW:n komentaja) (s. 1882) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Alfred Rosenberg, saksalainen kansallissosialistien ideologi ja poliitikko (s. 1893) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Joachim von Ribbentrop, Saksan ulkoministeri (s. 1893) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja (RSHA:n päällikkö) (s. 1903) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Hans Frank, saksalainen SS-upseeri (Puolan kenraalikuvernööri) (s. 1900) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Wilhelm Frick, kansallissosialistisen Saksan sisäministeri (s. 1877) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Julius Streicher, saksalainen poliitikko (Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja) (s. 1885) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Ernst Friedrich Sauckel (”Fritz Sauckel”), saksalainen natsijohtaja (työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö) (s. 1894) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Alfred Jodl, saksalainen kenraalieversti (Wehrmachtin pääesikunnan operaatiopäällikkö) (s. 1890) (teloitettiin)
• 16. lokakuuta – Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri sekä Alankomaiden valtakunnankomissaari (s. 1892) (teloitettiin)
• 23. lokakuuta – Ernest Thompson Seton, englantilais-yhdysvaltalainen partiojohtaja ja kirjailija (Villejä eläimiä)
• 4. marraskuuta – Rüdiger von der Goltz, saksalainen kenraali, kreivi
• 14. marraskuuta – Manuel de Falla, espanjalainen säveltäjä
• 5. joulukuuta – Martti Nisonen, suomalainen säveltäjä
• 25. lokakuuta – Rudolf Walden, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari), ministeri ja teollisuusmies (Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja)
• 25. joulukuuta – William Claude Dukenfield (”W. C. Fields”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Percy Bridgman
• Nobelin kemianpalkinto: James Sumner, John Northrop ja Wendell Stanley
• Nobelin lääketieteen palkinto: Hermann Joseph Muller
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Hermann Hesse
• Nobelin rauhanpalkinto: Emily Balch ja John R. Mott

Muuta

• Elokuvavuosi 1946