1943

Tapahtumia

Tammikuu - maaliskuu

• 11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
• 14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa.
• 18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi.
• 21. tammikuuta − Edistyspuolueen kansanedustaja, metsätieteilijä ja entinen pääministeri A. K. Cajander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli professori Kalle Kauppi.
• 23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
• 27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitler siirsi sotalaivaston ylipäällikön suuramiraali Erich Raederin syrjään ja nimitti tämän tilalle suuramiraali Karl Dönitzin.
• 31. tammikuuta – Ossi Elstelän ohjaama elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi sai ensi-iltansa.
• 2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
• 9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
• 11. helmikuuta – Eversti Aladár Paasonen teki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selkoa sodan siihenastisesta kulusta ja odotettavissa olevasta kehittymisestä. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasosta tappiomielialan lietsomisesta.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
• 15. helmikuuta – Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien 1937 ja 1940 valitsijamiehet.
• 16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
• 18. helmikuuta – Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels julisti "totaalisen sodan".
• 19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
• 28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
• 1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
• 2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
• 5. maaliskuuta – Professori Edwin Linkomies muodosti uuden hallituksen.
• 7. maaliskuuta − Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsi Josif Stalinille Neuvostoliiton marsalkan arvonimen.
• 15. maaliskuuta − Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirrettiin Joensuusta Äänislinnaan.
• 25. maaliskuuta − Hankoon perustettiin vastaanottoleiri inkeriläistä siirtoväkeä varten. Toinen leiri perustettiin Lohjalle 31. maaliskuuta.
• 26. maaliskuuta – Komandorskisaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.
• 29. maaliskuuta − Ensimmäiset inkeriläiset saapuivat Viron Paldiskista laivalla Hankoon.

Huhtikuu - kesäkuu

• 13. huhtikuuta – Itä-Puolasta läheltä Katynia löydettiin vuodelta 1940 peräisin olleet noin 4000 puolalaisen upseerin joukkohaudat. Puolan pakolaishallitus vaati Neuvostoliitolta selvitystä vuonna 1939 vangittujen puolalaisten kohtalosta ja kansainvälisen Punaisen Ristin tutkimuksia asiassa, minkä seurauksena Neuvostoliitto katkaisi suhteensa pakolaishallitukseen. Saksa käytti löytöä hyväkseen Neuvostoliiton vastaisessa propagandassaan.
• 19. huhtikuuta – Saksalaiset joukot hyökkäsivät Varsovan ghettoon pidättääkseen jäljelle jääneet juutalaiset, mikä aloitti Varsovan gheton kansannousun.
• 22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
• 24. huhtikuuta – Saksan itärintamalla ollut suomalainen SS-pataljoona päätettiin kotiuttaa.
• 4. toukokuuta – Kirjailija Jarno Pennanen pidätettiin ja tuomittiin kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta ja valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta viholliselle. Tuomion taustalla oli Pennasen toiminta SNS-seurassa.
• 11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
• 13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
• 16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
• 19. toukokuuta – Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen vieraili Adolf Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja sai saksalaisen Kotka-ritarikunnan ristin tunnustuksena "bolsevismia vastaan käydystä taistelusta".
• 21. toukokuuta – Ruotsi solmi diplomaattisuhteet Lontoossa olleen Norjan pakolaishallituksen kanssa.
• 22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominternin.
• 2. kesäkuuta – Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan.
• 4. kesäkuuta – Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.
• 4. kesäkuuta – Puolustusvoimain lippujuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.
• 11. kesäkuuta – Heinrich Himmler määräsi Varsovan juutalaisghetot tuhottaviksi.
• 26. kesäkuuta − Neuvostoliittolaiset partisaanit surmasivat yli 30 siviiliä useisiin Suomussalmen kyliin tekemissään hyökkäyksissä.

Heinäkuu - syyskuu

• 4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa, joukossa Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa.
• 5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 04:40.
• 10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
• 11. heinäkuuta – Suomalaiset SS-miehet olivat viimeistä kertaa koolla Hangossa. Miehet siirtyivät Suomen omiin joukko-osastoihin.
• 12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
• 15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
• 19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
• 24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
• 25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Mussolinilta, hänet pidätettiin ja kenraali Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
• 27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
• 11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
• 13. elokuuta – Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja William Lyon Mackenzie King aloittivat Quebecin ensimmäisen konferenssin.
• 17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija sotamarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
• 17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
• 20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns. rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytille kirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti ruotsalaisen Dagens Nyheterin kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa.
• 29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
• 3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
• 4. syyskuuta – Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsi Pyhän synodin perustettavaksi uudelleen.
• 8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower ilmoitti Italian antautumisesta.
• 23. syyskuuta – Repubblica Sociale Italiana (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.

Lokakuu - joulukuu

• 13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
• 14. lokakuuta – Suomessa vieraillut saksalainen kenraali Alfred Jodl vaati Suomea taistelemaan Saksan rinnalla sodan loppuun saakka.
• 22. lokakuuta – RAF pommitti Kasselia.
• 1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
• 3. marraskuuta – Yli 18 000 juutalaista ammuttiin Majdanekin keskitysleirissä.
• 3. marraskuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm sanoi puheessaan, että Suomessa ei tunneta sympatiaa Natsi-Saksaa kohtaan ja ylisti norjalaisten vastarintataistelijoiden toimintaa saksalaisia miehittäjiä vastaan. Saksa vaati Fagerholmin erottamista hallituksesta.
• 15. marraskuuta – Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
• 16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
• 18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iski Berliiniin, aihettaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
• 20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
• 21. marraskuuta - Höyrylaiva Oulu II katosi miehistöineen Perämerellä.
• 22. marraskuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Chiang Kai-Shek tapasivat Kairossa.
• 22. marraskuuta – Libanon itsenäistyi Ranskasta.
• 27. marraskuuta – Kirjailija Hella Wuolijoki tuomittiin vakoilusta ja maanpetoksesta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen.
• 28. marraskuuta – Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
• 1. joulukuuta – Saksa vaati takeita siitä, ettei Suomi ryhdy Neuvostoliiton kanssa neuvotteluihin erillisrauhasta.
• 4. joulukuuta – Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
• 17. joulukuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm erosi hallituksesta.
• 24. joulukuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.
• 29. joulukuuta – Suomi torjui Saksan vaatiman liittosopimuksen.

Syntyneitä

• 17. tammikuuta – Aarno "Loka" Laitinen, suomalainen toimittaja
• 19. tammikuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja
• 24. tammikuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. tammikuuta – Sirkka-Liisa Lonka, suomalainen taidemaalari ja graafikko
• 28. tammikuuta – Tytti Parras, suomalainen kirjailija
• 29. tammikuuta – Irma Urrila, suomalainen laulaja
• 30. tammikuuta – Ilpo Mansnerus, suomalainen huilisti ja kapellimestari
• 15. helmikuuta – Juhani Suomi, suomalainen politiikan tutkija
• 20. helmikuuta – Mike Leigh, englantilainen elokuvaohjaaja
• 22. helmikuuta – Horst Köhler, Saksan liittopresidentti
• 24. helmikuuta – George Harrison, englantilainen muusikko ("The Beatles") (k. 2001)
• 25. helmikuuta – Olli Alho, suomalainen radiojohtaja
• 25. helmikuuta – Jukka Kajava, suomalainen kriitikko (k. 2005)
• 9. maaliskuuta – Bobby Fischer, yhdysvaltalainen šakinpelaaja (maailmanmestari) (k. 2008)
• 15. maaliskuuta – David Cronenberg, kanadalainen elokuvaohjaaja
• 17. maaliskuuta – Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 19. maaliskuuta – Mario Monti, italialainen komissaari
• 23. maaliskuuta – Nils-Aslak Valkeapää, saamelainen taiteilija (k. 2001)
• 29. maaliskuuta – John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 29. maaliskuuta – Jarmo Porola, suomalainen televisiotuottaja (k. 2005)
• 31. maaliskuuta – Christopher Walken, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. huhtikuuta – Erkki Liikanen, suomalainen muusikko ja juontaja
• 26. huhtikuuta – Mikko Elo, suomalainen poliitikko
• 13. toukokuuta – Johan Bargum, suomalainen kirjailija
• 14. toukokuuta – Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti
• 20. toukokuuta – Albano Carrisi, italialainen muusikko
• 17. kesäkuuta – Barry Manilow, yhdysvaltalainen muusikko
• 19. kesäkuuta – Jussi Kylätasku, suomalainen kirjailija
• 30. kesäkuuta – Rock-Jerry (oik. Kaj Järnström), suomalainen muusikko
• 24. heinäkuuta – Mikko Ala-Leppilampi, suomalainen juoksija (k. 2005)
• 26. heinäkuuta – Mick Jagger, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
• 28. heinäkuuta – Maarit Niiniluoto, suomalainen toimittaja ja kirjailija
• 11. elokuuta – Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti
• 17. elokuuta – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
• 17. elokuuta – Robert De Niro, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. elokuuta – Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija
• 29. elokuuta – Peter von Bagh, suomalainen elokuvaohjaaja ja -historioitsija
• 30. elokuuta – Robert Crumb, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 6. syyskuuta – Roger Waters, englantilainen muusikko ("Pink Floyd")
• 14. syyskuuta – Antti Hammarberg, laulaja ja säveltäjä (Irwin Goodman)
• 15. syyskuuta – Jussi Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
• 18. syyskuuta – Sirpa Tabet, suomalainen kirjailija
• 23. syyskuuta – Julio Iglesias, espanjalainen muusikko
• 29. syyskuuta – Lech Wałęsa, Puolan solidaarisuusliikkeen johtaja ja presidentti
• 24. lokakuuta – Seppo Paakkunainen ("Paroni"), suomalainen jazzmuusikko
• 4. joulukuuta − Mikko Järvinen, suomalainen iskelmälaulaja
• 8. joulukuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen muusikko ("The Doors")
• 11. joulukuuta – John Kerry, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidenttiehdokas
• 20. joulukuuta – Sirkka-Liisa Anttila, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 23. joulukuuta – Silvia Sommerlath, Ruotsin kuningatar
• 24. joulukuuta – Tarja Halonen, Suomen 11. presidentti
• Bror-Erik Wallenius, suomalainen urheilutoimittaja

Kuolleita

• 7. tammikuuta – Nikola Tesla, kroatialainen fyysikko ja keksijä
• 21. tammikuuta – A. K. Cajander, suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko
• 6. helmikuuta – Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa
• 14. helmikuuta – David Hilbert, saksalainen matemaatikko
• 7. maaliskuuta – Akilles Järvinen, suomalainen yleisurheilija
• 10. maaliskuuta – Artturi Kannisto, suomalainen kielentutkija
• 12. maaliskuuta – Gustav Vigeland, norjalainen kuvanveistäjä
• 28. maaliskuuta – Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä ja pianisti
• 31. maaliskuuta – Tekla Hultin, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja
• 18. huhtikuuta – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali
• 26. kesäkuuta – Edvard Fazer, suomalainen pianisti ja oopperanjohtaja
• 1. kesäkuuta – Leslie Howard, unkarilais-englantilainen näyttelijä
• 30. kesäkuuta – Carlo Wieth, tanskalainen näyttelijä
• 4. heinäkuuta – Wladislaw Sikorski, Puolan pakolaishallituksen pääministeri
• 4. heinäkuuta – Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa
• 21. elokuuta – Henrik Pontoppidan, tanskalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1917)
• 24. elokuuta – Simone Weil, ranskalainen filosofi
• 29. elokuuta – Eemu Myntti, suomalainen taidemaalari
• 28. elokuuta – Boris III, Bulgarian tsaari
• 14. syyskuuta – Ernst Linder, suomalais-ruotsalainen kenraali
• 16. syyskuuta – Matti Jurva, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 30. syyskuuta – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija
• 7. lokakuuta – Radclyffe Hall, englantilainen runoilija ja kirjailija

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Otto Stern
• Nobelin kemianpalkinto: George de Hevesy
• Nobelin lääketieteen palkinto: Henrik Dam ja Edward Doisy

Muuta

• Elokuvavuosi 1943