1939

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Enrico Fermi siirtyi perheineen Italiasta maanpakoon Yhdysvaltoihin.
• 1. tammikuuta − Vähäheikkilän taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Kaarinan kunnasta Turun kaupunkiin.
• 7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta.
• 13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen.
• 17. tammikuuta − Saksassa tiukennettiin rotulakeja. Juutalaisilta hammaslääkäreiltä, eläinlääkäreiltä ja apteekkareilta evättiin oikeus ammattinsa harjoittamiseen. Juutalaisia ei myöskään enää kelpuutettu suorittamaan mitään ammattitutkintoja.
• 20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin.
• 24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä.
• 26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan.
• 2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-liittoon. Neuvostoliitto katkaisi välittömästi diplomaattisuhteet Unkariin huolimatta Unkarin vakuutuksesta, etteivät sen toimet suuntautuneet Neuvostoliittoa, vaan Kominternia vastaan.
• 10. helmikuuta – Falangistit valtasivat Katalonian.
• 27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
• 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto perustettiin.
• 2. maaliskuuta – Pius XII:sta tuli paavi.
• 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev tapasi ulkoministeri Eljas Erkon. Neuvottelu jäi tuloksettomaksi.
• 6. maaliskuuta – Saksa alkoi miehittää Tšekkoslovakiaa.
• 13. maaliskuuta – Slovakia julistautui itsenäiseksi Saksan painostamana.
• 13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut NL:n Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminut Boris Stein ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
• 15. maaliskuuta – Natsi-Saksan joukot miehittivät loput Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostettiin Böömin–Määrin protektoraatti.
• 22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin alueen Saksalle.
• 25. maaliskuuta – Saksa vaati ”Puolan käytävää” Puolalta.
• 28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi.

huhti–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
• 7. huhtikuuta – Albanian taistelu: Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zogu I pakeni maasta.
• 10. huhtikuuta – NKVD:n entinen päällikkö Nikolai Ježov pidätettiin, asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan.
• 11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitosta.
• 20. huhtikuuta − Saksan johtaja Adolf Hitler täytti 50 vuotta. Päivä julistettiin Saksassa kansalliseksi juhlapäiväksi.
• 21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi vuosilomalain.
• 27. huhtikuuta – Iso-Britannia julisti yleisen asevelvollisuuden.
• 28. huhtikuuta – Saksa irtisanoi Puolan kanssa vuonna 1934 solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen ja Ison-Britannian kanssa vuonna 1935 solmimansa laivastosopimuksen. Samalla se tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle, muun muassa Suomelle.
• 3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti hänen tilalleen Vjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä.
• 7. toukokuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
• 8. toukokuuta – Suomalainen 13-vuotias Heimo Haitto voitti Englannissa järjestetyn viulukilpailun. Hän oli kilpailun nuorin osanottaja.
• 10. toukokuuta – Suomi ja Ruotsi pyysivät Kansainliittoa ottamaan käsiteltäväkseen Ahvenanmaan linnoittamisen.
• 16. toukokuuta – Suomi torjui Saksan ehdottaman hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen nestemäisten polttoaineiden varastoimisvelvollisuudesta.
• 19. toukokuuta − Neuvostoliiton uusi ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen Moskovan-suurlähettiläältä Aarno Yrjö-Koskiselta tietoja suunnitelmista Ahvenanmaan linnoittamiseksi.
• 20. toukokuuta – Pan Am käynnisti säännöllisen lentopostiliikenteen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan.
• 22. toukokuuta – Kansallissosialistinen Saksa ja Italia solmivat ”terässopimuksen”.
• 31. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista.
• 4. kesäkuuta – Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaiva SS St. Louis käännytettiin Floridasta sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Se joutui palaamaan Eurooppaan, ja yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
• 4. kesäkuuta – Karjalan kannaksella alkoivat linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin.
• 4. kesäkuuta – Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto perustettiin.
• 16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
• 16. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. Presidentti Kyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
• 17. kesäkuuta – Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitettiin giljotiinilla viimeisessä julkisessa teloituksessa Ranskassa.

heinä–elokuu

• 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettyjen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Sosiaalidemokraatit saavuttivat Suomen itsenäisyyden ajan suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, suurimman tappion kärsi Isänmaallinen kansanliike.
• 6. heinäkuuta – Viimeiset juutalaisten yritykset suljettiin Saksassa.
• 13. heinäkuuta – Presidentti Kyösti Kallion terveydentilasta annettiin tiedote, jonka mukaan hän ei ollut vielä täysin toipunut tammikuussa saamastaan sydäninfarktista.
• 23. heinäkuuta – Neuvostoliitto ehdotti sotilaallisia neuvotteluja Ranskalle ja Isolle-Britannialle. Ranskalaiset ja brittiläiset neuvottelijat saapuivat Moskovaan 11. elokuuta.
• 30. heinäkuuta – Näyttelijä Sirkka Sari sai surmansa pudottuaan Aulangon hotellin savupiippuun Hämeenlinnassa.
• 2. elokuuta] – Albert Einstein kirjoitti kirjeen presidentti Rooseveltille, jossa hän kertoi olevan mahdollista kehittää uraania käyttävä ydinase. Kirje toimi alkusysäyksenä Manhattan-projektille.
• 7. elokuuta – Kannaksella alkoivat viikon kestäneet suuret sotaharjoitukset.
• 12. elokuuta – Pääministeri A. K. Cajander kiitti Viipurissa pitämässään puheessa puolustusvoimia siitä, ettei määrärahoja ollut tuhlattu nopeasti vanhenevaan kalustoon. Valtiovarainministeri Väinö Tanner ilmaisi tyytyväisyytensä Cajanderin lausuntoon, joka myöhemmin sai osakseen kovaa arvostelua.
• 21. elokuuta – Saksalainen taistelulaiva Admiral Graf Spee lähti Wilhelmshavenista Etelä-Atlantille.
• 21. elokuuta – Neuvostoliitto päätti siirtää neuvottelut Ranskan ja Britannian kanssa myöhempään ajankohtaan.
• 23. elokuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja itäinen Puola annettiin Neuvostoliitolle.
• 25. elokuuta – Iso-Britannia ja Puola solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
• 29. elokuuta – Saksa miehitti Slovakian.
• 30. elokuuta – Puola aloitti mobilisaation.

syyskuu

• 1. syyskuuta – Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi. Suomi julistautui puolueettomaksi.
• 3. syyskuuta – Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
• 4. syyskuuta – Nestemäiset polttoaineet säännösteltiin Suomessa, ”korttikausi” alkoi.
• 5. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
• 6. syyskuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
• 10. syyskuuta – Kanada julisti sodan Saksalle.
• 16. syyskuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin − puolustusvoimien hankintoja lukuun ottamatta − kaiken tavaran maahantuonti ilman valtiovarainministeriön alaisuuteen perustetun valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
• 17. syyskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan. Puolan hallitus pakeni Lontooseen.
• 17. syyskuuta – Saksalainen sukellusvene U-29 upotti brittien lentotukialus HMS Courageousin Irlannin rannikolla.
• 20. syyskuuta – Kansanhuoltoministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi kansanhuoltoministeriksi nimitettiin Rainer von Fieandt.
• 22. syyskuuta – Viron ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 27. syyskuuta – Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
• 28. syyskuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua Memeliä lukuun ottamatta siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin. Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien Puolan alueiden väliseksi rajaksi tuli pääosin jo vuonna 1919 Puolan itärajaksi ehdotettu Curzonin linja.
• 29. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Viro solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.

lokakuu

• 1. lokakuuta – Latvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 3. lokakuuta – Liettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
• 7. lokakuuta – Presidentti Kyösti Kallio vahvisti tasavallan suojelulain, joka antoi hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
• 8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
• 9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina (YH).
• 9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
• 9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulanut väkijoukko.
• 10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
• 10. lokakuuta – Väinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven patsas paljastettiin Helsingin Rautatientorilla.
• 10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
• 11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
• 11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
• 11. lokakuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskus perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
• 13. lokakuuta – Suomessa julistettiin 16–60-vuotiaita koskenut yleinen työvelvollisuus.
• 14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
• 14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
• 14. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene U-47 kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow'hun ja torpedoi taistelulaiva HMS Royal Oakin.
• 17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön.
• 21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
• 28. lokakuuta – Kahvi säännösteltiin Suomessa.
• 31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.

marraskuu

• 6. marraskuuta – ”Sonderaktion Krakau”: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille.
• 8. marraskuuta – Adolf Hitler selvisi täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
• 9. marraskuuta – ”Venlon tapaus”: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Venlossa Alankomaissa.
• 10. marraskuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon F. E. Sillanpäälle.
• 12. marraskuuta – Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
• 13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta.
• 13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
• 15. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi väestönsuojelulain.
• 16. marraskuuta – Tukholmassa oleskellut SKP:n pääsihteeri Arvo Tuominen sai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroolta kutsun saapua Moskovaan ja ryhtyä ”Suomen kansanvaltaisen hallituksen” pääministeriksi. Tuominen lähetti Moskovaan 23. marraskuuta viestin, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä.
• 26. marraskuuta – Mainilan laukaukset.
• 26. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda hyökkäsi voimakkaasti Suomen hallitusta, erityisesti pääministeri A. K. Cajanderia ja ulkoministeri Eljas Erkkoa vastaan.
• 28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
• 30. marraskuuta – Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Helsinkiä pommitettiin. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
• 30. marraskuuta – Yli tuhat ihmistä jäi mottiin ja venäläisten vangeiksi Hyrsylässä, Kalastajasaarennolla ja eräissä muissa rajaseudun kunnissa.

joulukuu

• 1. joulukuuta – ”Terijoen hallitus” pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui ”Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan” johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
• 1. joulukuuta – A. K. Cajanderin hallitus erosi. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden hallituksen. Cajanderin hallitus oli noussut Suomen siihen saakka toiseksi pitkäikäisimmäksi istuttuaan 994 vuorokautta.
• 1. joulukuuta – Eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle.
• 1. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
• 2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan.
• 2. joulukuuta – Reserviupseerikoulu siirtyi Haminasta Niinisaloon.
• 3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
• 3. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivät jumalanpalvelukset ja muut julkiset kokoontumiset.
• 8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmen kirkonkylän.
• 11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalan kannaksella.
• 12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvellä.
• 13. joulukuuta – Taistelu La Plata -joen suulla saksalaisen Admiral Graf Speen ja brittiläisten risteilijöiden Exeterin, Ajaxin ja uusiseelantilaisen Achillesin välillä. Admiral Graf Spee vetäytyi korjauksia varten Montevideoon.
• 13. joulukuuta – Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamies Christian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
• 14. joulukuuta – Kansainliiton neuvoston 107. kokouksessa päätettiin erottaa Neuvostoliitto Kansainliitosta.
• 14. joulukuuta – Adolf Hitler määräsi suuramiraali Erich Raederin aloittamaan Norjan miehityksen valmistelun. Hitler oli hieman aiemmin tavannut Berliinissä vierailleen norjalaisen Nasjonal Samling -puolueen johtajan Vidkun Quislingin.
• 15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. NL:n ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain Terijoen hallituksen kanssa.
• 21. joulukuuta – Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täytti 60 vuotta.
• 22. joulukuuta − Suomalaiset saivat vallatuksi takaisin Suomussalmen kirkonkylän.
• 23. joulukuuta – Suomen II armeijakunta aloitti epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen vastahyökkäyksen, joka sai myöhemmin nimen ”hölmön tölväys”.
• 27. joulukuuta – Maanjäristys Turkin Itä-Anatoliassa, 100 000 kuollutta.
• 29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Jyväskylää ja Vaasaa. Jyväskylän pommituksissa sai surmansa 21 ja Vaasassa neljä ihmistä.
• 31. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan ilmestyminen keskeytyi.

tuntematon päivämäärä

• Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.

Syntyneitä

• 5. tammikuuta – Kari Juva, suomalainen kuvanveistäjä
• 31. tammikuuta – Eino Grön, suomalainen iskelmälaulaja
• 2. helmikuuta – Sirkka Turkka, suomalainen runoilija
• 3. helmikuuta – Pentti Nikula, suomalainen seiväshyppääjä
• 18. helmikuuta – Eila Pienimäki, suomalainen iskelmälaulaja
• 23. helmikuuta – Raimo O. Kojo, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 26. helmikuuta – Josephine Tewson, englantilainen näyttelijätär (Pokka pitää)
• 18. maaliskuuta – Marja-Leena Mikkola, suomalainen kirjailija

• 2. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul-laulaja (What's Going On) (k. 1984)
• 7. huhtikuuta – Francis Ford Coppola, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Kummisetä)
• 8. huhtikuuta – Ilkka Suominen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
• 20. huhtikuuta – Gro Harlem Brundtland, Norjan pääministeri
• 21. huhtikuuta – Pirjo Bergström, suomalainen muusikko (k. 2011)
• 2. toukokuuta – Pekka Parikka, suomalainen elokuvaohjaaja (Talvisota)
• 2. toukokuuta – Leonid Kanevskyi, ukrainalais-venäläinen näyttelijä
• 10. toukokuuta – Hannu Taanila, suomalainen toimittaja
• 21. toukokuuta – Heinz Holliger, saksalainen säveltäjä
• 22. toukokuuta – Paul Winfield, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
• 25. toukokuuta – Ian McKellen, englantilainen näyttelijä (Taru sormusten herrasta)
• 29. toukokuuta – Al Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
• 6. kesäkuuta – Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
• 6. kesäkuuta – Uolevi Nojonen, suomalainen kirjailija
• 7. kesäkuuta – Eri Klas, virolainen kapellimestari
• 11. kesäkuuta – Sir John Young Stewart (”Jackie Stewart”), skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari)
• 12. kesäkuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
• 15. kesäkuuta – Brian Jacques, englantilainen kirjailija
• 16. kesäkuuta – Ritva Oksanen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 17. kesäkuuta – Krzysztof Zanussi, puolalainen elokuvaohjaaja
• 21. kesäkuuta – Kaarle Vilhelm Holmberg (”Kalle Holmberg”), suomalainen teatteriohjaaja
• 22. kesäkuuta – Heikki Sarmanto, suomalainen säveltäjä ja pianisti

• 4. heinäkuuta – Paavo Liski, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (Tuntematon sotilas)
• 15. heinäkuuta – Aníbal Cavaco Silva, Portugalin presidentti
• 18. heinäkuuta – Ossi Ahlapuro, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 31. heinäkuuta – Eeva Tikka, suomalainen kirjailija
• 19. elokuuta – Eino Valtanen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1985)
• 29. elokuuta – Walton Grönroos, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
• 30. elokuuta – John Robert Parker Ravenscroft (”John Peel”), brittiläinen musiikkitoimittaja
• 3. syyskuuta – Rakel Liehu, suomalainen kirjailija (Bul bul)
• 5. syyskuuta – George Lazenby, australialainen näyttelijä (Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa)
• 5. syyskuuta – Clay Regazzoni, sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 10. syyskuuta – Risto Palm, suomalainen näyttelijä (Noin 7 veljestä'')
• 16. syyskuuta – Jarmo Sermilä, suomalainen säveltäjä
• 18. syyskuuta – Leena Laulajainen, suomalainen kirjailija

• 12. lokakuuta – Sirpa Asko-Seljavaara, suomalainen lääkäri ja poliitikko
• 16. lokakuuta – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä (Lapualaisooppera)
• 27. lokakuuta – John Cleese, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (Monty Python)
• 8. marraskuuta – Jarno Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä
• 8. marraskuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja (k. 2000)
• 15. marraskuuta – Jaakko Ihamuotila, suomalainen vuorineuvos
• 16. marraskuuta – Henrik Otto Donner, suomalainen säveltäjä
• 26. marraskuuta – Tina Turner, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (”Nutbush City Limits”)
• 5. joulukuuta – Kurt Nuotio, suomalainen teatteriohjaaja
• 5. joulukuuta – Reino Paasilinna, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
• 10. joulukuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko ("Tasavallan Presidentti") (k. 1980)
• 18. joulukuuta – Michael Moorcock, brittiläinen kirjailija (Katso ihmistä!)

Kuolleita

• 9. tammikuuta – Kaarlo Borg, suomalainen arkkitehti (Lastenlinna) (s. 1888)
• 28. tammikuuta – William Butler Yeats, vuoden 1923 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen runoilija ja draamakirjailija (s. 1865)
• 10. helmikuuta – Pius XI, paavi (s. 1857)
• 27. helmikuuta − Nadežda Krupskaja, neuvostoliittolainen poliitikko, Vladimir Leninin puoliso (s. 1869)
• 2. maaliskuuta – Howard Carter, brittiläinen arkeologi ja egyptologi (Tutankhamonin haudan löytäjä) (s. 1874)
• 21. maaliskuuta – Evald Aav, virolainen säveltäjä (Vikerlased) (s. 1900)
• 24. maaliskuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (s. 1900) (katosi merellä)

• 27. huhtikuuta – Tuomas Vohlonen, suomalainen keksijä (Suunto Oy:n perustaja) (s. 1877)
• 12. toukokuuta – Frans Ali Krogius, suomalainen kirurgi (s. 1864)
• 22. toukokuuta – Hannes Ryömä, suomalainen poliitikko ja lääkäri (s. 1878)
• 5. kesäkuuta – Arvi Järventaus, suomalainen kirjailija ja pappi (Risti ja noitarumpu) (s. 1883)
• 13. kesäkuuta – Volter Kilpi, suomalainen kirjailija (Alastalon salissa) (s. 1874)
• 25. kesäkuuta – Richard Seaman, brittiläinen kilpa-autoilija (s. 1913)

• 19. heinäkuuta – Alexis af Enehjelm, suomalainen laulaja ja radiokuuluttaja (s. 1886)
• 30. heinäkuuta – Sirkka Linnea Jahnsson (”Sirkka Sari”), suomalainen näyttelijä (s. 1920)
• 7. elokuuta – Eino Rautavaara, suomalainen oopperalaulaja (s. 1876)
• 11. elokuuta – Jean Bugatti, italialainen autosuunnittelija (s. 1909)
• 3. syyskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen filosofi, sosiologi ja sosiaaliantropologi (Avioliiton historia) (s. 1862)
• 23. syyskuuta – Sigismund Schlomo Freud (”Sigmund Freud”), itävaltalainen lääkäri ja tutkija (psykoanalyysin kehittäjä) (Unien tulkinta) (s. 1856)

• 1. lokakuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (SF-paraati) (s. 1906)
• 7. marraskuuta – Kirsti Suonio, suomalainen näyttelijä (s. 1872)
• 29. marraskuuta – Otto Åkesson, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1872)
• 1. joulukuuta – Jorma Gallen-Kallela, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (s. 1898)
• 12. joulukuuta – Douglas Fairbanks, yhdysvaltalainen näyttelijä (Robin Hood) (s. 1883)
• 16. joulukuuta – Otto Stenroth, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja (s. 1861)
• 23. joulukuuta – Anthony Fokker, alankomaalainen lentokonesuunnittelija (s. 1890)
• 23. joulukuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (s. 1910)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Ernest Lawrence
• Nobelin kemianpalkinto: Adolf Butenandt ja Lavoslav Ružička
• Nobelin lääketieteen palkinto: Gerhard Domagk
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frans Eemil Sillanpää

Kirjoja

• Niskavuoren leipä – Hella Wuolijoki
• Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä – Arvi Järventaus
• Lotte – Thomas Mann
• Annan perhe – L.M. Montgomery

Muuta

• Elokuvavuosi 1939