1917

Tapahtumia

• Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

• 1. tammikuuta – Hyvinkää erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Hausjärven ja Nurmijärven kunnista.
• 5. tammikuuta – Tanska myönsi Islannille rajoitetun itsemääräämisoikeuden.
• 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati ”rauhaa ilman voittoa” Eurooppaan.
• 25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
• 31. tammikuuta – Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
• 3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
• 6. helmikuuta – Trondheimissa pidettiin ensimmäinen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi päivää vietetään nykyään saamelaisten kansallispäivänä.
• 14. helmikuuta – Ranskan poliisi vangitsi vakoilusta epäillyn tanssija Mata Harin Pariisissa.
• 24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
• 11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle.
• 12. maaliskuuta – Väkijoukko tunkeutui Špalernajan vankilaan Petrogradissa, vapautti vangit ja sytytti rakennuksen tuleen. Vapautuneiden vankien joukossa oli yli 70 suomalaista ”kalterijääkäriä”, kuten kirjailija ja jääkärivärväri Kyösti Wilkuna.
• 15. maaliskuuta – Venäjän keisari Nikolai II luopui vallasta. Ruhtinas Georgi Lvov muodosti Venäjän uuden hallituksen.
• 16. maaliskuuta – Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin Helsingissä ja kuljetettiin Pietariin.
• 18. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene U-64 upotti Ranskan taistelulaiva Dantonin Välimerellä 35 km Sardiniasta.
• 19. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi Mihail Stahovitšin.
• 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus vangitsi keisari Nikolai II:n ja hänen perheensä.
• 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus kumosi helmikuun manifestin ja muut Suomen perustuslakien vastaisesti syntyneet lait. Sensuuriviranomaiset lopettivat työnsä Suomessa.
• 21. maaliskuuta – Suomen senaatti määräsi keisari Nikolai II:n kuvat poistettaviksi virastojen seiniltä ja kumosi määräykset liputuksesta keisarillisina juhlapäivinä.
• 23. maaliskuuta – Suomelle nimitettiin uusi Oskari Tokoin johtama senaatti.
• 31. maaliskuuta – Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.

• 6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
• 16. huhtikuuta – Lenin saapui Petrogradiin.
• 23. huhtikuuta – Leipä säännösteltiin Suomessa elintarviketilanteen vaikeuduttua.
• 29. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain.
• 29. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka takasi täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille.

• 7. heinäkuuta – Venäjän väliaikaisen hallituksen sotaministeri Aleksandr Kerenskin ”Kerenskin hyökkäys” itärintamalla Galitsiassa kohti Lvovia alkoi.
• 14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.
• 16. heinäkuuta – ”Heinäkuun päivät”: Petrogradin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa, joka kesti 21. heinäkuuta asti. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin.
• 21. heinäkuuta – Sotaministeri Aleksandr Kerenski nousi Venäjän väliaikaisen hallituksen johtoon.
• 18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan.
• 25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön ”väliaikaisen” tuloveron (4–25 %).
• 31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
• 17. elokuuta – Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi erosi. Hänen tilalleen tuli professori E. N. Setälä.
• 1. syyskuuta – Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla Laukaassa sijaitseva Pönttövuoren tunneli avattiin liikenteelle. Tunneli poistettiin käytöstä rataosan sähköistyksen ja uuden tunnelin valmistuttua vuonna 1995.
• 9. syyskuuta – (27. elokuuta vanhaa lukua) ”Kornilovin kapina”, Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Petrogradia puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi.
• 17. syyskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus erotti kenraalikuvernööri Mihail Stahovitshin ja nimitti hänen tilalleen duuman jäsenen Nikolai Vissarionovitš Nekrasovin.
• 18. syyskuuta – Maataloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) perustettiin.
• 26. syyskuuta – Suomessa vallinneen elintarvikepulan vuoksi kiellettiin perunan käyttö eläinten ruoaksi.

• 1. lokakuuta – Suomessa otettiin jälleen käyttöön leijonavaakunalla varustetut postimerkit. Tätä merkkisarjaa kutsutaan nimellä Saarisen malli ja se oli käytössä vuoteen 1930 saakka.
• 1. lokakuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä.
• 31. lokakuuta – Suomen evankelis-luterilainen kirkko vietti uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlaa.
• 2. marraskuuta – Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour lupasi perustaa juutalaisille ”kansallisen kodin” Palestiinaan.
• 6. marraskuuta – Kolmas Ypresin taistelu päättyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
• 7. marraskuuta – Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin johtamalta Venäjän väliaikaiselta hallitukselta.
• 7. marraskuuta – Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
• 7. marraskuuta – Venäläiset matruusit tappoivat Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin Mommilassa.
• 14. marraskuuta – Suomessa alkoi yleislakko, ”marraskuun lakko”, joka päättyi 19. marraskuuta.
• 15. marraskuuta – Eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi äänin 127–68. Tämä korvasi aiemman valtalain, jota Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt. Eduskunta alkoi heti käyttää ottamiaan valtaoikeuksia ja vahvisti uudet kunnallislait, joissa kunnallisvaaleista tehtiin demokraattiset ja äänioikeus annettiin kaikille yli 20-vuotiaille, sääti kahdeksan tunnin työpäivän ja nimitti uuden senaatin. Tämä on ollut ainoa kerta Suomen historiassa kun Eduskunta on nimittänyt hallituksen.
• 20. marraskuuta – Ukraina julistettiin tasavallaksi.
• 26. marraskuuta – National Hockey League perustettiin.
• 27. marraskuuta – Suomessa muodostettiin Svinhufvudin senaatti.
• 28. marraskuuta – Heikki Nurmion kirjoittama Jääkärien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynä kolmessa päivässä sävelsi, esitettiin ensimmäistä kertaa Libaussa jääkäripataljoonan miehistölle järjestetyssä illanvietossa.
• 4. joulukuuta – P. E. Svinhufvudin senaatti jätti eduskunnalle ehdotuksen tasavaltaisesta hallitusmuodosta ja antoi eduskunnalle tiedonannon, jossa Suomi julistettiin itsenäiseksi.
• 4. joulukuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) perustettiin.
• 6. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 100–88 Santeri Alkion ehdotuksen, joka vahvisti kannan jonka mukaan Suomi on riippumaton tasavalta, ja valtuutti hallituksen ryhtymään toimiin Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiseksi.
• 6. joulukuuta – 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
• 7. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.
• 11. joulukuuta – Ison-Britannian joukot valloittivat 400 vuotta Osmanien valtakunnan hallinnassa olleen Jerusalemin.
• 11. joulukuuta – Liettuan maapäivät julisti maan riippumattomaksi Venäjästä.
• 14. joulukuuta – Suomen senaatti vaati venäläisten sotajoukkojen välitöntä poistamista Suomesta.
• 15. joulukuuta - Ensimmäinen NHL-näytösottelu pelattiin Montrealissa Montreal Canadiensin ja Montreal Wanderersin välillä.
• 18. joulukuuta – Venäjän armeijassa palvellut kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim palasi Suomeen.
• 22. joulukuuta – Rauhanneuvottelut alkoivat Brest-Litovskissa Valko-Venäjällä.
• 22. joulukuuta – Suomessa annettiin asetus siviilirekisteristä.
• 26. joulukuuta – Ensimmäiset oppilaat aloittivat Vimpelin sotakoulussa.
• 31. joulukuuta – Joukko ahvenanmaalaisia julkaisi adressin, jossa anottiin maakunnan liittämistä Ruotsiin.
• 31. joulukuuta – Venäjän kansankommissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden.

Syntyneitä

• 5. helmikuuta – Vivica Bandler, suomalainen teatterinjohtaja, -ohjaaja ja akateemikko (k. 2004)
• 11. helmikuuta – Sidney Schechtel (”Sidney Sheldon”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007)
• 11. helmikuuta – Erkki Huurtamo, suomalainen lakimies, poliitikko ja maaherra (k. 1999)
• 19. helmikuuta – Antero Alpola, suomalainen toimituspäällikkö ja käsikirjoittaja (k. 2001)
• 18. helmikuuta – Tuulikki Pietilä, suomalainen taidegraafikko ja professori (k. 2009)
• 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko (k. 1972)
• 11. maaliskuuta – Göran Schildt, suomenruotsalainen kirjailija (I Odysseus kölvatten) (k. 2009)
• 19. maaliskuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianisti (k. 1950)

• 21. huhtikuuta – Björn Landström, suomalainen taiteilija ja kirjailija (k. 2002)
• 22. huhtikuuta – Arvo Hautala, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1985)
• 16. toukokuuta – George Gaynes, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. toukokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija (k. 1974)
• 28. toukokuuta – Liisa Linko-Malmio, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
• 29. toukokuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963)
• 7. kesäkuuta – Dino Paul Crocetti (”Dean Martin”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (Rio Bravo) (k. 1995)
• 19. kesäkuuta – Käthe Grasegger, saksalainen alppihiihtäjä

• 1. heinäkuuta – Pekka Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko (k. 1989)
• 25. heinäkuuta – Unto Koistinen, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko (k. 1994)
• 11. elokuuta – Richard Arthur Allan Browne (”Dik Browne”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Harald Hirmuinen) (k. 1989)
• 4. syyskuuta – Pál Maléter, unkarilainen kenraali
• 10. syyskuuta – Miguel Serrano, chileläinen fasisti-ideologi (k. 2009)
• 11. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori (k. 1989)
• 20. syyskuuta – Pentti Pekkarinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 26. syyskuuta – Esa Anttala, suomalainen kirjailija (k. 1977)

• 6. lokakuuta – Aimo Tukiainen, suomalainen kuvanveistäjä ja professori (Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas) (k. 1996)
• 16. lokakuuta – Erkki Salomaa, suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies (k. 1971)
• 21. lokakuuta – John Birks Gillespie (”Dizzy Gillespie”), yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti (k. 1993)
• 3. marraskuuta – Mauno Kuusisto, suomalainen laulaja
• 14. marraskuuta – Henry Theel, suomalainen laulaja (k. 1989)
• 19. marraskuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri (k. 1984)
• 9. joulukuuta – Dezső Lemhényi, unkarilainen vesipalloilija (k. 2003)
• 9. joulukuuta – Tauno Äikää, suomalainen urkuri ja pianisti (k. 2008)
• 16. joulukuuta – Arthur C. Clarke, brittiläissyntyinen tieteiskirjailija (2001 Avaruusseikkailu) (k. 2008)
• 21. joulukuuta – Heinrich Böll, vuoden 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Nainen ryhmäkuvassa) (k. 1985)

Kuolleita

• 10. tammikuuta – William F. Cody (”Buffalo Bill”), villin lännen biisoninmetsästäjä, sotilas ja sirkusjohtaja (s. 1846)
• 11. tammikuuta – Eliel Aspelin-Haapkylä, suomalainen historioitsija, professori ja valtioneuvos (s. 1847)
• 12. tammikuuta – Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, suomalainen poliitikko, vapaaherra ja kouluhallituksen ylitirehtööri (s. 1854)
• 16. tammikuuta – George Dewey, yhdysvaltalainen laivastoamiraali (s. 1837)
• 8. maaliskuuta – Ferdinand von Zeppelin, saksalainen kenraali, kreivi ja ilmailun uranuurtaja (zeppeliini) (s. 1838)
• 14. huhtikuuta – Ludovic Lazarus Zamenhof (”Dr. Esperanto”), liettuanjuutalainen silmälääkäri ja kielitieteilijä (esperanton kehittäjä) (s. 1859)

• 12. heinäkuuta – Hugo Simberg, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (”Haavoittunut enkeli”) (s. 1873)
• 15. syyskuuta – Viktor Magnus von Born, suomalainen poliitikko ja vapaaherra (s. 1851)
• 27. syyskuuta – Edgar Degas, ranskalainen kuvanveistäjä ja impressionistinen taidemaalari (s. 1834)
• 15. lokakuuta – Margaretha Geertruida Zelle (”Mata Hari”), alankomaalainen tanssija ja vakoilija (s. 1876) (teloitettiin)
• 7. marraskuuta – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (s. 1868) (tapettiin Mommilassa)
• 11. marraskuuta – Lili‘uokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
• 17. marraskuuta – Auguste Rodin, ranskalainen kuvanveistäjä (Ajattelija) (s. 1840)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Glover Barkla
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Karl Adolph Gjellerup ja Henrik Pontoppidan
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti

Kirjoja

• Ihmislapsia elämän saatossa – Frans Eemil Sillanpää
• Synnin mitta – Arvi Järventaus
• Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä – Eino Leino
• Karjalan kuningas – Eino Leino
• Leirivalkeat – Eino Leino
• Jeri – Jack London
• Jerin veli – Jack London
• Avioliitto: tarina tuhansien joukosta – Ilmari Kianto
• Vienan kansan kohtalo: heimoromaani – Ilmari Kianto
• Anna omassa kodissaan – L.M. Montgomery