Tampere

Tampere Tammerfors
vaakuna	sijainti
Tampereen kantakaupunkia heinäkuussa 2006 Pyynikin näkötornista nähtynä
www.tampere.fi
Sijainti	61°29′53″N, 23°45′39″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1779
Kuntaliitokset	Tampereen alueliitokset Messukylä (1947) Aitolahti (1966) Teisko (1972)
Kokonaispinta-ala	689,59 km² 180:nneksi suurin 2012
– maa	525,01 km²
– sisävesi	164,58 km²
Väkiluku	215 315 kolmanneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	410,1 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	13,5 %
– 15–64-v.	69,7 %
– yli 64-v.	16,8 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	93,9 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– muut	5,6 %
Kunnallisvero	19 % 279:nneksi suurin 2012
Pormestari	Timo P. Nieminen

Tampere (ruots. Tammerfors) on kaupunki Pirkanmaalla. Se on Pirkanmaan maakunnan keskus ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen väkiluku on 215 315 ja pinta-ala 689,59 km², josta 525,01 km² maata ja 164,58 km² sisävesiä. Tampereen kaupunkiseudun eli metropolialueen (ns. Suur-Tampere) muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Hämeenkyrö, Orivesi, Pälkäne ja Ylöjärvi. Seudulla on 376 000 asukasta ja se on Suomen toiseksi suurin väestökeskittymä pääkaupunkiseudun jälkeen.

Tampere on yksikielisesti suomenkielinen. Tampereella on kuitenkin myös vireä ruotsinkielinen vähemmistö, jonka historiasta ja nykyajasta kertovat mm. Svenska samskolan i Tammerfors, Svenska Barndaghemmet, Porvoon hiippakuntaan kuuluva Tampereen ruotsinkielinen seurakunta (Tammerfors svenska församling), Tammerfors Aktuellt -lehti ja perinteikäs urheiluseura TBK. Tampereen väestöön kuuluu myös monia muita eri kieliryhmien edustajia, joiden osuus väestöstä on vuosi vuodelta yhä kasvanut.

Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.

Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan.

Historia

Pääartikkeli: Tampereen historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aivan Turun ja Porin läänin itärajalle, läänirajana olleen Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille. Vuonna 1870 alkuperäinen Tampere siirtyi Hämeen lääniin. Uudesta kaupungista pyrittiin tekemään elinkeinovapauden laboratorio määräämällä, että kaupungissa saisi harjoittaa vapaasti ammatteja.

Tampereesta tuli 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja samalla yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Teollisuuden myötä Tampereella alkoi tekniikan alan koulutus jo varhain. Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere joutui talvisodan aikana useaan otteeseen Neuvostoliiton ilmavoimien pommihyökkäysten kohteeksi; jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu kertaakaan. Teollisuus katosi Tampereen keskustasta miltei täysin 1980- ja 1990-lukujen aikana. Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja muuttui Tampereen yliopistoksi vuonna 1966.

Politiikka

Kaupunginvaltuusto 2009

Puolue	Nyk. paikat (2008)	Paikat (2004)
Kokoomus	18	19
SDP	15	18
Vihreät	11	8
Vasemmistoliitto	8	8
Perussuomalaiset	4	0
Keskusta	4	3
Kristillisdemokraatit	3	3
Sitoutumattomat	2	6
SKP	1	1
RKP	1	1
Nuorisofoorumi	2 (2011)	0

Valtuustot

Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi Kokoomusta edustava Timo P. Nieminen. Valtuusto valitsi Niemisen toiselle kaudelle vuonna 2009. Valtuusto voi erottaa pormestarin kesken kauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.

Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Sen puheenjohtajana toimii Irene Roivainen (vihr). Vuosina 2007–2008 valtuuston puheenjohtajana toimi Pekka Paavola (tamp.sit) ja vuosina 2005–2007 Hanna Tainio (sd).

Tampereella myös lapset pääsevät mukaan päätöksentekoon. Tampereella Annalan koulussa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa luotto-oppilastoiminta. Sittemmin nimi on vaihtunut oppilaskunnan hallitukseksi. Tampereella jokaisessa peruskoulussa on nykyään oppilaskunnan hallitus. Myös Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2005.

Tampereella toimii myös Nuorisofoorumi, joka tuo nuorten mielipiteet esille päätöksenteossa. Vuonna 2011 Nuorisofoorumi (TNF) sai kaksi puhe- ja läsnäolo paikkaa Tampereen kaupunginvaltuustoon. TNF:llä on paikat myös nuoria koskevissa lauta- ja johtokunnissa. Nuorisofoorumin nimettäviä aikaansaanoksia on mm. Nuorisokahvila tampereella, kannanotto toisenasteen koulutuksen yhdistämiseen, paikkojen saaminen kaupunginvaltuustoon.

Aluepolitiikkaan liittyvässä kunnallisessa verotulontasauskäytännössä Tampere siirsi vuonna 2002 huonommin menestyviin kuntiin verotulojaan n. 40 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtajat (vuodesta 2007 alkaen pormestarit)

Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Kaarle Nordlund	1929–1943
Sulo Typpö	1943–1957
Erkki Lindfors	1957–1969
Pekka Paavola	1969–1985
Jarmo Rantanen	1985–2007
Timo P. Nieminen	2007–

Koulutus

Tampereen teknillisen yliopiston päärakennus.

Tampereella on

• 38 ala-astetta
• 8 yhteiskoulua
• 20 yläastetta
• 4 erityiskoulua
• 17 ammatillista oppilaitosta
• 14 lukiota
• 2 ammattikorkeakoulua (sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu)
• 2 yliopistoa (Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto)
• Tampereen kesäyliopisto
• Tampereen konservatorio
• TAKK, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
• JAKK Aikuiskouluttaja ja kehittäjä

Maantiede

Tampereen Vanha kirkko jouluasussa.

Tammerkosken kansallismaisemaa.

Tampereen kokonaispinta-ala on 687,9 km², josta maata on 523,4 km² ja vettä 164,5 km². Pohjoisimmat koordinaatit ovat 61° 50" 12' pohjoista leveyttä ja 23° 51" 20' itäistä pituutta, eteläisimmät 61° 25" 39' ja 23° 53" 25', itäisimmät 61° 37" 38' ja 24° 07" 07', läntisimmät 61° 32" 00' ja 23° 32" 32'. Tämän alueen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Kämmenniemessä, Käälahden perukassa. Tampereen pinta-alasta 19,3 % (100,4 km²) on asemakaavoitettu.

Luonto

Kallioperä

Tampereen kallioperä muodostuu kiilleliuskeesta ja migmatiitista. Maakuntakivi taas on maailmalla harvinainen, mutta Pirkanmaalla yleisesti esiintyvä pallograniitti. Tampereen maaperä on moreenia ja kalliota sekä harjuissa ja reunamuodostumissa on soraa ja hiekkaa. Tampereen rakennuskiviesiintymät ovat monipuoliset. Perinteisen graniitin lisäksi löytyy runsaasti muun muassa kvartsidioriittia, tonaliittia, kiilleliusketta ja kiillegneissiä.

Vesistöt

Näsijärvi talvella, taustalla Näsinneula.

Tampereella on järviä ja lampia lähes 200. Niistä yli 10 hehtaarin järviä on 50.

Näsijärvi on Pirkanmaan suuri keskusjärvi. Se on pituudeltaan 44 km, leveydeltään 5–7 km, syvin kohta noin 70 metriä ja pinta-alaltaan se on 265 km². Järven rantaviiva on rikkonainen; mantereelle työntyy syviä lahtia, joiden väliin jää pitkiä niemiä. Komein tällainen lahti on Koljonselältä mantereelle pistävä Pengonpohja, joka on liki 8 km pitkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen, josta vesi jatkaa Selkämereen. Korkeuseroltaan Näsijärven vesistö jakautuu kahteen osaan, sillä Näsijärven pohjoispäässä olevalla Muroleen kanavalla on yhden metrin korkuinen sulutus latvavesien ollessa 96 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tampereen eteläpuolella sijaitseva Pyhäjärvi on pinta-alaltaan 124 km² ja syvin kohta on 46 metriä. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja se on vesistön keskusjärvi. Pyhäjärveen laskee vettä Näsijärvestä Tammerkosken kautta sekä Vanajavedeltä. Pyhäjärvestä vesi taas laskee Nokianvirran kautta Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.

Pyhäjärven ja Näsijärven yhdistää Tammerkoski, joka virtaa Tampereen läpi padottuna. Kosken pudotuskorkeus on lähes 19 metriä. Itse Tampereen nimi pohjautuu Tammerkoskeen.

Tampereen kaupunkialueella sijaitsevia järviä ovat lisäksi Iidesjärvi, Alasjärvi, Peltolammi, Särkijärvi, Hervantajärvi, Kaukajärvi ja Tohloppi.

Raakavedestään Tampere ottaa 73 % kirkasvetisestä Roineesta ja loput neljältä pohjavedenottamolta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Tampereella on viisi vesitornia ja yksi maan sisälle rakennettu vesisäiliö, joka on kaupungin vanhin veden varastointiin tarkoitettu säiliö, ja valmistui vuonna 1898. Vanhin vesitorni on Kaupin vanha vesitorni, joka valmistui vuonna 1928. Sen viereen rakennettiin 1950-luvun lopussa suurempi Kaupin uusi vesitorni, joka on vesimäärältään kaupungin suurin: 10,000 m³. Muut vesitornit ovat Hervannan vesitorni, Peltolammin vesitorni ja Tesoman vesitorni.

Harjut

Tampere on paitsi järvien myös harjujen kaupunki. Tampereella ovat muun muassa Pispalan, Pyynikin ja Kalevan soraharjut. Nämä harjut kuuluvat 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän asti. Paarlahti on samansuuntainen Näsijärven lahti, joka on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.Pyynikin harju on maailman suurin soraharju.

Suot ja metsät

Tampereen suot lukeutuvat niin sanotusti viettokeitaisiin. Nämä viettokeitaat eli eksentriset kermikeitaat ja rahkakeitaat ovat kaltevalle alustalle syntyneitä, yhteen suuntaan viistoja soita, joiden pienmuotoja ovat kaltevuutta vastaan kohtisuorassa sijaitsevat mätäsjonot, kermit sekä niiden kuljut. Viettokeitaat saavat ravinteensa pääosin sadevedestä. Viettokeitaista hyvin harvat ovat suojeltuja. Ne ovat Suomessa yleisiä Itä- ja Keski-Suomen vaihtelevan, pienipiirteisen kallioperätopografian alueella, mutta niitä sijaitsee myös muualla Etelä-Suomessa. Viettokeitaiden kasvillisuus on suhteellisen monipuolista. Siellä viihtyy esimerkiksi lakka, karpalo sekä suokukka.

Pirkanmaalla luonnontilaisten soiden osuus kokonaissuopinta-alasta on 25–30 %, kun taas suojeltujen soiden osuus on vain 3,1–5 %.

Tampereen suoalueisiin lukeutuvat muun muassa Tohlopin suo sekä Peräjoen suot. Tohlopin harvinainen suoalue kärsii rantojen ja kävelyteiden rakentamisesta, kun taas Peräjoen soista 5 hehtaaria kuuluu Pirkanmaan soidensuojeluohjelmaan sen arvokkaan suokasvillisuuden takia. Vuonna 2006 Peräjoen alue rauhoitettiin maanomistajan aloitteesta.

Pirkanmaan soidenkäytöstä turvemaapeltoja on 4 % ja turvetuotantoa yhden prosentin verran. Turvetta käytetään muun muassa energianlähteenä sekä tekstiilien raaka-aineena. Soita on metsäojitettu 57 % ja ojittamatta 14 %. Ojittamattomista soista puolet on kasvullista metsämaata ja ne ovat pääosin metsätalouskäytössä. Suojelualueet ja -ohjelmat vievät soiden käytöstä 4 %. Osa niistä on kuitenkin ojitettuja. 20 % on lakannut olemasta suota, kuten metsäojitetut suot ja turvepellot, joiden suokasvullisuus on kadonnut ja turvekerros huvennut, taikka rakentamisen alle jääneet suot.

Pyynikinharjua

Tampere kuuluu havumetsävyöhykkeen eteläboreaaliseen alueeseen, eli suomalaisittain vaahtera- ja lehmusvyöhykkeeseen.

Tampereen kuivat kangasmetsät ovat muuttumassa lehdoiksi. Näin on käymässä esimerkiksi Kalevankankaalla ja Pyynikillä. Alueiden entiset jäkälää ja puolukkaa kasvavat harjumänniköt ovat vuosikymmenten aikana muuntuneet kaupungin suurentuessa reheviksi lehdoiksi. Sama näkyy myös Tampereen laita-alueen metsissä, jossa tammi ja vaahtera ovat lisääntyneet. Alkuperäisten lehtojen muutokset ovat olleet vähäisiä niiden luontaisen rehevyyden takia.

Metsien muutoksen syitä on paljon. Esimerkiksi lemmikkien vuosittainen lähimetsien, pientareiden, puistojen sekä joutomaiden lannoittaminen satojen tonnien lantamäärällä on todellisuudessa yksi syistä. Myös liikenteen päästöt on merkittävä tekijä. Asfaltista ja renkaista irtoavat hiukkaset sekä pakokaasun hiukkaset sisältävät runsaasti ravinteita. Rehevässä maaperässä ja lämpimässä kaupunki-ilmastossa pärjää moni vaativakin laji tavallista paremmin.

Talousmetsien osa Tampereen metsien kokonaispinta-alasta on 20 % ja pinta-ala 1 454 hehtaaria. Metsistä myydään puuta teollisuudelle niin sanotuin pystymyynnein, jolloin hakkuutöiden toteuttamisesta vastaa ostaja.

Metsiä käytetään myös ulkoilu- ja retkimielessä. Ulkoilumetsiin kuuluu 4 169 hehtaaria metsiä. Tällaisia metsiä ovat muun muassa Kalevanharju, Pyynikki sekä Epilänharju. Ulkoilumetsät mahdollistavat virkistäytymis- ja luontoharrastusmahdollisuuksia kaupunkilaisille sekä toimivat opetuskohteina koululaisille ja harjoittelupaikkoina useille urheiluseuroille. Retkeilyyn sopivien metsätilojen kokonaispinta-ala on 1887 hehtaaria.

Tampereella voit törmätä kettuihin ja supikoiriin. Supikoirat viihtyvät laitakaupungin metsiköissä ja rakentamattomissa joutomaissa, jotka tarjoavat supikoiralle hyvät lepo- ja pesäpaikat. Supikoiria ja kettuja houkuttelee kaupunkiin helppo ravinnonsaanti. Kettujen pesäpaikat sijaitsevat kantakaupungin laitamien pikku metsiköissä ja täytemaan rinteissä.

Tampereen kasvillisuudessa näkyy metsien rehevöityminen ja lehdon yleistyminen. Esimerkiksi rehevyyttä välttävää metsäkortetta esiintyy vain pienissä metsiköissä, kun taas lehtopalsami viihtyy rehevissä lehdoissa ja on alkanut levitä maansiirtojen vuoksi. Eräs harvinainen kasvi, kevätlinnunherne, viihtyy Tampereen lehtomaisilla alueilla ja on kunnassa yleinen, mutta harvinaisuutensa vuoksi sitä ei saa poimia.

Suojelualueet

Tampereella on 11 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 238 hehtaaria. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 61 hehtaaria. Uusin luonnonsuojelualue on Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaarilassa ja Epilässä. Se perustettiin 28.12.2005. Tampereen tunnuslaji on linnuista västäräkki, eläimistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.

Ilmasto

Tampereella vallitsee jokseenkin mannerilmasto, mutta järvet antavat ilmastolle myös merellisiä ominaisuuksia tasaamalla lämpötilaeroja. Talven ja kesän lämpötilaerot ovat silti selvät. Esimerkiksi vuonna 2005 Tampereen korkein lämpötila oli 28,7 °C, kun taas matalin lämpötila –18,8 °C. Keskilämpötilan on kuitenkin ennustettu nousevan 6–7 °C vuoteen 2050 mennessä. Korkeimmat lämpötilat mitataan normaalisti heinäkuussa, mutta aurinkoisinta Tampereella on kesäkuussa, jolloin auringonpaistetunteja muodostuu keskimäärin 272.

Vuonna 2006 Tampereella mitattu ylin lämpötila oli +31,4 °C (7. heinäkuuta kello 16.05) ja alin -27,4 °C (5. helmikuuta kello 8.33).

Sademäärä on mannerilmaston kaltaisesti suhteellisen vähäinen. Vuodessa sademäärä on 550–650 millimetriä. Kovin kuivaa kesää ei silti Tampereella nähdä, sillä suurimmat sademäärät ovat heinä–elokuussa.

Kuten koko Suomessa, Golfvirran vaikutus näkyy myös Tampereella. Ilmasto on hieman lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maapallolla. Tampereen ilmastoon vaikuttavat myös muun muassa Pyynikinharju, kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat järvenselät, sekä ympäri vuoden avoinna pysyvä Tammerkoski.

Tampereen seudun ilmasto-oloja tutkii Tampere-Pirkkalan lentokentälle sijoitettu Ilmatieteenlaitoksen Länsi-Suomen aluetoimisto, joka on mitannut Tampereen vuosisadan korkeimmaksi lämpötilaksi 33,1 astetta (v. 1914) ja matalimmaksi –37 astetta (v. 1967). Tuulen on myös havaittu käyvän useimmiten etelästä. Myös Härmälässä on merkittävä sääasema.

Suomen ilmastovyöhykkeistä Tampere sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Eurostatin vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että Tampereella on Euroopan kaupungeista kahdeksanneksi eniten sadepäiviä.

Tampereen kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -3,4 -3,5 1,2 8,2 15,4 19,5 22,2 19,9 14 7,5 1,5 -1,9 Ø 8,4 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,7 -10,6 -6,6 -1,3 3,8 8,6 11,7 10,4 5,9 1,9 -3 -7,6 Ø 0,3 Keskilämpötila (°C) -6,4 -6,9 -2,8 3,3 9,7 14,1 16,9 15 9,8 4,6 -0,6 -4,5 Ø 4,4 Sadanta (mm) 41 29 31 32 41 66 75 72 58 60 51 42 Σ 598 Sadepäivät (d) 22 18 16 12 12 13 15 15 14 17 21 22 Σ 197 L ä m p ö t i l a -3,4 -9,7 -3,5 -10,6 1,2 -6,6 8,2 -1,3 15,4 3,8 19,5 8,6 22,2 11,7 19,9 10,4 14 5,9 7,5 1,9 1,5 -3 -1,9 -7,6 S a d a n t a 41 29 31 32 41 66 75 72 58 60 51 42 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Tampereen keskusta

Keskustori on Tampereen kantakaupungin keskeinen tapahtumapaikka.

Tampereen keskusta-alue sekä myös Pyynikin ja Pispalan kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärven korkeus meren pinnasta on 95 metriä ja Pyhäjärven 77 metriä. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.

Tampereen keskustan kadut muodostavat tyypillisen ruutukaavan. Keskustan länsi­laidalla kulkee pohjois-etelä­suuntainen puistokatu, Hämeenpuisto, joka johtaa Pyhä­­järven rannasta lähelle Näsi­järveä. Leveä Hämeenkatu johtaa itä-länsi­suuntaisesti rautatieasemalta Hämeen­puistoon ja ylittää Tammer­kosken Hämeensiltaa pitkin. Hämeen­kadun suuntainen on myös keskusta-alueen pisin katu, Rautatien­kadulta Pyynikille ulottuva Satakunnankatu, joka ylittää Tammer­kosken Satakunnan siltaa pitkin.

Tampereen Keskustori sijaitsee Tammer­kosken länsi­rannalla lähellä Hämeensiltaa. Sen laidalla sijaitsevan Vanhan kirkon tapulin koordinaatit ovat 61° 29" 54' pohjoista leveyttä ja 23° 45" 42' itäistä pituutta. Nykyisin Tampereen liikenteellisenä keski­pisteenä voidaan kuitenkin pitää Kalevan kaupungin­osassa sijaitsevaa Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteystä.

Tampere perustettiin alun perin Tammerkosken länsirannalle. Vuonna 1877 siihen liitettiin kosken itäpuolella sijaitseva, siihen saakka Messukylään kuulunut Kyttälän alue, jonne rautatieasemakin oli jo sitä ennen rakennettu ja joka nykyisin on osa Tampereen keskustaa.

Katuja

Tampereen pisin katu on Hervannan valtaväylä, jonka pituus on 7,8 kilometriä. Toisena on Lempääläntie ja Aitolahdentie (6 km). Lyhin katu on 23,47 metriä pitkä Helenankuja, jonka varrella olevan talon seinään ruuvattiin asiasta kertova muistolaatta vuonna 1996. Silloista pisin on Lakalaivassa sijaitseva Postitorven Risteyssilta 386 metrillään. Toisena ja kolmantena ovat Lakalaivassa sijaitseva Rotatorin Risteyssilta (299 m) ja Arranmaan Ratasilta Peltolammilla 291 metriä.

Kaupunginosia ja kyliä

Pääartikkeli: Luettelo Tampereen kaupunginosista

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa.^lähde? 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Tammerkosken länsipuolella Finlayson, aikaisemmin Näsi (I kaupunginosa) Tammerkosken alue eli ydinkeskusta (II) Nalkala (III) Amuri (IV–V) Kaakinmaa (VI) Pyynikinrinne (VII) Särkänniemi (VIII)

Tammerkosken itäpuolella Armonkallio eli Naistenlahti, josta osa nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX) Juhannuskylä tai Jussinkylä (X) Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII) Ratina (XIII) Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI) Tullin alue (XVII)

Varhaiset esikaupunkialueet Kalevanharju (XVIII) Kalevanrinne (XIX) Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX) Petsamo (XXI) Lappi eli Käpylä (1914) Linnainmaa Kissanmaa

Hatanpään kartanon alueet (liitetty 1920) Hatanpää (XXII) 1920 Viinikka (XXIII) 1914 Nekala (XXIV) Vihioja (XXV) Jokipohja (XXVI) Härmälä (esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925).

Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.

Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto listaa yli sata kaupunginosaa.

Väestö

Tampereen väestö oli 31.12.2008 jakautunut osa-alueittain seuraavasti:

• Keskinen suuralue 64 079
  • Keskusta 39 137
  • Sampola 19 378
  • Iidesranta 5 564

• Koillinen suuralue 34 430
  • Messukylä 13 832
  • Tasanne 7 936
  • Leinola 12 662

• Kaakkoinen suuralue 41 189
  • Kaukajärvi 19 156
  • Hervanta 22 033

• Eteläinen suuralue 19 161
  • Härmälä 6 604
  • Koivistonkylä 6 534
  • Peltolammi 6 023

• Lounainen suuralue 32 677
  • Pispala 7 466
  • Rahola 10 166
  • Tesoma 15 045

• Luoteinen suuralue 10 900
  • Lielahti 5 315
  • Lentävänniemi 5 585

• Pohjoinen suuralue 4 409
  • Aitolahti 1 298
  • Kämmenniemi 2 037
  • Terälahti 1 074

• Muut 2 707

Liikenne

Höyrylaiva Kuru ja muut sisävesihöyrylaivat olivat Näsijärven alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena, joka valmistui vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee 9 kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatketaan Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku-Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2.10.2006, Läntinen kehätie on kokonaisuudessaan valmis 15.12.2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.

Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, ja päivittäinen matkustajamäärä on noin 10 000. Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa.

Johdinauto Tampereella 1950-luvulla.

Tampereella on myös kunnallinen liikennelaitos, joka hoitaa 30 linjallaan yhdessä seutuliikennöitsijäin kanssa yhteistariffissa paikallisliikennettä linja-autoin. Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimisto tilaa liikennelaitokselta suurimman osan liikenteestä. Liikennelaitoksen perinteisesti liikennöimiä kaupunkiliikenteen linjoja on vuodesta 2006 alettu kilpailuttaa tilaaja-tuottaja-mallin myötä. Talvikaudeksi 2008–2009 on kilpailutettu linjojen 7 ja 27 liikenne, jonka voitti Veolia Tampere. Linjoilla edellytetään käytettäväksi sinivalkoista, liikennelaitoksen bussien väristä kalustoa. Myös midi-bussein liikennöitävät linjat 10 ja 32 kilpailutetaan, yhdyskuntalautakunta ratkaisi kilpailutuksen voittajan 9.4.2008 (linja 10 Väinö Paunu, linja 32 Atro Vuolle. Kaupungin sisäistä liikennettä on hoidettu myös johdinautoilla vuosina 1948-1976.

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2008 Tampere-Pirkkalan kautta kulki noin 710 000 matkustajaa, matkustajamäärät kasvavat joka vuosi. Tampere-Pirkkalasta on yhteyksiä Helsinkiin, Kittilään (talvisin), Tukholmaan, Riikaan, Lontooseen, Frankfurtiin, Bremeniin, Tallinnaan, Kuopioon, Gdanskiin, Malagaan, Kaunasiin ja Milanoon.

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan niin sanottu Hopealinja. Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat

• S/S Tarjanne
• S/S Pohjola
• HL Intti
• HL Kuru
• S/S Tammerkoski

Tampereelle on lähes koko 2000-luvun suunniteltu pikaraitiotietä yhtenä ratkaisuna kaupungin alati kasvaviin liikenneongelmiin. Tällä hetkellä ei ole sitouduttu vielä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, vaan erilaisia pikaraitiolinjastoja vertaillaan yhdessä lähijuna- ja bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtojen kanssa TASE 2025-selvityksessä. Projektin loppuraportissa esitetään suositeltavaksi järjestelmäksi eri vaihtoehtojen yhdistelmää, jossa joukkoliikenteen runkolinjoina on Lentävänniemestä keskustan ja TAYS:n kautta Hervantaan ja Vuorekseen kulkeva raitiotie ja Nokialta Lempäälään liikennöitävä lähijunalinja. Raideliikenteen ulottumattomissa oleville alueille ehdotetaan linja-autoliikenteen laatukäytäviä, joista osalla varaudutaan myöhemmin tulevaisuudessa raitiotiehen.

Tampereen rautatieasema

Välimatkat

Mainittu myös matka-ajat junalla.

• Helsinkiin 173 km - 1:28
• Hämeenlinnaan 75 km - 0:41
• Iisalmeen 390 km - 4:40
• Joensuuhun 393 km - 4:25
• Jyväskylään 153 km - 1:19
• Kouvolaan 188 km - 2:22
• Kuopioon 293 km - 2:52
• Loimaalle 98 km - 1:03
• Lahteen 126 km - 1:41
• Ouluun 504 km - 4:24
• Poriin 114 km - 1:30
• Seinäjoelle 177 km - 1:04
• Turkuun 165 km - 1:39
• Vaasaan 240 km - 2:20
• Pietariin (Venäjä) 396 km - n. 6:30

Nähtävyydet

Tampereen tuomiokirkko

Pääartikkeli: Tampereen nähtävyydet

• Pyynikki – harju järvimaisemineen, näkötorni ja kesäteatteri
• Pispala – asutettu harju järvimaisemineen, uniikki kaupunginosa
• Näsinneula – Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni
• Särkänniemi – elämyspuisto
• Tammerkoski – virtaa Tampereen keskustan läpi, valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista
• Hatanpään arboretum
• Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
• Hotelli Tammer Tammerkosken rannalla, Tampereen vanhin toimiva hotelli. (1929)
• Tampereen tuomiokirkko – arkkitehtonisesti merkittävä kirkko (1907), näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
• Tampereen ortodoksinen kirkko – bysanttilaistyylinen basilika (1899), joka toimii Tampereen ortodoksisen seurakunnan pääkirkkona
• Aleksanterin kirkko – arkkitehtonisesti merkittävä kirkko (1881)
• Tampereen vanha kirkko – uusklassistinen kirkko keskustorilla (1824)
• Kalevankangas – Sisällissodan ratkaisutaisteluiden näyttämö, hautausmaa harjumaisemissa
• Tampereen raatihuone – Keskustorin laidalla sijaitseva uusrenesanssityylinen edustustila (1890)
• Tampereen kauppahalli – yli 100-vuotias, pohjoismaiden suurin kauppahalli
• Pääkirjasto Metso – Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
• Pirkkahalli – monitoimihalli (muun muassa messukeskus ja urheiluhalli)
• C.G.E. Mannerheimin patsas Linnainmaalla
• Kalevan kirkko – moderni Raili ja Reima Pietilän suunnittelema kirkko
• Ratinan Stadion – yleisurheilustadion, jossa pelataan myös jalkapalloa
• Hakametsän jäähalli – Suomen ensimmäinen jäähalli (1965)
• Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo, Kustaa Hiekan taidemuseo, Poliisimuseo ja Vakoilumuseo.

Nähtävyyksiä

• 

  Pyynikki

• 

  Pispala

• 

  Särkänniemi

• 

  Tammerkoski

• 

  Hatanpään arboretum

• 

  Hotelli Ilves

• 

  Hotelli Tammer

• 

  Tampereen ortodoksinen kirkko

• 

  Aleksanterin kirkko

• 

  Tampereen raatihuone

• 

  Pääkirjasto Metso

• 

  Kalevan kirkko

• 

  Kauppahalli

Väestö

Tampereella asuu 211 633 henkilöä. Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja 2/3 yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja.

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Tampereelle muutti paljon työväestöä maakunnista.

Sotien aikana 1938–1944 Tampereen seudulle saapui myös poikkeuksellisen suuri määrä Karjalasta (Viipuri, Rautu, Metsäpirtti jne.) tulleita evakoita, jotka värittivät alueen jo ennestään rikasta kulttuuriperintöä.

Ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2008 Tampereella 6 941 henkilöä ja vieraita kieliä puhui 9 532 henkilöä. Tampereella puhutaan noin 130:tä kieltä – suomen jälkeen suurimpia kieliä ovat venäjä, ruotsi, arabia, englanti, viro, kiina, persia, kurdi, vietnam, turkki, saksa ja albania. Vuosittain kaupunkiin saapuu noin 350 ulkomaalaista.

Tampereen etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsin damber 'pato'). Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal 'koskessa sijaitseva suvantokohta'. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl.

Kulttuuri

Tampere-talo

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Vuorovuosin järjestettävät Pispalan Sottiisi ja Tanssimania tuovat kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Vuosittain järjestetään myös metallimusiikkifestivaali Sauna Open Air Metal Festival, joka tuo kotimaisten esiintyjien lisäksi myös suuria nimiä ulkomailta.

Muita tapahtumia ovat muun muassa Tampereen Teatterikesä, Tampere Jazz Happening, Tampere Biennale, Tampereen Sävel, Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (muun muassa Ahaa Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri MD (Mobita/Dansco), Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.

• 

  Tampereen teatteri

• 

  Komediateatteri

• 

  Työväen Teatteri

• 

  Pyynikin kesäteatteri

Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana. Esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesteri eli Tampere Filharmonia konsertoi Tampere-talossa. Kalervo Kummola on Tampere-talon johtaja.

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa. Leikillinen nimitys Suomen Manchester tunnettiin jo 1900-luvun alussa. Kuitenkaan Tampereen murteessa ei käytetä erityisemmin nimeä "Manse".

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara. Toiseksi erikoisuudeksi ovat viime vuosina nousseet hot wings -kanansiivet, joista Tampereella ja ympäristökunnissa syödään lähes puolet koko maan määrästä.

Tampere fiktiossa

Tampereella on kuvattu useita TV-sarjoja ja elokuvia. Kuvattuja TV-sarjoja ovat muun muassa Pekka Lepikön Mummo (1987–1988) ja Kyllä isä osaa (1993–1994), Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen Reinikainen ja Sisko ja sen veli sekä TAYS:iin sijoittuva tositelevisiosarja Sairaala (2008). Myös komediasarja Kummeli on suurelta osin kuvattu Tampereella. Tampere on ollut myös yksi keskeinen tapahtumapaikka muun muassa Edvin Laineen romaanifilmatisoinnissa Musta rakkaus (1957), Risto Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967) ja Mika Kaurismäen elokuvassa Klaani (1984).

Sarjakuvapiirtäjä P. A. Manninen on katsellut Tamperetta kauhufantasian näkökulmasta Kapteeni Kuolio -sarjakuvissaan, joissa tamperelaisten turvallisuutta uhkaavat muun muassa vampyyrit, aaveet ja erilaiset suomalaisen kansanperinteen hahmot. Tiitu Takalo on toinen sarjakuvapiirtäjä, joka on kuvannut teoksissaan Tamperetta ja tamperelaisia.

Dekkarikirjailija Seppo Jokisen lähes kaikki kirjat tapahtuvat Tampereella. Fantasia-romaanissa "Matka Neuvosto-Suomessa" Tampereen nimeksi on muutettu "Lenininkoski".

Urheilu

Ratinan stadion

Hakametsän jäähalli

Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä Suomen Cupin 2007. Suomen mestaruuden ovat voittaneet myös sotien jälkeen tamperelaistunut viipurilainen Ilves-Kissat 1950, Tampereen Ilves 1983 sekä Suomen Cupin kahdesti vuosina 1979 ja 1990 ja Tampereen Pallo-Veikot vuonna 1994. TamU pelaa kotiottelunsa Ratinan stadionilla, joka Helsingin olympialaisten aikaan isännöi muutamia olympiaturnauksen jalkapallo-otteluita. Ilves ja TPV pelaa kotiottelunsa Tammelan stadionilla.

Tampereella toimii kaksi SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkojoukkuetta, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa yhteensä 15 kertaa. Suomen mestaruuden jääkiekossa ovat voittaneet myös Tampereen Palloilijat vuonna 1931 ja Koovee vuonna 1968. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Hallissa on järjestetty MM-kisoja myös 1982, 1991, 1997 ja 2003. Tampereelle ollaan suunnittelemassa vanhan jäähallin korvaavaa uutta Tampereen Keskusareena -monitoimihallia, joka ei kuitenkaan ehdi valmistua vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin mennessä kuten aiemmin aiottiin.

Muita menestyneimpiä tamperelaisia urheiluseuroja ovat lentopallossa Isku-Volley ja koripallossa Tampereen Pyrintö, jotka molemmat pelaavat lajiensa pääsarjoissa. Pyrintö on voittanut koripallon Suomen mestaruuden kahdesti vuosina 2010 ja 2011. Classic pelaa salibandyliigaa. Classic on saavuttanut hopeaa 2007 ja 2008 sekä pronssia 2005.

Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, muun muassa pituushyppääjä Tommi Evilästä ja keihäänheittäjä Tero Järvenpäästä.

Koovee on myös perinteikäs monilajiseura, jonka lajivalikoimaan kuuluu jääkiekon lisäksi jalkapallo, paini, pesäpallo, petankki, pyöräily, salibandy, suunnistus, taitoluistelu ja uinti.

Tampere Saints pelaa amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa, baseballin SM-sarjassa pelaa Tampere Tigers. Kaupungin pesäpallomainetta puolustaa Manse PP, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomensarjassa ja naisten edustusjoukkue Maakuntasarjassa.

Vuoden 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat järjestettiin Tampereella. Aiemmin kaupungissa on järjestetty muun muassa painin EM-kilpailut vuosina 1987, 2008 ja judon Euroopan-mestaruuskilpailut 2006 ja Tampereen judoseura on yksi Suomen kovimmista . Kalevan kisoja Tampere on isännöinyt useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2008.

Ystävyyskaupungit

Brașov (Romania) Chemnitz (Saksa) Essen (Saksa) Guangzhou (Kiina) Kaunas (Liettua) Kiova (Ukraina) Klaksvík (Färsaaret) Kópavogur (Islanti) Linz (Itävalta)

Łódź (Puola) Miskolc (Unkari) Nižni Novgorod (Venäjä) Norrköping (Ruotsi) Odense (Tanska) Olomouc (Tšekki) Syracuse (Yhdysvallat) Tartto (Viro) Trondheim (Norja)

Lisäksi Tampereella on kaksi kehitysyhteistyöperustaista ”ystäväkaupunkia”, Mwanza Tansaniassa ja León Nicaraguassa.

Katso myös

• Luettelo tunnetuista tamperelaisista

Kirjallisuus

• Harry Lönnroth (toim.): Tampere kieliyhteisönä. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-119-3.

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Tampere Wikitravelissa (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Tampere Wikitravelissa (suomeksi)
• Tampereen nimen alkuperästä
• Tampereen kaupungin kotisivu
• Tampereen yritykset, uutiset, sää ja työpaikat – Tampereen paikallisportaali | e-tampere.fi
• Tampereen kaupunkiopas – Tampereopas
• Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas – VirtualTampere.com
• Oodin.com – Tampereen uutiset medioissa
• Tampereen majoitusopas – Tampereen hotellit
• Tampereen tapahtumat, ravintolat ja hotellit – Tampereopas
• Koskesta voimaa – Verkkojulkaisu Tampereen historista
• Mansetori: Tampereen kaupunginosat verkossa
• Tampereen teollisuusperintöportaali
• Tampereen julkinen liikenne 1940-1960
• Tori – Tampereen kaupunkilehti Tampereella ja naapurikunnissa jaettava kaupunkilehti
• YLE Elävä arkisto – Tampereella vuonna 1929
• YLE Elävä arkisto – Tampere 175 vuotta (1954)
• YLE Elävä arkisto – Kotimme Tampere 1961 -nettivideo

Tampere

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2012)

1. Helsinki	596 233	7. Jyväskylä	131 997	13. Lappeenranta	72 156	19. Kotka	54 837	25. Rauma	39 802
2. Espoo	252 730	8. Lahti	102 358	14. Hämeenlinna	67 280	20. Mikkeli	48 952	26. Lohja	39 748
3. Tampere	215 315	9. Kuopio	97 552	15. Rovaniemi	60 707	21. Porvoo	48 862	27. Järvenpää	38 993
4. Vantaa	203 177	10. Kouvola	87 592	16. Vaasa	60 435	22. Kokkola	46 602	28. Kajaani	38 038
5. Turku	178 784	11. Pori	83 192	17. Seinäjoki	58 796	23. Hyvinkää	45 572	29. Tuusula	37 706
6. Oulu	143 988	12. Joensuu	73 871	18. Salo	55 231	24. Nurmijärvi	40 385	30. Kirkkonummi	37 238