1942

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan pysyvä liikevaihtoverolaki, joka korvasi vuonna 1941 säädetyn tilapäiseksi tarkoitetun lain.
• 2. tammikuuta – Japanin joukot valloittivat Manilan.
• 4. tammikuuta − Akateeminen Karjala-Seura, Pellervo-Seura, Suomen Aseveljien Liitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) perustivat Suurtalkoot-yhdistyksen ohjaamaan kansalaisten vapaaehtoista talkootoimintaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Edvard Hanell.
• 7. tammikuuta – Bataanniemen saarto alkoi.
• 11. tammikuuta – Japani julisti sodan Alankomaille ja hyökkäsi Alankomaiden Länsi-Intiaan.
• 11. tammikuuta – Japanilaiset valloittivat Kuala Lumpurin.
• 17. tammikuuta – 19 henkilöä kuoli ja yli 30 loukkaantui pikajunan ja tavarajunan törmäyksessä Iitin Kausalassa.
• 19. tammikuuta – Japanilaiset hyökkäsivät Burmaan.
• 20. tammikuuta – Wannseen konferenssi Berliinissä päätti pakkosiirron ratkaisuksi "juutalaisongelmaan".
• 25. tammikuuta – Thaimaa julisti sodan Yhdysvalloille ja Britannialle.
• 26. tammikuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin.
• 11.–13. helmikuuta – Channel Dash (myös Unternehmen Cerberus): Kriegsmarinen alukset Scharnhorst, Gneisenau, Prinz Eugen ja joukko pienempiä aluksia palasivat satamiinsa Saksaan Brestistä Englannin kanaalin läpi.
• 14. helmikuuta − Sisäministeri Toivo Horelli kutsui puheilleen Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin ja syytti tätä yhteydenpidosta Isoon-Britanniaan, joka oli julistanut sodan Suomelle. Horelli vaati Merimies-Unionia erottamaan Wällärin, mihin Merimies-Unioni ei suostunut. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) päätti tämän jälkeen olla kutsumatta Wälläriä kokouksiinsa.
• 15. helmikuuta – Singapore antautui japanilaisille.
• 19. helmikuuta – Noin 150 japanilaista konetta teki iskun Darwinin Australiaan.
• 22. helmikuuta – Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineiltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahdettua.
• 22. helmikuuta – Akateeminen Karjala-Seura vietti 20-vuotisjuhlansa Äänislinnassa (Petroskoissa).
• 23. helmikuuta – Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa Kaliforniassa.
• 24. helmikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi SDP:n oppositioryhmän eli niin sanotut kuutoset valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Poliittinen vasemmisto ja Ruotsalainen Kansanpuolue paheksuivat päätöstä.
• 27. helmikuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, USS Langley, upposi japanilaishyökkäyksessä.
• 28. helmikuuta – Eduskunta päätti sisäministeri Toivo Horellin vaatimuksesta, ettei ns. kuutosten tapauksesta saanut keskustella julkisesti.
• 3. maaliskuuta – Kirjailijat Raoul Palmgren ja Arvo Turtiainen pidätettiin ja tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta pitkiin kuritushuonerangaistuksiin.
• 8. maaliskuuta – Hollantilaisjoukot antautuivat Jaavalla japanilaisille.
• 8. maaliskuuta – Japani valloitti Rangoonin Burmassa.
• 23. maaliskuuta – Japanilaiset valloittivat Andamaanit.
• 28. maaliskuuta – Operaatio Sotavaunut: Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa.
• 28. maaliskuuta – Suomalaiset valtasivat Suursaaren.

Huhtikuu–kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
• 9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
• 30. huhtikuuta − Äänislinnan teatteri avattiin. Avajaisnäytäntönä oli Valentinin (Ensio Rislakki) kirjoittama ja Oke Tuurin ohjaama näytelmä Tapahtui kaukana.
• 4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
• 6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
• 10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin.
• 12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
• 19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
• 4.–7. heinäkuuta – Midwayn taistelu.
• 4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Saksan johtaja Adolf Hitler saapui tapaamaan Mannerheimia.
• 9. kesäkuuta – SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta.
• 27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja neuvotteli Hitlerin kanssa runsaan tunnin ajan. Hitler ilmoitti, ettei Saksa vaatinut Suomelta tässä vaiheessa aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta kotimaahan vielä saman päivän aikana.
• 28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.

Heinäkuu–syyskuu

• 1.–27. heinäkuuta – Ensimmäinen El Alameinin taistelu.
• 16. heinäkuuta – Pierre Lavalin Vichyn Ranska kokosi 13 000–20 000 juutalaista Vél d’Hiv'lle.
• 18. heinäkuuta – Ensimmäinen Messerschmitt Me 262:n koelento suihkumoottoreilla.
• 19. heinäkuuta – Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi.
• 22. heinäkuuta – Varsovan gheton tyhjennys alkoi.
• 29. heinäkuuta – natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa.
• 7. elokuuta – Guadalcanalin taistelu alkoi Yhdysvaltain merijalkaväen noustessa maihin Guadalcanalilla Salomonsaarilla.
• 8. elokuuta – Washington, DC:ssa teloitettiin kuusi henkilöä sabotaasin suunnittelusta.
• 8. elokuuta – "Quit India": Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaiken kaikkiaan 90 000 ihmistä.
• 16. elokuuta – Operaatio Wunderland, saksalaisten alusten hyökkäys Jäämerelle kuljetuksia vastaan käynnistyi. Taskutaistelulaiva Admiral Scheer purjehti Narvikista kohti Karanmerta.
• 19. elokuuta – Dieppen maihinnousu, jossa kaatui, katosi tai haavoittui 4 384 liittoutuneiden sotilasta.
• 23. elokuuta – Luftwaffen ilmahyökkäys muutti Stalingradin raunioiksi. 80 % kaupungista tuhoutui.
• 7. syyskuuta – Neuvostoliittolaisten Suomeen desanttina lähettämä Kerttu Nuorteva pidätettiin Helsingissä.
• 11. syyskuuta – Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin.
• 24. syyskuuta − Neuvostoliittolainen partisaaniosasto hyökkäsi Viiksimon kylään Kuhmossa ja ampui kahdeksan kyläläistä erään talon pirtissä.

Lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta – Ensimmäinen V-2-laukaisu avaruuteen Peenemündesta Saksasta.
• 23. lokakuuta–4. marraskuuta – Toinen El Alameinin taistelu: Rommelin johtamat saksalaiset vetäytyivät lopuksi.
• 1. marraskuuta − Kemijärven ja Sallan Kelloselän välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 6. marraskuuta – Joukko Suomen Saksalle luovuttamia juutalaisia kuljetettiin S/S Hohenhörnillä Tallinnaan.
• 8. marraskuuta – Operaatio Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousivat maihin Ranskan Pohjois-Afrikassa.
• 8. marraskuuta – Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
• 11. marraskuuta – Saksan joukot miehittivät Vichyn Ranskan ja Korsikan amiraali François Darlanin tehtyä aselevon liittoutuneiden kanssa Pohjois-Afrikassa.
• 19. marraskuuta – Stalingradin taistelu: Kenraali Žukovin joukot aloittivat vastahyökkäyksen ("Operaatio Uranus") Stalingradissa.
• 22. marraskuuta – Kenraali Paulus ilmoitti Hitlerille sähkeellä 6. armeijan jääneen saarroksiin Stalingradiin.
• 27. marraskuuta – Ranskan laivaston alukset Toulonissa upotettiin, jotta vältettäisiin niiden joutuminen Saksan käsiin. Upotettuihin aluksiin kuului yksi taistelulaiva, kaksi taisteluristeilijää, seitsemän risteilijää, 15 hävittäjää ja lukuisia pienempiä aluksia.
• 2. joulukuuta – Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi mm. nykyaikaisten laivasto- ja ydinvoimareaktorien prototyyppinä.
• 12. joulukuuta – Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoleenväliin tavoitteestaan.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Juha Pihkala, Tampereen hiippakunnan piispa
• 8. tammikuuta – Stephen Hawking, englantilainen fyysikko
• 16. helmikuuta – Kim Jong Il, Pohjois-Korean johtaja
• 28. helmikuuta − Leea Hiltunen, suomalainen kansanedustaja
• 28. helmikuuta − Leena Rauhala, suomalainen kansanedustaja
• 5. maaliskuuta – Hannu Karpo, suomalainen toimittaja
• 13. maaliskuuta – Scatman John, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1999)
• 17. maaliskuuta – John Wayne Gacy, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
• 26. maaliskuuta – Erica Jong, yhdysvaltalainen kirjailija
• 27. maaliskuuta – Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 17. huhtikuuta – Jouko Turkka, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja
• 20. huhtikuuta – Arto Paasilinna, suomalainen kirjailija
• 28. huhtikuuta – Kauko Juhantalo, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 12. toukokuuta – Arto Noras, suomalainen sellisti
• 22. toukokuuta – Theodore Kaczynski ("Luddiitti"), yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
• 22. toukokuuta – Tuija Vuolle, suomalainen näyttelijä
• 24. toukokuuta – Hannu Mikkola, suomalainen ralliautoilija
• 27. toukokuuta – Juhani Markola, suomalainen laulaja
• 5. kesäkuuta – Jorma Reini, suomalainen lakimies ja valtakunnansovittelija (k. 1998)
• 9. kesäkuuta – Veijo Baltzar, suomalainen kirjailija
• 11. kesäkuuta – Antero Karapalo, suomalainen urheilutoimittaja
• 18. kesäkuuta – Paul McCartney, englantilainen muusikko ("The Beatles")
• 30. kesäkuuta – Tuula-Liina Varis, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 10. heinäkuuta – Ronnie James Dio, yhdysvaltalainen rock-laulaja (k. 2010)
• 13. heinäkuuta – Harrison Ford, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. heinäkuuta – Matti Siitonen ("Fredi"), suomalainen laulaja
• 23. heinäkuuta – Erika Blanc, italialainen näyttelijätär
• 23. heinäkuuta – Myra Hindley, lasten sarjamurhaaja (k. 2002)
• 27. heinäkuuta – Jyrki Hämäläinen, suomalainen toimittaja
• 28. heinäkuuta – Kaari Utrio, suomalainen kirjailija
• 1. elokuuta - Giancarlo Giannini, italialainen näyttelijä
• 8. elokuuta – Seppo Hanski, suomalainen iskelmälaulaja
• 20. elokuuta – Isaac Hayes, yhdysvaltalainen soullaulaja (k. 2008)
• 1. syyskuuta – Jukka Kuoppamäki, suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja
• 3. syyskuuta – Lasse Naukkarinen, suomalainen elokuvaohjaaja
• 21. syyskuuta – Veikko Salmi ("Vexi Salmi"), suomalainen sanoittaja
• 18. syyskuuta – Marco Rota, italialainen Disneyn eläinmaailman sarjakuvan tekijä
• 24. syyskuuta – Ilkka Lipsanen ("Danny"), suomalainen laulaja ja tuottaja
• 15. marraskuuta – Daniel Barenboim, israelilainen pianisti ja kapellimestari
• 17. marraskuuta – Martin Scorsese, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 19. marraskuuta – Calvin Klein, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
• 26. marraskuuta – Viktor Klimenko, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 27. marraskuuta – Jimi Hendrix, yhdysvaltalainen muusikko
• 29. marraskuuta – Ilkka Taipale, suomalainen lääkäri ja poliitikko
• 18. joulukuuta – Keith Richards, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
• 18. joulukuuta – Timo Jämsen, suomalainen muusikko
• 23. joulukuuta – Jouko Kajanoja, suomalainen poliitikko

Kuolleita

• 16. tammikuuta - Carole Lombard, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Erkki Kivijärvi, suomalainen kirjailija, lehti- ja teatterimies
• 30. tammikuuta – Artturi Järviluoma, suomalainen kirjailija
• 9. helmikuuta – Lauri Kristian Relander, Suomen tasavallan presidentti
• 22. helmikuuta – Stefan Zweig, itävaltalainen kirjailija
• 12. maaliskuuta – Robert Bosch, saksalainen teollisuusmies
• 15. huhtikuuta – Robert Musil, itävaltalainen kirjailija
• 24. huhtikuuta – L. M. Montgomery, kirjailija
• 27. huhtikuuta – Kaarlo Linkola, suomalainen kasvitieteilijä
• 12. toukokuuta − Hannu Hannuksela, suomalainen jääkärikenraalimajuri
• 1. kesäkuuta – Ernest Pingoud, suomalainen säveltäjä
• 4. kesäkuuta – Reinhard Heydrich, saksalainen natsijohtaja (salamurha)
• 19. kesäkuuta – Alois Eliáš, tšekkoslovakialainen kenraali, Böömin-Määrin protektoraatin pääministeri (teloitettu)
• 21. syyskuuta – Tatu Vaaskivi, suomalainen kirjailija ja arvostelija
• 25. syyskuuta – Emil Wikström, suomalainen kuvanveistäjä
• 12. marraskuuta – Elmer Niklander, suomalainen keihäänheittäjä
• 3. joulukuuta – Wilhelm Peterson-Berger, ruotsalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko
• 9. joulukuuta – Oskari Mantere, suomalainen koulumies ja poliitikko

Muuta

• Elokuvavuosi 1942