1964

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Forssa muuttui kaupungiksi ja Lapua kauppalaksi. Naantalin maalaiskunta liitettiin Naantalin kaupunkiin.
• 1. tammikuuta – Bolivia, Norsunluurannikko ja Tšekkoslovakia tulivat YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi vuoden 1965 loppuun saakka ulottuneelle kaksivuotiskaudelle.
• 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverolaki.
• 1. tammikuuta – Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos Talja ilmoitti, että noin 900 ihmistä oli saanut surmansa liikenneonnettomuuksissa vuoden 1963 aikana.
• 2. tammikuuta – Ghanan presidenttiä Kwame Nkrumahia vastaan tehtiin murhayritys.
• 3. tammikuuta – Ylitornion ja Pellon välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
• 9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavan alueella johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
• 10. tammikuuta – Panama katkaisi diplomaattisuhteensa Yhdysvaltoihin.
• 11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
• 12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
• 13. tammikuuta – Kuuban johtaja Fidel Castro saapui ensimmäiselle vierailulleen Neuvostoliittoon.
• 22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
• 28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas USA:n hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
• 29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
• 29. tammikuuta – Innsbruckissa alkoivat talviolympialaiset.
• 30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyễn Khánh kaappasi vallan Duong Van Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
• 30. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Väinö Tikanoja kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Akseli Roden.
• 1. helmikuuta - The Beatles nousee ensimmäistä kertaa listaykköseksi Amerikassa kappaleella I Want To Hold Your Hand
• 6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
• 11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
• 11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
• 21. helmikuuta – Tamvision koko osakekanta siirtyi Yleisradion omistukseen.
• 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto vietti 25-vuotisjuhliaan.
• 28. helmikuuta − SDP:n kansanedustaja Georg Eriksson kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Veikko Mattila.
• 4. maaliskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
• 6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli Kreikan kuningas.
• 11. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron puoluejohtaja Johannes Käbin.
• 14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
• 17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
• 20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
• 25. maaliskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
• 26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
• 27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa, voimakkuudeltaan 9,2 Richterin asteikolla, surmasi vain 125 ihmistä, mutta aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
• 28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
• 31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

huhti–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.
• 5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
• 6. huhtikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
• 9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa.
• 19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
• 20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
• 20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
• 25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti yhdysvaltalaisilla joukkojenkuljetuskoneilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kyprokselle.
• 26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
• 30. huhtikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, rehtori Olli Aulanko kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varatuomari Timo Mäki.
• 5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
• 11. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja, joulukuussa 1963 kuolleen Yrjö Murron tilalle eduskuntaan tullut Johannes Mustonen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Paavo Lagerroos.
• 14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
• 20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
• 24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.
• 24. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
• 3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
• 12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
• 12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hän menetti sotilasarvonsa ja hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua.
• 13. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliito uudeksi puheenjohtajaksi.
• 25. kesäkuuta – Vatikaani tuomitsi ehkäisypillerin.

heinä–syyskuu

• 4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.
• 6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
• 8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö ILO tuomitsi Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
• 27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
• 2. elokuuta – Ensimmäinen Tonkininlahden välikohtaus.
• 5. elokuuta – Operaatio ”Pierce Arrow”: Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
• 5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongossa Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
• 16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
• 2. syyskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda rinnasti Kiinan pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Hitlerin Saksaan. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
• 5. syyskuuta – NASA laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
• 12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta. Edellinen maaherra Väinö Meltti oli kuollut toukokuussa.
• 15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen ”hirvittäviä uusia aseita”, mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
• 18. syyskuuta – Kreikan kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
• 24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin.
• 27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.

loka–joulukuu

• 4. lokakuuta – Suomen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Parhaiten vaaleissa menestyi SDP, eniten paikkoja menettivät pientalonpojat.
• 10. lokakuuta – Tokion olympiakisojen avajaiset.
• 11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
• 12. lokakuuta – Neuvostoliiton ”Voshod 1” oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
• 14. lokakuuta – Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
• 14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
• 15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
• 24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
• 3. marraskuuta – Bolivian presidentti Víctor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Obando Candian vallankaappauksessa.
• 3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
• 10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
• 22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
• 24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
• 28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
• 30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
• 3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
• 5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
• 7. joulukuuta – Lahden yleisradioasema mykistyi antennilankojen pudottua maahan kovassa tuulessa.
• 8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
• 11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Suomen kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ”Salama-sota”.
• 11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin akateemikoksi. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
• 14. joulukuuta – Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinnosta.
• 17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että ”maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta”. Kyselyn olivat allekirjoittaneet Borg-Sundmanin lisäksi muiden muassa Aksel Airo, Reino Ala-Kulju, Anna-Liisa Linkola, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi.
• 21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
• 23. joulukuuta – Nobel-palkittu tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
• 29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Einar Sundströmin tilalle.
• 31. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle (Olli) professorin arvonimen.

tuntematon päivämäärä

• Yleisradio osti TES-TV:n ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
• BASIC-ohjelmointikieli kehitettiin.

Syntyneitä

• 2. tammikuuta - Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
• 6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja
• 7. tammikuuta – Nicolas Kim Coppola (”Nicolas Cage”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Leaving Las Vegas)
• 15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
• 27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. helmikuuta – Antti Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
• 5. helmikuuta – Michael Andrew McKagan (”Duff McKagan”), yhdysvaltalainen basisti ("Guns N' Roses")
• 18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sekaisin Marista)
• 9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Englantilainen potilas)
• 11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
• 11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen rikoskirjailija (Ensimmäinen murhani)
• 17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja
• 19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi ("Yö")

• 7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Gladiator)
• 12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
• 15. huhtikuuta – Jorma Ruonansuu (”Jope Ruonansuu”), suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko
• 16. huhtikuuta – Sören Olsson, ruotsalainen kirjailija
• 17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen laulaja ("A Perfect Circle")
• 18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Andy Bell, brittiläinen laulaja ("Erasure")
• 3. toukokuuta – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
• 19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
• 26. toukokuuta – Leonard Albert Kravitz (”Lenny Kravitz”), yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
• 22. kesäkuuta – Amy Brenneman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja (nelinkertainen maailmanmestari)
• 30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja

• 9. heinäkuuta – Courtney Michelle Harrison (”Courtney Love”), yhdysvaltalainen muusikko ("Hole")
• 26. heinäkuuta – Sandra Bullock, yhdysvaltalais-saksalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Elämä pelissä)
• 30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. syyskuuta – Keanu Reeves, libanonilaissyntyinen kanadalainen näyttelijä (Matrix)
• 13. syyskuuta – Kari Hietalahti, suomalainen näyttelijä
• 15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
• 30. syyskuuta – Monica Bellucci, italialainen näyttelijä ja valokuvamalli

• 14. lokakuuta – Tuija Eveliina Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (Huomenna on paremmin)
• 23. lokakuuta – Roberto Agustín Miguél Santiago Samuel Trujillo Veracruz (”Rob Trujillo”), yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
• 26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja (k. 1989)
• 31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
• 9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
• 13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko ("X Japan") (k. 1998)

Kuolleita

• 4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä (s. 1886)
• 18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1887)
• 29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Etäisten laaksojen mies) (s. 1913)
• 8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri (s. 1888)
• 15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
• 6. maaliskuuta – Paul I, Kreikan kuningas (s. 1901)
• 9. maaliskuuta – Paul Erich von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
• 16. maaliskuuta – Väinö Arola, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1893)
• 23. maaliskuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Maltan haukka) (s. 1904)

• 5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1880)
• 14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija (Äänetön kevät) (s. 1907)
• 16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (s. 1910)
• 29. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1889)
• 3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
• 3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1898)
• 4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1883)
• 9. toukokuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1910)
• 17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen pääministeri) (s. 1881)
• 27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
• 27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru (”Pandit Nehru”), ensimmäinen Intian pääministeri (s. 1889)
• 3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää (”Taata”), vuoden 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen kirjailija (Hurskas kurjuus) (s. 1888)

• 19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (Synkkä yksinpuhelu) (s. 1903)
• 23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1889)
• 7. elokuuta – Aleksander Zawadzki, Puolan presidentti (s. 1899)
• 12. elokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (s. 1908)
• 13. elokuuta – Oiva Kallio, suomalainen arkkitehti (Äyräpään kirkko) (s. 1884)
• 21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
• 24. elokuuta – Uuno Alanko (”Uno Alanco”), suomalainen taidemaalari (s. 1878)
• 28. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija (s. 1893)
• 9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (virkamieshallituksen pääministeri) (s. 1911)
• 13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (s. 1900)
• 21. syyskuuta – Otto Grotewohl, DDR:n pääministeri (s. 1894)
• 28. syyskuuta – Harpo Marx, yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1888)

• 15. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä (”Love for Sale”) (s. 1891)
• 20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti (s. 1874)
• 26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
• 29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko (s. 1888)
• 8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (s. 1910)
• 12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri (s. 1884)
• 28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1897)
• 6. joulukuuta – Pentti Eskola, suomalainen geologi (Eskolaiitti) (s. 1883)
• 19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori ja poliitikko (s. 1891)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov
• Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
• Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King

Kirjoja

• Ihmiskunnan viholliset I-II – Mika Waltari
• Suomen herttua Juhana – Ursula Pohjolan-Pirhonen
• Juhannustanssit – Hannu Salama
• Maa on syntinen laulu – Timo K. Mukka
• Viiden tien risteys – Mauri Sariola

Muuta

• Elokuvavuosi 1964