1978

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansa.
• 3. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ”Helsingin horisontti” -palstalla toimittaja Raija Forsströmin jutun Työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk rock -yhtye Sex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan ”rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista”. Forsström kehotti, että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen.
• 4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
• 4. tammikuuta − Unkari sai takaisin maan kansallissymboleihin kuuluvan Pyhän Tapanin kruunun, joka oli kulkeutunut Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Kruunun luovutti Yhdysvaltain ulkoministeri Cyrus Vance käydessään Budapestissa.
• 5. tammikuuta Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasianministeriön ulkomaalaistoimistolle Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi. Sisäministeri Eino Uusitalo eväsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta.
• 7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
• 8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
• 10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedro Joaquín Chamorro Cardenalin salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
• 14. tammikuuta – Sex Pistols piti viimeisen keikkansa San Franciscossa ja kolme päivää myöhemmin Johnny Rotten ilmoitti yhtyeen hajonneen.
• 17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
• 18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
• 19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
• 21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
• 22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
• 23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
• 24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
• 25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
• 25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
• 30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 ihmistä Yhdysvalloissa.
• 31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Yhdysvalloista Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
• 11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
• 11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen ja Dickensin teokset.
• 15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
• 15. helmikuuta − Suomessa käytiin presidentinvaalit. Yksi Urho Kekkosen vaaliliiton kokoomuslainen valitsijamies loikkasi Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan Raino Westerholmin taakse.
• 16. helmikuuta – Suomen markkaa devalvoitiin kahdeksan prosenttia. Kyseessä oli kolmas devalvaatio vajaan vuoden kuluessa.
• 17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
• 17. helmikuuta − Varatuomari Seppo Tiitinen nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi.
• 18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.

Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
• 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
• 3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
• 3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen Jaakko Itälä, joka oli toiminut opetusministerinä myös vuosina 1970–1971. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin Paavo Nikula.
• 3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
• 3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
• 5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
• 11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
• 16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
• 16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron tämän ollessa matkalla parlamenttitaloon. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi Moron henkivartijaa.

Italian pääministeri Moro terroristien vankina

• 17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta ja tuhosi joukoittain merilintuja.
• 18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".
• 25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri Aldo Moron "kansantuomioistuimen" eteen syytettynä "rikoksista Italian kansaa vastaan".
• 30. maaliskuuta – Lapuan patruunatehtaan vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden tutkintalautakunta julkisti raporttinsa, jonka mukaan onnettomuus oli aiheutunut mahdollisesti asentajan työkalun putoamisesta latauskoneen päälle, jolloin koneessa ollut ruutierä oli syttynyt.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
• 1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
• 4. huhtikuuta − Helsingissä vietettiin YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko.
• 8. huhtikuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen Marcosin vuonna 1972 julistama sotatila.
• 8. huhtikuuta − Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
• 9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
• 15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan.
• 16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
• 20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.
• 20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
• 22. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Pariisissa Ranskassa.
• 22. huhtikuuta – Espanjan kommunistinen puolue päätti puoluekokouksessaan luopua leninismistä.
• 27. huhtikuuta – Kielletty kommunistinen PDPA ja armeijan yksiköt Kabulissa aloittivat vallankaappauksen Afganistanin presidentti Mohammed Daoud Khania vastaan, joka kuoli kaappauksessa.

Toukokuu

• 4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan. Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiista Länsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat Brežnevin kuntoa huonoksi.
• 9. toukokuuta – Italian pääministeri Aldo Moro löydettiin kuolleena henkilöautosta Rooman keskustasta.
• 10. toukokuuta − Italian sisäministeri Francesco Cossiga erosi pääministeri Aldo Moron kaappauksen ja murhan vuoksi.
• 11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
• 14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensä Paavo Väyrysen. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan. Pääministeri Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla.
• 14. toukokuuta − Armeija syöksi vallasta Komorien presidentin Ali Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella. Soilih teloitettiin ampumalla 29. toukokuuta.
• 15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
• 18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
• 18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten avustamisesta.
• 18. toukokuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1984 talvikisat Jugoslavian Sarajevolle.
• 25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
• 25. toukokuuta – Sisäministeriö vahvisti kolme asemakaavaa, joiden tarkoituksena oli turvata Tampereen Pispalan säilyminen omaleimaisena rakennus- ja kulttuuriympäristönä.
• 26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti toimenpidettä osana häneen kohdistettua ajojahtia.

Kesäkuu

• 4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat Hämeenlinnassa pidettyyn paraatiin.
• 4. kesäkuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Itälä sanoi puolueen pyrkivän kaksinkertaistamaan kannatuksensa.
• 7. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia aloittivat viikon kestäneen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Kyseessä oli historiallinen vierailu, sillä Ruotsin hallitsija ei ollut käynyt maassa vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen.
• 10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
• 12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
• 15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
• 19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
• 23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
• 24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi sai surmansa pommin räjähtäessä hänen työhuoneessaan.
• 26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
• 26. kesäkuuta – Norjalainen helikopteri syöksyi Pohjanmereen. Kaikki kopterissa olleet 16 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä saivat surmansa. Matkustajat olivat Pohjanmeren öljynporauslauttojen työntekijöitä.
• 30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.

Heinäkuu

• 3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
• 7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
• 14. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Itä-Saksa paheksui Carterin käyntiä Länsi-Berliinissä vierailun toisena päivänä.
• 24. heinäkuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen päätti olla nostamatta syytteitä pääministeri Kalevi Sorsaa ja maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaista sekä entistä opetusministeriä Kristian Gestriniä, entistä liikenneministeriä Pekka Tarjannetta ja entistä sisäministeriä Heikki Tuomista vastaan Salora-jutussa. Kaikki viisi olivat Sorsan ensimmäisen hallituksen ministereinä ollessaan saaneet Saloralta joululahjoina stereolaitteet vuonna 1974. Leskinen katsoi, etteivät tuolloiseen valtionyhtiöiden ministerivaliokuntaan kuuluneet ministerit olleet syyllistyneet virkavirheeseen.
• 25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
• 27. heinäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Namibian itsenäistämissuunnitelman ja nimitti Suomen Tansanian-suurlähettilään Martti Ahtisaaren YK:n erityisedustajaksi Namibiaan.
• 31. heinäkuuta – Etelä-Afrikka päätti sallia YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren saapumisen Namibiaan valmistelemaan parlamenttivaaleja, mutta sanoi pidättävänsä itselleen oikeuden hylätä Ahtisaaren suositukset Namibian itsenäistymisestä.

Elokuu

• 6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
• 10. elokuuta – Kaikkiaan 13 ihmistä sai surmansa kahdessa Ruotsissa sattuneessa junaonnettomuudessa. Tavarajuna törmäsi kiskobussiin Östersundissa, jolloin yhdeksän ihmistä kuoli. Neljä ihmistä kuoli pikajunan suistuttua kiskoilta lähellä Lundia.
• 10. elokuuta – Peugeot'n ja Citroënin muodostama autoteollisuusyhtymä osti yhdysvaltalaisen Chryslerin Ranskassa olleet tuotantolaitokset, jolloin siitä tuli Euroopan suurin autovalmistaja.
• 16. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng aloitti vierailun Romaniassa, jossa hän tapasi presidentti Nicolae Ceaușescun. Hua jatkoi matkaansa kolme päivää myöhemmin Jugoslaviaan presidentti Titon vieraaksi. Neuvostoliitto suhtautui Huan Euroopan-matkaan voimakkain varauksin, Albania paheksui jyrkästi etenkin Huan käyntiä Jugoslaviassa.
• 20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
• 20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.^lähde?
• 24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla. Vihkimisen suoritti eduskunnan puhemies Ahti Pekkala ja juhlapuheen piti pääministeri Kalevi Sorsa.
• 25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.

Syyskuu

• 11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
• 14. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan rikastamon peruskiven.
• 17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
• 17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000^lähde? ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.^lähde?
• 25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.^lähde?
• 27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet.
• 28. syyskuuta − Puolustusministeri P.W. Botha valittiin Etelä-Afrikan uudeksi pääministeriksi John Vorsterin erottua. Vorster valittiin maan presidentiksi seuraavana päivänä.
• 29. syyskuuta – Lontoon poliisi ilmoitti, että Bulgariasta maanpakoon lähtenyt kirjailija, toimittaja ja toisinajattelija Georgi Markov oli joutunut myrkyttämällä tehdyn murhan uhriksi lontoolaisella kadulla kolmisen viikkoa aiemmin.
• 30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
• 30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
• 1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
• 1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
• 3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille.
• 4. lokakuuta − Eduskuntaan tuli kolme uutta kansanedustajaa. Rissalan lentoturmassa surmansa saaneiden Kirsti Hollmingin, Olavi Majlanderin ja Arto Merisaaren tilalle nousivat Matti Pelttari, Vuokko Juhola ja Joel Hongisto.
• 12. lokakuuta Sid Viciousin naisystävä Nancy Spungen löydettiin kuolleena kylpyhuoneen lattialta New Yorkissa Hotel Chelseassa huoneessa num. 100.
• 13. lokakuuta − Oikeustieteen tohtori Kaarlo Ståhlberg valittiin keväällä 1979 toimintansa aloittavan Rovaniemen hovioikeuden presidentiksi.
• 14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
• 16. lokakuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos sai Helsingin hovioikeudessa syytteen lahjoman vastaanotosta osana Salora-juttua. Wahlroos oli saanut Saloralta lahjaksi stereolaitteet jouluna 1974.
• 16. lokakuuta – Puolalainen Karol Wojtyla valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimekseen Johannes Paavali II.
• 22. lokakuuta – Kiina ja Japani allekirjoittivat 10-vuotisen rauhan- ja ystävyyssopimuksen Tokiossa. Kumpikin maa ilmoitti vastustavansa yhden valtion ylivaltaa Kaakkois-Aasiassa, millä sanonnalla Kiinan johtaja Deng Xiaoping viittasi Neuvostoliittoon.

Marraskuu

• 1. marraskuuta – Uganda hyökkäsi Tansaniaan, mitä pidettiin diktaattori Idi Aminin yrityksenä ohjata häneen kohdistunutta tyytymättömyyttä ulkoiseen sotaan. Uganda veti joukkonsa takaisin Tansanian alueelta 14. marraskuuta.
• 3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
• 10. marraskuuta − Yhdysvallat lopetti talous- ja sotilasapunsa Nicaragualle.
• 13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
• 16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
• 18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
• 20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
• 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö olleet esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kysymys oli Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkka Dmitri Ustinovin Suomeen heinäkuussa tekemästä virallisesta vierailusta.
• 26. marraskuuta − Suomen ortodoksinen kirkko vietti Kuopiossa 60-vuotisjuhlansa sekä ortodoksisen uskon Karjalaan tuomisen 800-vuotisjuhlan.
• 27. marraskuuta – Dan White ampui San Franciscon pormestarin George Mosconen ja Kalifornian ensimmäisen avoimesti homon kaupunginvaltuutetun Harvey Milkin.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Raumalainen telakka- ja konepajayhtiö Hollming Oy osti lähes 88 prosenttia Salora Oy:n osakekannasta.
• 4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
• 11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
• 12. joulukuuta – Kenneth Kaunda valittiin Sambian presidentinvaalien ainoana ehdokkaana neljännelle virkakaudelle.
• 18. joulukuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 11. keskuskomitean kolmas täysistunto alkoi Pekingissa Deng Xiaopingin johdolla. Kokouksessa päätettiin talousuudistuksista tuhoisan kulttuurivallankumouksen jälkeen.
• 19. joulukuuta – Intian parlamentti erotti entisen pääministerin Indira Gandhin kansanedustajan paikalta ja määräsi hänet vangittavaksi. Gandhia epäiltiin osallisuudesta talousrikoksiin. Hänet vapautettiin 26. joulukuuta. Gandhin kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa kuoli hänen vankeutensa aikana 16 ihmistä.
• 19. joulukuuta – Amer-yhtymä osti oppikirjakustantamo Valistus Oy:n koko osakekannan ja liitti Valistuksen jo ennestään omistamaansa Weilin+Göösiin.
• 22. joulukuuta – Kambodžan–Vietnamin sota alkoi.
• 23. joulukuuta – Italialainen matkustajakone syöksyi mereen ollessaan laskeutumassa Palermon lentokentälle. Ainakin 108 ihmistä sai surmansa onnettomuudessa.
• 27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.

Tuntematon päivämäärä

• Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Ylioppilasteatterin nuoret teatterintekijät esittivät kesällä näytelmän Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet.
• Leevi and the Leavings perustettiin.
• Marli julkaisi Juissi-juomat.

Syntyneitä

• 8. tammikuuta – Heidi Kyrö, suomalainen laulaja
• 9. tammikuuta – Alexander James McLean, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
• 9. tammikuuta – Simone Niggli-Luder, sveitsiläinen suunnistaja
• 19. tammikuuta – Laura Närhi, suomalainen laulaja ("Kemopetrol")
• 28. helmikuuta – Mira Luoti, suomalainen laulaja ("PMMP")
• 1. maaliskuuta – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Kevin Federline, yhdysvaltalainen tanssija
• 19. huhtikuuta – James Franco, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. toukokuuta – Laetitia Casta, ranskalainen malli ja näyttelijä
• 16. toukokuuta – Vappu Pimiä, suomalainen radio- ja tv-juontaja
• 22. toukokuuta – Katie Price ("Jordan"), brittijulkkis
• 2. kesäkuuta – Nikki Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. kesäkuuta - Matthew Bellamy , Brittiläisen Muse-yhtyeen laulaja,kitaristi,pianisti ja lauluntekijä
• 19. kesäkuuta – Mía Maestro, argentiinalainen näyttelijä
• 29. kesäkuuta – Nicole Scherzinger, yhdysvaltalainen laulaja ("The Pussycat Dolls")
• 9. heinäkuuta – Linda Park, yhdysvaltalainen näyttelijä ("Star Trek: Enterprise" -sarjan "Hoshi Sato")
• 25. heinäkuuta – Louise Brown, englantilainen koeputkilapsi (maailman ensimmäinen)
• 29. heinäkuuta – Johanna Tukiainen, suomalainen julkisuuden henkilö
• 9. elokuuta – Audrey Tautou, ranskalainen näyttelijä
• 23. elokuuta – Kobe Bryant, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 22. syyskuuta – Mikko Leppilampi, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 25. lokakuuta – Markus Pöyhönen, suomalainen pikajuoksija
• 27. lokakuuta – Vanessa-Mae Vanakorn Nicholson ("Vanessa-Mae"), brittiläinen viulisti
• 10. marraskuuta – Eve Jihan Jeffers ("Eve"), yhdysvaltalainen laulaja
• 2. joulukuuta – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja
• 6. joulukuuta – Mijailo Mijailović, Anna Lindhin serbialaissyntyinen surmaaja
• 8. joulukuuta – Ian Somerhalder, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. joulukuuta – Katie Holmes, yhdysvaltalainen näyttelijä

Kuolleita

• 14. tammikuuta – Hubert Humphrey, yhdysvaltalainen poliitikko
• 14. tammikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko
• 20. tammikuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
• 9. helmikuuta – Lasse Sirviö, suomalainen kilpa-autoilija
• 11. helmikuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
• 14. helmikuuta – Antti Kukkonen, suomalainen poliitikko ja rovasti
• 21. helmikuuta – Hagar Olsson, suomalainen kirjailija
• 1. maaliskuuta – Reino Oittinen, suomalainen koulumies ja poliitikko
• 14. maaliskuuta – Esti Heiniö, suomalainen kirjailija
• 28. maaliskuuta – Karl Oesch, suomalainen jääkärikenraali
• 25. huhtikuuta – Håkan Brunberg, suomalainen taidemaalari
• 28. huhtikuuta – Roman Karmen, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
• 1. toukokuuta – Aram Hatšaturjan, neuvostoliittolainen (armenialainen) säveltäjä
• 9. toukokuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (kaapattiin ja murhattiin)
• 10. kesäkuuta – Väinö Muinonen, suomalainen juoksija
• 15. kesäkuuta – Alli Wiherheimo, suomalainen opetusneuvos (Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja)
• 22. kesäkuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri
• 29. heinäkuuta – Umberto Nobile, italialainen ilmailija
• 6. elokuuta – Paavi Paavali VI (sydänkohtaus)
• 22. elokuuta – Jomo Kenyatta, Kenian presidentti
• 7. syyskuuta – Keith Moon, brittiläinen rumpali ("The Who")
• 9. syyskuuta – Jack Warner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 11. syyskuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja
• 15. syyskuuta – Willy Messerschmitt, saksalainen lentokonesuunnittelija
• 24. syyskuuta – Manne Siegbahn, vuoden 1924 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
• 28. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali I
• 1. lokakuuta – Veikko Kaseva, suomalainen kuumailmapalloilija
• 3. lokakuuta – Olavi Majlander, suomalainen kansanedustaja
• 3. lokakuuta – Kirsti Hollming, suomalainen kansanedustaja
• 3. lokakuuta – Arto Merisaari, suomalainen kansanedustaja
• 3. lokakuuta – Antti Pohjonen, Vaasan läänin maaherra
• 9. lokakuuta – Jacques Brel, belgialainen säveltäjä ja laulaja
• 21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä
• 22. lokakuuta – Anastas Mikojan, Neuvostoliiton presidentti
• 7. marraskuuta – Gene Tunney, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 10. marraskuuta – Jussi Mäntynen, suomalainen kuvanveistäjä
• 15. marraskuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi
• 24. marraskuuta – Fjalar Jarva, Suomen poliisiylijohtaja
• 27. marraskuuta – Harvey Milk, sanfranciscolainen kaupunginvaltuutettu
• 27. marraskuuta – George Moscone, San Franciscon pormestari
• 8. joulukuuta – Golda Meir, Israelin pääministeri
• 10. joulukuuta – Ed Wood Jr., yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 11. joulukuuta – Matti Tapio, suomalainen teatteriohjaaja
• 11. joulukuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 27. joulukuuta – Houari Boumédienne, Algerian presidentti

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Pjotr Kapitsa, Arno Penzias ja Robert Woodrow Wilson
• Nobelin kemianpalkinto: Peter D. Mitchell
• Nobelin lääketieteen palkinto: Werner Arber, Daniel Nathans ja Hamilton O. Smith
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Isaac Bashevis Singer
• Nobelin rauhanpalkinto: Anwar Sadat ja Menachem Begin

Muuta

• Elokuvavuosi 1978