1926

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Hyvinkään kauppala erotettiin Hyvinkään kunnasta.
• 2. tammikuuta – Suojeluskuntajärjestön viikkolehti Hakkapeliitta alkoi ilmestyä.
• 3. tammikuuta − Italian diktaattori Benito Mussolini ryhtyi johtamaan ukoministeriön lisäksi myös sota-, meri- ja ilmailuministeriöitä.
• 8. tammikuuta – Abdul-Aziz ibn Saud julistettiin Hejazin kuninkaaksi Mekan suuressa moskeijassa. Hän yhdisti maansa myöhemmin Saudi-Arabiaksi.
• 27. tammikuuta – John Logie Baird esitteli ensimmäistä televisiolähetystä.
• 5. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain asunto-osakeyhtiöistä.
• 6. helmikuuta – Benito Mussolini syytti Saksaa Italian vastaisesta kiihotuksesta.
• 8. helmikuuta – Saksa haki Kansainliiton jäsenyyttä. Kansainliitto hylkäsi hakemuksen 9. maaliskuuta.
• 20.−28. helmikuuta − Helsingissä Kaartin maneesissa järjestettiin Suomen ensimmäinen autonäyttely, jossa oli esillä 38 automerkkiä.
• 13. maaliskuuta − Valtion ruutitehdas aloitti toimintansa Laukaan Vihtavuoressa.
• 20. maaliskuuta – Radioinsinööriseura aloitti toimintansa harrastuspiirinä.
• 24. maaliskuuta – Suomessa toimitettiin ensimmäiset polttohautaukset.

• 7. huhtikuuta – Epäonnistunut murhayritys Benito Mussolinia vastaan.
• 14. huhtikuuta - Helsingin yliopiston Akateemisen Orkesterin tilalle perustetaan ylioppilaiden itse hallinnoima Ylioppilaskunnan Soittajat.
• 23. huhtikuuta – Naiset saivat Suomessa täydet oikeudet päästä kaikkiin valtion virkoihin lukuun ottamatta puolustuslaitosta ja kirkkoa.
• 9. toukokuuta – Sotatilalaki Isossa-Britanniassa yleislakon vuoksi.
• 9. toukokuuta – Ranskan laivasto pommitti Damaskosta mellakoiden vuoksi.
• 9. toukokuuta – Amiraali Richard E. Byrd ja Floyd Bennett ilmoittivat lentäneensä pohjoisnavan yli (myöhemmän tutkimuksen mukaan näin ei tapahtunut).
• 12. toukokuuta – Toukokuun vallankaappaus Puolassa marsalkka Józef Piłsudskin johdolla. Presidentti Stanisław Wojciechowski ja pääministeri Wincenty Witos syrjätettiin. Piłsudski nousi maan johtoon ja pääministeriksi tuli Sanacja-liikkeen tukija Kazimierz Bartel. Piłsudski kieltäytyi kuitenkin hänelle tarjotusta presidentivirasta.
• 12. toukokuuta – Roald Amundsen lensi pohjoisnavan yli.
• 15. toukokuuta – Latvian presidentti Jānis Čakste saapui jäänsärkijällä viralliselle vierailulle Suomeen.
• 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ensimmäisen tieliikennelain, joka oli voimassa vuoteen 1957 saakka.
• 22. toukokuuta – Kenraali Karl Fredrik Wilkama vapautettiin sotaväen päällikön virasta ja hänen tilalleen nimitettiin kenraali Aarne Sihvo. Vaihdoksen taustalla olivat tsaarinajan upseerien ja jääkärien väliset kiistat. Wilkama siirtyi eläkkeelle.
• 28. toukokuuta – Manuel Gomes da Costan sotilasvallankaappaus Portugalissa.
• 29. toukokuuta – Suomen Yleisradio perustettiin.

• 9. heinäkuuta – Kenraali Antonio Carmonan vallankaappaus Portugalissa.
• 21. elokuuta – Georgios Konfylis syöksi Theodoros Pangalosin vallasta Kreikassa.
• 8. syyskuuta – Saksa liittyi Kansainliittoon.
• 9. syyskuuta – Suomen Yleisradion lähetykset radiossa alkoivat.
• 11. syyskuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.

• 2. lokakuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander lähti valtiovierailulle Tanskaan ja Norjaan. Suomen lehdistö, etenkin Helsingin Sanomat, alkoi arvostella Relanderia liiasta matkustelusta.
• 23. lokakuuta – Italiassa kiellettiin naisilta julkiset virat.
• 27. lokakuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kokous tuomitsi Lev Trotskin, Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin ”puolueen vastaisen” toiminnan.
• 20. marraskuuta – Ursan tähtitorni vihittiin käyttöön Helsingin Kaivopuistossa.
• 23. marraskuuta − Eduskunta antoi Kyösti Kallion hallitukselle epäluottamuslauseen puolustusvoimien ampumatarvikehankintoihin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Luottamuslauseäänestys oli ensimmäinen radioitu eduskuntakeskustelu.
• 25. marraskuuta – Italia otti jälleen käyttöön kuolemanrangaistuksen.
• 27. marraskuuta – Vesuviuksen purkaus.
• 1. joulukuuta – Markus Raution (”Markus-sedän”) ensimmäinen lastentunti radioitiin.
• 11. joulukuuta − Hanna Parviainen sai ensimmäisenä naisena Suomessa kauppaneuvoksen arvonimen.
• 13. joulukuuta – Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner muodosti Suomeen ensimmäisen sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen. Sosiaaliministeri Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri.
• 17. joulukuuta – Vuoden 1926 Liettuan vallankaappaus, jonka jälkeen Antanas Smetona tuli presidentiksi.
• 25. joulukuuta – Hirohito nousi Japanin 124:nneksi keisariksi ja sai nimen Shōwa (昭和天皇), valistunut rauha.

Tuntematon päivämäärä

• Kansainliitto tuomitsi orjuuden.
• Posion kunta perustettiin.
• Presidentti Relander ja kuningas Kustaa V avasivat Suomen ja Ruotsin välisen puhelinlinjan.
• Väinö Paunu perusti Tampereella vielä tänäkin päivänä toimivan linja-autoyrityksen Väinö Paunu Oy:n eli Paunun.
• 13-vuotias Benny Benson suunnitteli tulevan Alaskan osavaltion virallisen lipun

Syntyneitä

• 3. tammikuuta – Sir George Martin, brittiläinen levytuottaja, säveltäjä ja sovittaja ("The Beatles" -yhtyeen levyjen tuottaja)
• 5. tammikuuta – Veikko Karvonen, suomalainen maratoonari (Euroopan mestari) (k. 2007)
• 5. tammikuuta – Erkki Melakoski, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari
• 2. helmikuuta – Valéry Giscard d'Estaing, Ranskan presidentti (1974–1981)
• 5. helmikuuta – Lars Huldén, suomalainen runoilija ja kielentutkija
• 11. helmikuuta – Leslie Nielsen, kanadalainen näyttelijä (Mies ja alaston ase)
• 26. helmikuuta – Jorma Juselius, suomalainen harmonikkataiteilija
• 28. helmikuuta – Svetlana Josifovna Stalina (Svetlana Allilujeva), venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija (Josif Stalinin tytär)
• 6. maaliskuuta – Alan Greenspan, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja 1987–2006)
• 6. maaliskuuta – Andrzej Wajda, puolalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Tuhkaa ja timanttia)
• 7. maaliskuuta – Jaakko Syrjä, suomalainen kirjailija
• 16. maaliskuuta – Joseph Levitch (”Jerry Lewis”), yhdysvaltalainen koomikko
• 17. maaliskuuta – Siegfried Lenz, saksalainen kirjailija
• 21. maaliskuuta – Heikki Hasu, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) ja kansanedustaja
• 24. maaliskuuta – Dario Fo, vuoden 1997 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija ja näytelmäohjaaja
• 30. maaliskuuta – Ingvar Kamprad, ruotsalainen liikemies (IKEAn perustaja)

• 2. huhtikuuta – Sir Jack Brabham, australialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari)
• 6. huhtikuuta – Ilmi Parkkari, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 7. huhtikuuta – Erik Bruun, suomalainen graafikko
• 9. huhtikuuta – Hugh Hefner, yhdysvaltalainen liikemies (Playboy-konsernin perustaja)
• 9. huhtikuuta – János Herskó, unkarilainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 2011)
• 9. huhtikuuta – Harris Wofford, yhdysvaltalainen poliitikko
• 10. huhtikuuta – Elis Ask, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2003)
• 11. huhtikuuta – Alli Lahtinen, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja pääjohtaja (k. 1976)
• 18. huhtikuuta – Sakari Kiuru, suomalainen pääjohtaja (Yleisradio)
• 21. huhtikuuta – Elisabet II, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
• 26. toukokuuta – Miles Davis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko ja -säveltäjä (Kind of Blue) (k. 1991)
• 1. kesäkuuta – Andrew Samuel Griffith (”Andy Griffith”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Norma Jeane Mortenson (”Marilyn Monroe”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (Piukat paikat) (k. 1962)
• 2. kesäkuuta – Pentti Papinaho, suomalainen kuvanveistäjä
• 3. kesäkuuta – Allen Ginsberg, yhdysvaltalainen runoilija (beat-liikkeen johtavia hahmoja) (Huuto ja muita runoja) (k. 1997)
• 4. kesäkuuta – Kalle Anttila, suomalainen liikemies (Anttila-kauppaketjun perustaja) (k. 1993)
• 6. kesäkuuta – Tamara Dernjatin, suomalainen laulaja ("Metro-tytöt") (k. 2003)
• 14. kesäkuuta – Hermann Kant, saksalainen kirjailija
• 28. kesäkuuta – Melvin Kaminsky (”Mel Brooks”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 29. kesäkuuta – Taisto Sinisalo, suomalainen vasemmistopoliitikko (”taistolaisuus”) (k. 2002)

• 18. heinäkuuta – Mauno Kurkvaara (”Maunu Kurkvaara”), suomalainen elokuvaohjaaja (Raportti eli balladi laivatytöistä)
• 27. heinäkuuta – Georg C. Ehrnrooth, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 10. elokuuta – Marie-Claire Alain, ranskalainen urkuri
• 13. elokuuta – Fidel Castro, kuubalainen vallankumouksellinen ja Kuuban presidentti
• 15. elokuuta – Raili Pietilä, suomalainen arkkitehti
• 1. syyskuuta – Tenho Saurén, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
• 6. syyskuuta – Claus, saksalaissyntyinen diplomaatti ja Alankomaiden prinssi
• 10. syyskuuta – Mai-Britt Heljo, suomalainen näyttelijä
• 23. syyskuuta – John Coltrane (”Trane”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 1967)
• 30. syyskuuta – Veikko Sinisalo, suomalainen lausuja, professori ja näyttelijä (k. 2003)

• 8. lokakuuta – Lars Jansson, suomalainen kirjailija ja taiteilija (Muumipeikko-sarjakuva) (k. 2000)
• 12. lokakuuta – César Pelli, argentiinalais-yhdysvaltalainen arkkitehti (Petronas Towers)
• 15. lokakuuta – Michel Foucault, ranskalainen filosofi ja tieteenhistorioitsija (k. 1984)
• 18. lokakuuta – Charles Edward Berry (”Chuck Berry”), yhdysvaltalainen rock-muusikko
• 25. lokakuuta – Bo Carpelan, suomalainen kirjailija (k. 2011)
• 25. lokakuuta – Anita Välkki, suomalainen oopperalaulaja
• 29. lokakuuta – Heikki Heino, suomalainen näyttelijä
• 29. lokakuuta – Veikko Siltavuori (”Jammu”), suomalainen rikollinen (pidätettiin vuonna 1989 kahden 8-vuotiaan tytön murhasta)
• 31. lokakuuta – Timo Sarpaneva, suomalainen muotoilija (k. 2006)
• 5. marraskuuta – Zygmunt Chychła, puolalainen nyrkkeilijä (olympiavoittaja)
• 21. marraskuuta – Matti Ranin, suomalainen näyttelijä
• 21. marraskuuta – Tabe Slioor, suomalainen seurapiirijulkkis, mannekiinikoulun johtajatar, toimittaja ja valokuvaaja (k. 2006)
• 6. joulukuuta – Martti Katajisto, suomalainen näyttelijä (k. 2000)

Kuolleita

• 4. huhtikuuta – August Thyssen, saksalainen teollisuusmies (s. 1842)
• 11. huhtikuuta – Alli Nissinen, suomalainen poliitikko, koulunjohtaja ja lastenkirjailija (s. 1866)
• 25. toukokuuta – Symon Petljura, ukrainalainen sosialisti, valtiomies ja Ukrainan vapaustaistelija (s. 1879) (salamurha Pariisissa)
• 4. kesäkuuta – Carolina Ferni, italialainen sopraano ja viulisti (s. 1846)
• 10. kesäkuuta – Antoni Plàcid Guillem Gaudí i Cornet (”Antoni Gaudí”), katalonialainen arkkitehti (Sagrada Família) (s. 1852)
• 12. kesäkuuta – Frans Linnavuori, suomalainen säveltäjä (s. 1880)
• 20. heinäkuuta – Feliks Dzeržinski, puolalaissyntyinen bolševikkivallankumouksellinen (Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun Tšekan perustaja) (s. 1877)
• 23. elokuuta – Rodolfo Alfonso Raffaello Piero Filiberto Guglielmi (”Rudolph Valentino”), italialainen näyttelijä (Sheikki) (s. 1895)
• 7. lokakuuta – Hjalmar Westring, ruotsalainen valtiomies (s. 1857)
• 19. lokakuuta – Martti Rautanen, inkerinsuomalainen lähetyssaarnaaja (s. 1845)
• 31. lokakuuta – Erik Weisz (”Harry Houdini”), unkarilaisyntyinen taikuri ja kahlekuningas (s. 1874)
• 2. joulukuuta – Alli Trygg-Helenius, suomalainen raittiustyöntekijä ja kansakoulunopettaja (s. 1852)
• 5. joulukuuta – Claude Monet, ranskalainen impressionistinen taidemaalari (s. 1840)
• 25. joulukuuta – Yoshihito (大正天皇), Japanin keisari (s. 1879)
• 29. joulukuuta – Rainer Maria Rilke, itävaltalainen runoilija (Duinon elegiat) (s. 1875)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Jean Perrin
• Nobelin kemianpalkinto: Theodor Svedberg
• Nobelin lääketieteen palkinto: Johannes Fibiger
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Grazia Deledda
• Nobelin rauhanpalkinto: Aristide Briand ja Gustav Stresemann

Kirjoja

• Profeetta – Artturi Leinonen
• Erämaan matkaajille – Arvi Järventaus
• Kolme lähti, kaksi palasi. Tarina kieltolain Suomesta – Eino Leino
• Sininen linna – L.M. Montgomery

Muuta

• Elokuvavuosi 1926