1928

Tapahtumia

• 6. tammikuuta – Thamesin tulvissa hukkui 14 ihmistä.
• 6. tammikuuta – Paavi Pius XI tuomitsi ekumeenisen liikkeen.
• 7. tammikuuta – Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun reklaami-sanan korvaamisesta suomenkielisellä ilmaisulla.
• 15. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen äänin 157−22.
• 17. tammikuuta – OGPU pidätti Lev Trotskin, hänet karkotettiin Kazakstaniin.
• 4. helmikuuta – Wienin kansallissosialistit vaativat Itävallassa vierailleen yhdysvaltalaisen varieteetaiteilijan Joséphine Bakerin esitysten kieltämistä.
• 11. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Sankt Moritzissa.
• 7. maaliskuuta – Virittäjä-lehden päätoimittaja E. A. Saarimaa voitti Suomen Kuvalehden järjestämän reklaami-sanan korvauskilpailun ehdotuksellaan mainos.
• 12. maaliskuuta – Maltasta tuli Britannian dominio.
• 22. maaliskuuta – Neuvostoliittolaiset maanviljelijät järjestivät mellakoita maassa vallinneen huonon elintarvikehuoltotilanteen vuoksi.
• 25. maaliskuuta – Paavi Pius XI tuomitsi fasistien koulupolitiikan.
• 30. maaliskuuta – Italiassa määrättiin 30 vuorokauden kuluessa lakkautettavaksi fasistista nuorisoliikettä lukuun ottamatta kaikki nuorisoliikkeet, muun muassa partioliike.

• 12. huhtikuuta – Pommiattentaatti Italian kuningasta vastaan Milanossa, 17 sivullista kuoli.
• 18. huhtikuuta – Viipurin Reippaasta tuli ensimmäinen jääkiekon Suomen mestarijoukkue.
• 20. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kirjastolaki. Kouluhallituksen alaisuuteen perustettiin valtion kirjastotoimisto.
• 22. huhtikuuta – Maanjäristys tuhosi Korintin, 200 000 rakennusta tuhoutui.
• 29. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander vihki käyttöön Lahden radioaseman.
• 2. toukokuuta − Paavi Pius XI paheksui julkisesti Roomassa pidettyjä naisten urheilukilpailuja.
• 15. toukokuuta – Tanskan kuningas Kristian X saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 23. toukokuuta – Pommi räjähti Italian konsulaatissa Buenos Airesissa, 22 kuollutta
• 26. toukokuuta − Suomen Kansallismuseossa paljastettiin Akseli Gallén-Kallelan maalaamat freskot.
• 2. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII saapui Suomeen kolmipäiväiselle valtiovierailulle.
• 4. kesäkuuta − Yrjönkadun uimahalli vihittiin käyttöön Helsingissä.
• 20. kesäkuuta – Punica Rasic ampui kolme opposition edustajaa ja haavoitti kolmea Jugoslavian parlamentissa.
• 22. kesäkuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Volvo perusti Suomeen tytäryhtiön, Oy Volvo-Auto Ab:n. Suomesta tuli Volvon ensimmäinen vientimaa.
• 24. kesäkuuta – Osa Umberto Nobilen pohjoisnaparetkikunnasta pelastettiin ruotsalaiseen lentokoneeseen. Retkikunnan loput jäsenet pelastettiin 12. heinäkuuta neuvostoliittolaisella Krasin-jäänmurtajalla.
• 24. kesäkuuta – Salama iski Parkanon kirkkoon konfirmaatiojumalanpalveluksen aikana, jolloin neljä ihmistä kuoli.
• 27. kesäkuuta – Pariisissa solmittu, Yhdysvaltain ulkoministeri Frank B. Kelloggin ja Ranskan Aristide Briandin mukaan nimetty Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan politiikan teon välineenä. Kellogg sai tästä Nobelin rauhanpalkinnon (Briand oli saanut sen jo aiemmin).

• 5. heinäkuuta – Baptistiyhdyskunta merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
• 16. heinäkuuta – Leon Toral murhasi Meksikon presidentin Alvaro Obregonin.
• 27. heinäkuuta – Radclyffe Hallin romaani Yksinäisyyden kaivo ilmestyi.
• 28. heinäkuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Amsterdamissa.
• 16. elokuuta – Neuvostoliitto julisti yleisen asevelvollisuuden.
• 25. elokuuta – Ahmed Zogu julisti itsensä Albanian kuninkaaksi Zog I. Hänet kruunattiin 1. syyskuuta.
• 1. syyskuuta − Karungin ja Kaulirannan välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 6. syyskuuta − Neuvostoliitto liittyi Kellogg−Briand-sopimukseen.
• 22. syyskuuta − Pariisissa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.

• 1. lokakuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen viisivuotissuunnitelma astui voimaan.
• 1. lokakuuta − Taidemaalari Salvador Dalín ja ohjaaja Luis Buñuelin elokuva Andalusialainen koira sai ensiesityksensä Pariisissa.
• 2. lokakuuta – Josemaría Escrivá de Balaguer perusti Opus Dein.
• 7. lokakuuta – Haile Selassie kruunattiin Abessinian kuninkaaksi (ei vielä keisariksi).
• 6. marraskuuta – Republikaanien Herbert Hoover voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vastaehdokkaansa Alfred Smithin.
• 18. marraskuuta – Ensimmäinen Mikki Hiiri -elokuva Höyrylaiva Ville sai ensiesityksensä.
• 20. marraskuuta – Ylioppilaiden adressi Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi.
• 30. marraskuuta – Tulenkantajat-lehden näytenumero ilmestyi.
• 1. joulukuuta – Albania tunnusti Suomen itsenäistymisen.
• 12. joulukuuta – Eduskunta antoi Juho Sunilan hallitukselle epäluottamuslauseen äänin 85–84. Sosialidemokraatit olivat esittäneet epäluottamuslausetta ”eräiden suojeluskuntalaisten mielivaltaisuuksien” vuoksi.
• 22. joulukuuta – Kouluhallituksen pääjohtajan Oskari Mantereen muodostama vähemmistöhallitus aloitti työnsä.
• 31. joulukuuta – Big Benin lyönnit kuultiin ensimmäisen kerran radiossa.

Tuntematon päivämäärä

• syyskuu – Alexander Fleming keksi penisilliinin St. Maryn sairaalassa Lontoossa.

• Coca-Cola saapui Eurooppaan Amsterdamin olympialaisten aikana.
• Turkki vaihtoi arabialaiset kirjaimet latinalaisiin.
• Naiset saivat äänioikeuden Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Syntyneitä

• 5. tammikuuta – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti ja pääministeri (k. 1979)
• 11. tammikuuta – Åke Järvinen (Åke Lindman), suomalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä (k. 2009)
• 21. tammikuuta – Bror Wahlroos (”Buntta”), suomalainen kansliapäällikkö (Kauppa- ja teollisuusministeriö) (k. 2007)
• 18. helmikuuta – Eeva Kilpi, suomalainen kirjailija
• 23. helmikuuta – Pauli Räsänen, suomalainen viihdemuusikko (k. 2000)
• 23. helmikuuta – Usko Viitanen, suomalainen oopperalaulaja (k. 2005)
• 27. helmikuuta – Ariel Scheinermann (”Ariel Sharon”), Israelin pääministeri
• 27. helmikuuta – Olavi Hurmerinta, suomalainen piirtäjä ja taidemaalari
• 12. maaliskuuta – Kalevi Häkkinen (”Häkä”), suomalainen alppihiihtäjä ja nopeuslaskija
• 21. maaliskuuta – Ahti Lavonen, suomalainen taidemaalari (k. 1970)

• 10. huhtikuuta – Keijo Komppa, suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos (Sodan ja rauhan miehet) (k. 2009)
• 23. huhtikuuta – Shirley Temple, yhdysvaltalainen näyttelijä ja diplomaatti
• 27. huhtikuuta – Sauvo Puhtila (”Saukki”), suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja radiotoimittaja
• 28. huhtikuuta – Yves Klein, ranskalainen taidemaalari (k. 1962)
• 4. toukokuuta – Hosni Mubarak, Egyptin presidentti
• 11. toukokuuta – Väinö Purje (”Väiski”), suomalainen keittiömestari
• 18. toukokuuta – Joseph Schlesser (”Jo Schlesser”), ranskalainen kilpa-autoilija (k. 1968)
• 19. toukokuuta – Saloth Sar (”Pol Pot”), Kamputsean diktaattori (k. 1998)
• 26. toukokuuta – Raimo Hämäläinen (Raimo Ilaskivi), suomalainen poliitikko ja ylipormestari
• 14. kesäkuuta – Ernesto Rafael Guevara de la Serna (”Che Guevara”), argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen ja sissijohtaja (k. 1967)

• 1. heinäkuuta – Birgitta Ulfsson, suomalainen näyttelijä
• 5. heinäkuuta – Rafael Wardi, suomalainen taidemaalari
• 14. heinäkuuta – Carl-Gustaf Lilius, suomalainen kirjailija, toimittaja ja taiteilija (k. 1998)
• 20. heinäkuuta – Pavel Kohout, tšekkiläinen näytelmä- ja proosakirjailija sekä runoilija (Tšekkiläinen päiväkirja)
• 23. heinäkuuta – Anna-Maija Raittila, suomalainen runoilija ja teologi
• 25. heinäkuuta – Martti Jaatinen, suomalainen arkkitehti
• 26. heinäkuuta – Stanley Kubrick, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (2001: Avaruusseikkailu) (k. 1999)
• 6. elokuuta – Andrew Warhola (”Andy Warhol”), yhdysvaltalainen pop-taiteilija (k. 1987)
• 22. elokuuta – Karlheinz Stockhausen, saksalainen säveltäjä (Gesang der Jünglinge) (k. 2007)
• 28. elokuuta – Reino Markkula, suomalainen lauluntekijä ja muusikko (”Sä kuulut päivään jokaiseen”)
• 4. syyskuuta – Matti Kekkonen, suomalainen poliitikko
• 4. syyskuuta – Taneli Kekkonen, suomalainen diplomaatti (Urho Kekkosen poika) (k. 1985)
• 8. syyskuuta – Valter Kostilainen, suomalainen laivanrakennusopin professori (k. 2000)
• 10. syyskuuta – Kaisa Raatikainen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 2007)
• 11. syyskuuta – Kalle Achté, suomalainen psykiatri, psykoanalyytikko ja professori
• 14. syyskuuta – Alberto Díaz Gutiérrez (”Alberto Korda”), kuubalainen valokuvaaja (muun muassa Che Guevara -valokuva) (k. 2001)
• 14. syyskuuta – Matti Louhivuori, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1977)

• 9. lokakuuta – Einojuhani Rautavaara, suomalainen säveltäjä (Vigilia)
• 9. lokakuuta – Lauri Juhani Nummi (”Lassi Nummi”), suomalainen kirjailija
• 14. lokakuuta – Arnfinn Bergmann, norjalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
• 16. lokakuuta – Urho Julin, suomalainen kestävyysjuoksija (k. 2002)
• 18. lokakuuta – Ensti Pohjola, suomalainen sellisti, kuoronjohtaja ja lääkäri
• 7. marraskuuta – Mikko Kilpi, suomalainen runoilija (k. 1991)
• 23. marraskuuta – Jerry Bock, yhdysvaltalainen musikaalisäveltäjä
• 7. joulukuuta – Noam Chomsky, yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja toisinajattelija
• 16. joulukuuta – Philip K. Dick, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Oraakkelin kirja) (k. 1982)
• 19. joulukuuta – Anne Evelyn Bunting (”Eve Bunting”), irlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen kirjailija
• 31. joulukuuta – Veijo Meri, suomalainen kirjailija (Manillaköysi)

Kuolleita

• 3. tammikuuta – Helge Lindberg, suomalainen laulaja (s. 1887)
• 9. tammikuuta – Sophie Mannerheim, suomalainen sairaanhoitaja ja sairaanhoidon kehittäjä (s. 1863)
• 11. tammikuuta – Thomas Hardy, englantilainen runoilija ja kirjailija (Tessin tarina) (s. 1840)
• 21. tammikuuta – Nikolai Astrup, norjalainen taidemaalari (s. 1880)
• 30. tammikuuta – Douglas Haig, englantilainen sotamarsalkka (s. 1861)
• 25. huhtikuuta – Pjotr Wrangel, venäläinen vapaaherra ja kenraali (s. 1878)
• 23. toukokuuta – Ida Basilier, suomalainen oopperalaulaja (s. 1846)
• 14. kesäkuuta – Emmeline Pankhurst, englantilainen suffragetti (s. 1858)
• 18. kesäkuuta – Roald Amundsen, norjalainen naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija (saavutti ensimmäisenä Etelänavan) (s. 1872)
• 19. kesäkuuta – Maria Wiik, suomalainen taidemaalari (s. 1853)
• 12. elokuuta – Leoš Janáček, tšekkiläinen säveltäjä (Ukonilma) (s. 1854)
• 30. elokuuta – Wilhelm Wien, vuoden 1911 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (Wienin siirtymälaki) (s. 1864)
• 15. lokakuuta – Matti Äyräpää, suomalainen lääkäri (hammaslääketieteen uraauurtava tutkija) (s. 1852)
• 18. marraskuuta – Moshe Stiller (”Mauritz Stiller”), suomalais-ruotsalainen elokuvaohjaaja (Gösta Berlingin taru) (s. 1883)
• 3. joulukuuta – Kalle Kajander, suomalainen maanviljelijä ja kirjailija (s. 1862)
• 25. joulukuuta – Mathilda Wrede, suomalainen vankien auttaja ja sisälähetystyöntekijä (s. 1864)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Owen Richardson
• Nobelin kemianpalkinto: Adolf Windaus
• Nobelin lääketieteen palkinto: Charles Nicolle
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sigrid Undset

Kirjoja

• Rippi – Frans Eemil Sillanpää
• Kolmanteen ja neljänteen polveen – Artturi Leinonen
• Tie selvä I-II – Arvi Järventaus
• Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta – Ilmari Kianto
• Papin poika: kirja elämästä – Ilmari Kianto

Muuta

• Elokuvavuosi 1928
• Tähtiportti löydetään Tähtiportti-sarjassa vuonna 1928.