Basel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Basel-Stadt ja Basel-Landschaft ovat kaksi kantonia.
Basel
Bâle, Basilea
Mittlere Brücke.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Basel

Koordinaatit: 47°34′N, 7°36′E
Valtio Sveitsi
Kantoni Basel-Stadt
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Guy Morin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 22,75 km²
Korkeus 260 m
Väkiluku (2009) 167 720
 – Tiheys 7 357 as./km²
Postinumero 4000
Baselin kaupungintalo

Basel (ransk. Bâle, ital. Basilea) on kaupunki Sveitsissä lähellä Sveitsin, Saksan ja Ranskan rajojen yhtymäkohtaa. Se on Sveitsin kolmanneksi suurin kaupunki Zürichin ja Geneven jälkeen ja kuuluu Basel-Stadtin kantoniin. Baselia nimitetään yleisesti ranskankielisen Sveitsin saksankieliseksi osaksi. Tällä on poliittiset perusteet: saksankielinen Sveitsi on hengeltään konservatiivinen, mutta Basel ja ranskankielinen alue ovat liberaaleja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleisiä tietoja

[muokkaa] Sijainti

Basel sijaitsee Reinin varrella joen molemmilla puolilla kohdassa, missä joki tekee 90° asteen kaarroksen Juran ja Schwarzwaldin välisellä alueella (saks. Rheinknie). Reinin vasemman puoleista (lounaispuoleista) Baselin osaa kutsutaan Grossbaseliksi ja oikean puoleista osaa Kleinbaseliksi. Sijaintinsa ansiosta Baselista tuli jo varhain tärkeä liikenteen solmukohta ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Kaupunki on eräs tiheimmin asutuista alueista Euroopassa, vaikka siihen kuuluukin yli 320 hehtaaria viheralueita ja 71 hehtaaria metsää.

[muokkaa] Vaakuna

Baselin vaakuna

Baselin kaupungin vaakuna on vasemmalle kaartunut musta käyrä sauva, jota kutsutaan Baselin sauvaksi. Baselin sauva symboloi piispan käyrää paimensauvaa.

[muokkaa] Asukkaat

  • Kaupungin asukasluku: 167 720 asukasta (2009)
  • Basel-Stadtin kantonin asukasluku: 191 057 asukasta (2010) [1]
  • Baselin suuralueen (saks. Trinationaler Eurodistrict Basel) asukasluku on noin 830 000, joista 60 % asuu Sveitsissä, 30 % Saksassa ja 10 % Ranskassa. [2]

[muokkaa] Ilmasto

Baselissa on niin sanotun Burgundin portin läpi virtaavan välimerellisen ilman ansiosta erittäin leutoa ja aurinkoista. Vuoden keskilämpötila on 9,4° C. Vuosittainen sademäärä on 785 millimetriä. Talvella Baselissa sataa tavallisesti vain vähän lunta. Lumipeite säilyy vuosittain keskimäärin 30 päivän ajan. Tuuli on heikkoa, ja se puhaltaa hyvällä säällä idästä ja huonolla lännestä.

[muokkaa] Historia

  • n. 500 eaa. - Keltit asettuvat Reinin mutkan alueelle
  • 374 - Ensimmäinen kirjallinen merkintä paikannimestä Basilia
  • n. 450 - Rooman valtakunnan tuho, alemannit asettuvat Baseliin 400-luvun lopulla – Basel joutuu frankkien hallintaan
  • 912 - Basel kuuluu Burgundiiin
  • 917 - Unkarilaiset tuhoavat kaupungin
  • 1019 - Keisari Henrik II aloittaa Baselin katedraalin rakennuttamisen
  • 1291 - Sveitsin valaliiton perustaminen
  • 1348 - Puolet väestöstä kuolee ruttoepidemiassa.
  • 1356 - 18.10 Voimakkain Alppien pohjoispuolella tapahtunut maanjäristys, luultavasti 100 kuollutta ja yli 40 tuhoutunutta linnaa, myös osa Baselin Münsteristä sortuu.
  • 1392 - Grossbaselin asukkaat ostavat piispa Friedrich von Blankenheimilta Kleinbaselin kaupungin 29 800 guldenilla
  • 1397 - Juutalaiset häädetään kaupungista
  • 1431–1449 - Baselin konsiili (1439 Felix V valitaan vastapaaviksi)
  • n. 1433 - Baselissa aletaan valmistaa paperia
Spalentor

[muokkaa] Taide ja kulttuuri

Baselilla on mainetta musiikkikaupunkina. Paul Sacher perusti 1930-luvulla Baseliin Schola Cantorum Basiliensis –musiikkiakatemian, joka keskittyy vanhaan musiikkiin. Baselin sinfoniaorkesteri on merkittävä orkesteri ja Knabenkantorei Basel –poikakuoro sekä Basler Gesangsverein ovat maineikkaita kuoroja. Kaupungissa järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja.

Baselissa on paljon eri kokoisia elokuvateattereita, suurin keskittymä löytyy Steinenvorstadtista.

Baselin Fasnacht

Baselissa on yli 30 museota, joista mainittavia ovat Baselin taidemuseo, Jean Tinguely -museo sekä yksityinen Fondation Beyeler.

[muokkaa] Fasnacht

Baselissa vietetään monien Etelä-Saksan kaupunkien tapaan karnevaalia pääsiäisen aikaan. Baselin Fasnacht alkaa tuhkakeskiviikkoa seuraavana maanantaina. Karnevaalin aloittaa kello 4.00 aamulla ’’Morgestraich’’, jolloin kaupungin valot pimenevät ja päähän kiinnitettävillä lyhdyillä varustetut osallistujat alkavat soittaa rumpuja ja huiluja. Festivaali kestää tasan 72 tuntia, ja siihen kuuluu erilaisia kulkueita ja muita tapahtumia sekä puhallinmusiikkia.

[muokkaa] Talous

Messezentrum Basel

Baselilla on keskeisen sijaintinsa ansiosta tärkeä kaupallinen merkitys. Sveitsin, Saksan ja Ranskan raja-alueen talousalueella asuu 2,3 miljoonaa asukasta, joista miljoona on työikäisiä (vuoden 2001 tilanne).
Basel on monien kemianteollisuuden yritysten toimipaikka ja osin myös kotipaikka. Yhdessä läheisen Schweizerhallen tehtaitten kanssa Basel vastaa 20%:sta koko Sveitsin viennistä ja tuottaa kolmanneksen koko kansantuotteestalähde?. Kemianteollisuuden lisäksi Baselissa on kone-, metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Vuosisatoja vanhojen kirjapaino- ja paperinvalmistusperinteiden ansiosta Baselissa toimii lukuisia kustantamoja.
Vuodesta 1917 lähtien Baselissa on pidetty messuja. Schweizer Mustermesse –nimen alle on koottu eri alojen messuja ja kongresseja, jotka ovat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia, kuten nykytaiteen messut ”Art Basel” tai BASELWORLD, kello- ja korumessut.
Basel on ollut jo keskiajasta lähtien myös merkittävä pankkien ja pääoman keskus. Monien pankkien ja vakuutuslaitoksien lisäksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) on asettunut Baseliin.

[muokkaa] Kustantamot ja tiedotusvälineet

Baselin kirjapainojen kukoistuskausi alkoi Baselin yliopiston perustamisesta vuonna 1460. Vuonna 1468 ilmestyi Baselissa ensimmäinen latinankielinen Raamattu. 1500-luvulla Basel nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä kustantamokaupungeista. Nykyään Baselissa toimii yli 15 kirjapainoa. Basler Zeitung (BaZ) on suurin päivälehti Luoteis-Sveitsissä ja ainoa Baselissa.

[muokkaa] Liikenne

Baselin satama
Basel Badischer Bahnhof

Basel on merkittävä rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa, joita käyttävät myös seutu- ja paikallisliikenteen junat. Basel SBB -asemalta (Centralbahnhof) lähtee junia muun muassa Zürichiin, Berniin, Delémontiin ja Pariisiin sekä Saksaan ja Italiaan. Samaan rakennuskompleksiin kuuluu Basel SNCF -asema (Elsässerbahnhof), josta lähtee suurin osa Ranskan-junista. Kaikki Saksaan lähtevät (ja sieltä tulevat) junat kulkevat kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Basel Badischer Bahnhof -aseman kautta ja pysähtyvät siellä ennen Basel SBB -asemaa (tai ensimmäisen kerran lähdettyään Basel SBB -asemalta).

Kansainvälinen lentoasema Basel-Mulhouse-Freiburg sijaitsee Ranskan puolella Baselista luoteeseen. Basel on myös tärkeitten Saksan ja Ranskan välisten tieyhteyksien solmukohta. Kaupungin sisällä viisi tavallista sekä yksi rautatiesilta yhdistävät kaupungin eri puolia toisiinsa.

[muokkaa] Kuuluisia baselilaisia

[muokkaa] Urheilu

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Basel-Stadt Statistik: Bevölkerung Kanton Basel-Stadt. Viitattu 31.3.2010.
  2. ↑ Eurodistrict Basel: Bevölkerung Trinationalen Eurodistrict Basel. Viitattu 31.3.2010.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Basel&oldid=11676812
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä