Pajut

Pajut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Malpighiales Heimo: Pajukasvit Salicaceae Suku: Pajut Salix L.
Katso myös
Pajut Wikispeciesissä   Pajut Commonsissa

Pajut (Salix) kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien (Salicaceae) heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.

Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli.

Paju versoo uinuvista silmuista ja juurivesoista ja on siksi vaikea hävitettävä. Pelto-ojien varsilla kasvavat pajut ovat usein haitallisia rikkakasveja. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7–8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta.

Pajunkissa

Useimmat pajut kukkivat varhain keväällä, ennen kuin niihin on kasvanut lehtiä. Niiden kukintoja sanotaan pajunkissoiksi.

Lajeja

• Ahopaju (Salix starkeana)
• Halava (Salix pentandra)
• Hanhenpaju (Salix repens)
• Hietikkopaju (Salix repens subsp. argentea)
• Hopeasalava (Salix alba var. sericea 'Sibirica')
• Huurrepaju (Salix daphnoides subsp. acutifolia)
• Härmäpaju (Salix daphnoides)
• Jokipaju (Salix triandra)
• Juolukkapaju (Salix myrtilloides)
• Kalvaspaju (Salix hastata)
• Kapealehtipaju (Salix repens subsp. rosmarinifolia)
• Kiiltopaju (Salix phylicifolia)
• Koripaju (Salix viminalis)
• Korvakepaju (Salix glauca ssp. stipulifera)
• Kääpiöpaju (Salix arbuscula)
• Lettopaju (Salix myrsinites)
• Mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
• Outapaju (Salix myrsinifolia ssp. borealis) tai (Salix borealis)
• Napapaju (Salix polaris)
• Nystypaju (Salix lanata ssp. glandulifera)
• Pohjanpaju (Salix lapponum)
• Punapaju (Salix purpurea)
• Raita (Salix caprea)
• Salava (piilipuu) (Salix fragilis)
• Talvikkipaju (Salix pyrolifolia)
• Tuhkapaju (Salix cinerea)
• Tunturipaju (Salix glauca)
• Valkosalava (valkopaju) (Salix alba)
• Vaivaispaju (Salix herbacea)
• Verkkolehtipaju (Salix reticulata)
• Villapaju (Salix lanata)
• Virpapaju (Salix aurita)

Katso myös

• Luettelo Suomessa kasvavista pajuista

Aiheesta muualla

• Savela, Markku: Lepidoptera and some other life forms Salix
• Den virtuella floran: Salix (ruotsiksi)
• ITIS: Salix (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Salix (englanniksi)
• Flora of China: Salix (englanniksi)

Suomalaiset lehtipuut

euroopanpähkinäpensas | halava | harmaaleppä | hieskoivu | jokipaju | kaunopihlaja | korpipaatsama | kotipihlaja | kynäjalava | metsähaapa | metsälehmus | metsäomenapuu |
metsävaahtera | mustuvapaju | orapaatsama | outapaju | raita | rauduskoivu | ruotsinpihlaja | saarni | suippoliuskaorapihlaja | suomenpihlaja | talvikkipaju | tammi |
tervaleppä | tunturikoivu | tuomi | tylppäliuskaorapihlaja | vuorijalava