1905

Tapahtumia

• 2. tammikuuta – Venäjän laivastotukikohta Port Arthur antautui japanilaisille.
• 19. tammikuuta – Yli 215 000 kaivosmiestä lakkoili Ruhrin alueella.
• 22. tammikuuta – Verisunnuntai: sotilaat ampuivat Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia, joita johti pappi Georgi Gapon. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
• 24. tammikuuta – Tsaari määräsi sotilasdiktatuurin asettamisesta Pietariin levottumuuksien hillitsemiseksi.
• 27. tammikuuta – Kaikki Venäjän suuret kaupungit olivat lakossa.
• 6. helmikuuta – Suomalainen valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen murhattiin. Lennart Hohenthal tunkeutui valepukunsa avulla prokuraattorin asuntoon ja ampui hänet.
• 17. helmikuuta – Nikolai II:n lanko ja Pietarin kuvernööri, suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitš surmattiin pommilla.
• 23. helmikuuta – Mukdenin taistelu alkoi Venäjän–Japanin sodassa.
• 5. maaliskuuta – Venäjän–Japanin sota: venäläiset aloittivat vetäytymisen menetettyään 100 000 miestä kolmessa päivässä.
• 29. maaliskuuta – Suomessa lakkautettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toimeenpano ja se korvattiin rahallisella korvauksella.
• 17. maaliskuuta – Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
• 31. maaliskuuta – Ensimmäinen Tangerin kriisi: Saksan keisari Vilhelm II nousi maihin Tangerissa Marokossa tukeakseen maata Ranskan imperialismia vastaan ja vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa. Ranskan liittolainen Venäjä on kärsinyt tappioita Japanin-sodassa ja sisäisiä levottomuuksia. Ranska kääntyi Britannian puoleen ja vaatii kansainvälistä kongressia Marokon asemasta.

• 14. huhtikuuta – Suurmielenosoitus Helsingissä yleisen äänioikeuden puolesta senaatin käsitellessä äänioikeuden laajentamista.
• 7. toukokuuta – Suuri juutalaisvaino Volyniassa Valko-Venäjällä.
• 11. toukokuuta – Italia päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa neljä taistelulaivaa, neljä panssariristeilijää, 14 torpedohävittäjää, 12 sukellusvenettä ja 42 torpedovenettä.
• 11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
• 27. toukokuuta – Venäjän–Japanin sota: kaksipäiväinen Tsushiman meritaistelu alkoi. Japanin amiraali Togo tuhosi koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
• 27. toukokuuta – Matti Kurikan perustama Sointulan kommunistinen siirtokunta Malkosaaressa Brittiläisessä Kolumbiassa hajosi lopullisesti.
• 7. kesäkuuta – Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
• 19. kesäkuuta – Paavi Pius X salli ensyklikassaan Italian katolilaisten osallistua politiikkaan.
• 25. kesäkuuta – Kapina ja katutaisteluja Łódźissa Puolassa: 561 kuollutta.
• 27. kesäkuuta – Kapina panssarilaiva Potemkinilla Mustallamerellä. Alus purjehti kapinoivan Odessan satamaan ja antautui heinäkuussa Romanian viranomaisille Constanța]ssa.
• 30. kesäkuuta – Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.

• 2. heinäkuuta – Ranskassa säädettiin työpäivä kaivoksissa yhdeksän tunnin pituiseksi.
• 3. heinäkuuta – Ranskassa edustajainkamari hyväksyi äänin 509–44 valtion ja kirkon eron.
• 25. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II ja Vilhelm II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sitä ei koskaan ratifioitu.
• 6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien koollekutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
• 19. elokuuta – Keisari Nikolai II antoi määräyksen perustuslain säätämisestä Venäjälle.
• 22. elokuuta – Puola julistettiin lakkoilun vuoksi sotatilaan.
• 4. syyskuuta – Aktivistien aselaiva John Grafton saapui Kemin ulkopuolelle, jossa se purki lastiaan. Laiva ajoi karille, ja se jouduttiin räjäyttämään Pietarsaaren edustalla 7. syyskuuta.
• 5. syyskuuta – Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.

• 3. lokakuuta – Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin. Se mullisti sota-alussuunnittelun ja aloitti kilpavarustelun aallon.
• 15. lokakuuta – Osuusliike Elannon perustamiskirja allekirjoitettiin.
• 30. lokakuuta – Viikon kestänyt Suurlakko alkoi Suomessa.
• 1. marraskuuta – Tampereella luettiin lehtimies Yrjö Mäkelinin laatima ”Punainen julistus”. Se hyväksyttiin 3. marraskuuta myös Helsingissä ja kaupungissa alettiin koota väliaikaista hallitusta.
• 6. marraskuuta – Ensimmäinen sortokausi päättyi marraskuun manifestiin.
• 15. marraskuuta – Viisipäiväinen yleislakko alkoi Pietarissa.
• 15. marraskuuta – Sveitsiläinen Frédéric Dufaux saavutti autollaan maailmanennätysnopeuden: 156,52 km/h.
• 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.
• 22. marraskuuta – Salaneuvos Nikolai Gerard nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
• 23. marraskuuta – Itävalta-Unkarin, Venäjän, Britannian, Italian ja Ranskan laivat saartoivat Pireuksen sataman protestoidakseen Osmanien valtakunnan toimia Makedonian kysymyksessä.
• 1. joulukuuta – Sotatila Kiovassa lakkoilun takia.
• 1. joulukuuta – Suomessa koottiin senaatti perustuslaillisista.
• 16. joulukuuta – Pietarin neuvosto hajottiin ja sen johtajat vangittiin.
• 30. joulukuuta – Franz Lehárin operetti Iloinen leski sai ensiesityksensä Wienissä.

Syntyneitä

• 21. tammikuuta – Christian Dior, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 1957)
• 28. tammikuuta – Iris Uurto, suomalainen kirjailija (k. 1994)
• 6. helmikuuta – Władysław Gomułka, Puolan puoluejohtaja (k. 1982)
• 9. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (k. 2004)
• 19. maaliskuuta – Albert Speer, saksalainen varusteluministeri (Natsi-Saksan pääarkkitehti) (k. 1981)
• 23. maaliskuuta – Lucille Fay LeSueur, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (Mildred Pierce – amerikkalainen nainen) (k. 1977)
• 23. maaliskuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja (k. 1972)
• 26. maaliskuuta – Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri (logoterapian perustaja) (k. 1997)
• 16. toukokuuta – Henry Fonda, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kultalampi) (k. 1982)
• 10. kesäkuuta – Rakel Wihuri, suomalainen kauppaneuvs (Wihuri-yhtymän hallituksen puheenjohtaja) (k. 1987)
• 21. kesäkuuta – Jean-Paul Sartre, vuoden 1964 Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kieltäytynyt ranskalainen filosofi ja kirjailija (Inho) (k. 1980)

• 13. heinäkuuta – Edvin Bovellán (Edvin Laine), suomalainen elokuvaohjaaja (Tuntematon sotilas) (k. 1989)
• 25. heinäkuuta – Elias Canetti, vuoden 1981 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut bulgarialaissyntyinen brittiläinen kirjailija (Marrakešin ääniä) (k. 1994)
• 29. heinäkuuta – Dag Hammarskjöld, vuoden 1961 Nobelin rauhanpalkinnon postuumisti saanut ruotsalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (k. 1961)
• 31. heinäkuuta – Harri Sinijärvi, suomalainen näyttelijä
• 16. elokuuta – Sara Hildén, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä sekä liikkeenharjoittaja (k. 1993)
• 29. elokuuta – Charles Alfred Taliaferro (”Al Taliaferro”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (”Aku Ankka”) (k. 1969)
• 5. syyskuuta – Arthur Koestler, unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija (k. 1983)
• 18. syyskuuta – Greta Lovisa Gustafsson (”Greta Garbo”), ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Grand Hotel) (k. 1990)
• 19. syyskuuta – Theodor Blank, saksalainen poliitikko (k. 1972)
• 28. syyskuuta – Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (k. 2005)
• 14. lokakuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (Kenttä ja kasarmi) (k. 1955)
• 17. joulukuuta – Simo Häyhä (”Белая смерть”, ”Simuna”), suomalainen maanviljelijä (talvisodan tarkka-ampuja) (k. 2002)
• 24. joulukuuta – Howard Hughes, yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja, elokuvatuottaja, eksentrikko ja miljardööri (k. 1976)

Kuolleita

• 24. maaliskuuta – Jules Verne, ranskalainen tieteiskirjailija (Matka maan keskipisteeseen) (s. 1828)
• 6. helmikuuta – Johan Mårten Eliel Johnsson (Eliel Soisalon-Soininen), suomalainen valtioneuvos (Suomen keisarillisen senaatin prokuraattori) (s. 1856) (salamurha)
• 18. elokuuta – Albert Edelfelt, suomalainen taidemaalari (Kuningatar Blanka)
• 28. syyskuuta – Emilie Bergbom, suomalainen kulttuurivaikuttaja
• 14. lokakuuta – Eetu Isto, suomalainen taidemaalari

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Philipp von Lenard
• Nobelin kemianpalkinto: Adolf von Baeyer
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robert Koch
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Henryk Sienkiewicz
• Nobelin rauhanpalkinto: Bertha von Suttner

Kirjoja

• Mataleena – Joel Lehtonen
• Villi – Joel Lehtonen
• Suhteita – Maria Jotuni
• Naamioita, ensimmäinen sarja – Eino Leino
• Päivä Helsingissä – Eino Leino
• Talviyö – Eino Leino
• Kalavartion seikkailut – Jack London
• Viimeinen ottelu – Jack London
• Sieluja kevätyössä – Ilmari Kianto
• Laulu tulipunaisesta kukasta – Johannes Linnankoski