Liljakukkoja liikenteessä

Liljat "Oriental Muscadet", joista on kuva viime kesän postauksessa, ovat talvehtineet hyvin. Ne kasvavat innolla pituutta, ja tottakai LILJAKUKOT ovat hyvällä ruokahalulla aterioimassa, kun on kunnon ruokaa taas tarjolla. Liljakukko on kirkkaanpunainen kovakuoriainen, joka värinsä ansiosta erottu hyvin vihreässä kasvustossa. Listin näitä otuksia puutarhassa tänään kolme tai neljä kappaletta. Ne ovat onneksi aika kömpelöitä, joten niitä on helppo saalistaa.  Saman verran olen jo saalistanut niitä  aikaisempina päivinä tänä keväänä. Kannattaa siis olla tarkkana ja käydä tsekkaamassa ovatko liljakukot herkuttelemassa puutarhassasi.

Liljakukko

Ötökkäkuvat ovat vähän ällöjä, mutta tuosta se liljakukko erottuu hyvin, jos joku ei sitä satu tuntemaan.

 Liljan lehdessä oleva reikä on aika varma merkki, että liljakukko on käynyt paikalla. 

Tulppaaniviikko etenee hyvin ja uusia kukkia on auennut paljon. Laitan niistä kuvia seuraavaan postaukseen.

Rentouttavaa sunnuntaita liljakukoista huolimatta! t. Maria

Omenapuun tuho vai tuholainen?

Tänään huomasin pienessä, viime keväänä istutetussa omenapuussa verkkomaista "höttöä" ja siellähän seitin sisällä vilisi pieniä toukia ahmimassa tuoreita meheviä lehtiä ulostepalleroiden seassa. Kauhukseni huomasin, että samat elukat ovat itseasiassa levittäytyneet kaikkiin omanapuihin!

  

APUA mitä nämä on ja vieläkö näistä on mahdollista päästä eroon? En kannata kemiallisia torjunta-aineita, mutta nyt pitää jo alkaa harkita! Keräsin seittikasoja käsin ja mukana tuli sitten noin sentin mittaisia matoja, jotka liiskaantuvat helposti käsissä. Kun käsi osuu ison matokasan kohdalle, niin aina sieltä jokunen toukka pudottautuu seittinsä varaan kuin hämähäkki ja yrittää karata.

Olisiko tuomenkehrääjäkoin toukka? Ainakin tuomia on tällä seudulla kaluttu aivan paljaaksi...mutta maistuuko niille myös omenapuu?

Tuomenkehrääjäkoin (Yponomeuta evonymellus) lisäksi Suomessa tavataan pihlajakehrääjänkoi (Yponomeuta padellus) ja omenankehrääjäkoi  (Yponomeuta malinellus).

Jari Kaitila Suomen Perhostutkijain Seura:
Kasvilta toiselle nämä lajit eivät siirry, vaan tuo ravintokasvivaatimus on hyvin selvä. Toisin sanoen, jos lähistön tuomissa on runsaasti näitä seittejä, niin omenapuiden puolesta ei tarvitse olla lainkaan huolissaan. Mutta jos seittejä on pihlajilla, niin silloin kannattaa seuraavana keväänä olla hereillä ja tarkkailla omenapuitaan lehtien kehittyessä.

Jos "seittipesiä" alkaa näkyä, niin ne kannattaa mahdollisuuksien mukaan kerätä pois tai tarvittaessa myrkyttää. Toisaalta tämä omenan (ja pihlajan) laji ei oneksi ole juuri koskaan aivan massoittain esiintyvä eli se ei kalua puita tyhjäksi samaan tapaan kuin tuomenkehrääjäkoi tekee.

Jos jollakin alueella omenilla ja/tai pihlajilla seittipesiä on runsaasti, niin seuraavana talvena lehdettömiä omenapuita kannattaa tarkistella sen varalta, näkyykö niissä kuivuneita lehtimyttyjä. Lajin pienet toukat talvehtivat näissä kuivuneissa lehtikääröissä ja jos ne jo talvella kerää pois, niin saa olla seuraavanakin kesänä omenapuut rauhassa.

Tämä olento piti sadetta puutarhatuolin suojissa, mutta sille kävi aika huonosti kuvauksen jälkeen. Taisi kyllä olla viaton ainakin tämän omenapuuepisodin osalta.

Lisätty 10.8.2013:

Omenapuut ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin, vaikka en saanut kaikkia kehrääjäkoin seittipesäkkeitä tuhottua. Jossain vaiheessa, tarpeeksi omenapuun lehtiä rouskutettuaan, toukat koteloituivat seitin keskelle. Heinä-elokuun vaihteessa kehrääjäkoit kuoriutuivat ja puutarhassa lenteli pieniä valkoisia kehrääjäkoiperhosia.

Kehrääjäkoi 1.8.2013

Kaneli-omenat kypsyvät 8.8.2013