Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompeluhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompeluhuone. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. toukokuuta 2018

..ruusuhyllyn tuunaus..

Se on moi!
Äitini menehtyi muutama vuosi sitten.
Häneltä jäi tällainen hylly, jonka sitten otin itselleni.
Nyt vasta pystyin ottamaan tuon hyllyn käsittelyyni.
Halusin, siitä vain vaaleamman.
 Annie Sloan  - maaleilla old white sekä Antoinette maalailin hyllyn.
 Hylly on nyt mun tuunaus-huoneessa, kera ruusukuppien jotka myös jäi äidiltäni.
Muistan kuinka äitini oli jokseenkin minun ikäinen / nuorempikin ja hän aina hamstrasi kaikkea ruusuista 
- minä en voinut sietää sitä - teininä mulla oli ihan muut mielessä kuin ruusut kupeissa..
Nyt mä itse hamstraan kaikkea kukikasta sekä ruusuista - näin tää mieli muuttu.
Onko sinulla ollut joku inhokki, mikä on vanhemmiten tullut hulluksi rakkaudeksi..?
Uteleepi Tanni

lauantai 13. elokuuta 2016

..pintelipatjat & muhkutyyny..

Heippa hei,
Jokin aika sitten ystäväni laittoi viestiä, että:
" hei, voisinko tilata sinulta ompelutyön, tekisitkö 4kpl pintelipatjoja.."

Jaa, että mitä patjoja..?
Ensimmäinen mielikuvani oli, että pintelipatjat on jokin uusi hoitomuoto päihdeongelmaisille kun ystäväni sillä alalla työskentelee. 
Juoppohullu köytetään patjaan kiinni ja tokaistaan - "siinähän olet pintelissä!!"

Guuglen kuvahaku kuitenkin kertoi aivan muuta, pintelipatjat ovat hevosille tarkoitettuja ns. säärystimiä, jotta koivet pysyvät lämpiminä.
Tiesitkö sinä tätä?

Kuvahaun perusteella päädyinkin muutamaan heppa-blogiin jossa kerrottiin, että innokkaiden aloittelevien heppatyttöjen ensimmäisiä ompelutöitä ovat juurikin pintelipatjat.
 Ajattelin, että pakkohan siitä on suoriutua jos pienet pirpanatkin.

Ei muuta kuin kangaskaappia penkomaan.
Sieltä löytyikin käyttämätön pöytäliina, jonka toinen puoli on pehmeää vanupintaa.
Ystäväni toiveena kun oli, että patjojen pinta olisi jokseenkin sellaista, että olisi helppo pitää puhtaana, jos rapa roiskuu.
Lisäksi sai kyytiä vanha vanuttunut villahuopa, jota olen säilönyt pahanpäivän varalle.
 Yhden patjan kooksi määräytyi 30cmx30cm.
 Pahvista leikkasin kaavat.
 Pöytäliinasta palat ja toisesta huovasta sisäpalat, jotta patjat pitäisi lämpöä.
Palat asettelin sisäkkäin ja päällekkäin, ompelin reunoista kiinni, lisäksi ompelin pystysuorat ompeleet, jotta patjat olisi helpompi kääriä hepan kinttuihin.
 Eli, jos oikein ymmärsin, niin patjat tulevat lämmikkeeksi hepan kinttuihin ja patjojen ympärille tulee vielä erilliset pinteli-sidokset.
 Lähihoitajan ammattikielellä tukisidokset.
 Vanuttuneesta villahuovasta tein hepalle vielä villasukat.
Tiedä sitten näiden toimivuudesta käytännössä, mutta ainakin ystäväni otti patjat mukaansa.
 Itsellenikin piti jotakin ommella, jotenka ylimääräinen ruusukappa sai kyytiä. 
Kappa aikoinaan muutamalla eurolla kirpulta, kangas aikasta hieno.
 Ja jotain väriä teki mieli.
 Purin kapan kaikki päärmeet sekä tankokujat.
Surrautin koneella tyynynpäälliseksi.
Sisustyynyn tein vanhasta lakanakankaasta ja täyte kerääntyi muotonsa menettäneistä tyynyistä.
Siitä tulikin oikein muhkea tyyny sohvalle.
 Kirpparilta löytyi muutamalla eurolla tyyynpäällinen kaveriksi.
Viime vuoden loppupuolella kitisinkin täällä, että selkä meni juntturaan työtehtävässä.
 Silloin diagnosoitiin välilevyn pullistuma. 
Kuukauden päivät olin tuolloin sairaslomalla ja siitä sitten takaisin työhön.
 Lähetteet laitettiin magneettikuvauksiin, hermorata-tutkimuksiin jne.
 Pitkin kevättä juoksin ortopedeillä, jotka totesivat, että mitään leikattavaa ei ole ja ihmettelivät jatkuvaa kiputilaani. 
Viimein eräs ortodepi laittoi lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle fysiatrin arvioitavaksi ja lopputulos olikin sitten se, että kiputila on kroonistunut ja sen seurauksena krooninen / elinikäinen hermoratavaurio.
 Särkylääkkeitä söin koko kevään kourakaupalla, nyt tuota lääkitystä on alettu purkamaan ja lopettamaan, tilalle toisenlainen ns. hermostoon vaikuttava lääke.
 Siitä pikkuisen ollut hyötyä, mutta kiputila on 24/7 olemassa. 
Nyt lääkitystä taas nostetaan ja odotellaan vaikutusta. 
Parantavaa lääkettä ei ole, mutta oireita lievittävää.
 Lisäksi tyken kautta saan kuntoutuslääkärin palveluja, fysioterapiaa, psykan arviointia sekä mahdollisesti vielä kelan-kuntoutusjaksoja.
Jos jotain positiivista, niin onneksi oli työtehtävässä tapahtuva vamma, niin saan tuen työterveyshuollosta ja että meillä sellainen järjestelmä on. 

 Välillä kyllä päänuppi on niin pehmee kaikesta tästä, kun tuntuu, ettei mitenkään päin ole hyvä olla. Siitä syystäkin kaikki muhku-tyynyt on tarpeen jotta niitten avulla saa lepuutettua selkää ja toteutettua asento-hoitoa.
Mutta näillä eväillä tässä nyt sitten porskutellaan ja ihmetellään.

Nonni, tuli tämäkin nyt sitten vuodatettua täällä, mutta luulen, että en ole ainoa jolla vastaavanlainen oireisto. 
Jos jollain teistä kokemusta (jota toivon, ettei ole) niin mites sinä olet saanut helpotusta / lievitystä kipuiluun..?

Mutta kaikesta tästä huolimatta voidaan hyvin - voikaa tekin oikein hyvin - Tanni

torstai 16. kesäkuuta 2016

..Singer 328k..

Hellurei, 
Serkkupoika ajoi joku aika sitten pihaan.
Avasi auton takalootan ja tokaisi:
 "Tulit mieleeni, kun näin tämän erään talon pihassa - oli menossa roskiin, mutta otin mukaani.
 En tiedä toimiiko, mutta näyttää ihan hienolta vehkeeltä.
 Jos sulla olis aikaa kokeilla sitä..?"
Nosti reunoista rispaantuneen salkun eteeni. 
Hetihän minun piti nähdä mitä sisällä olisi.
 Singer 328k
 Nettiseikkailun tuloksena päädyin, että kone olisi -60 luvulta.
 Olihan sitä heti alettava virittelemään. 
Langat vedettyä ja säädöt jokseenkin kohilleen.
Pakkikin löytyi - Jee!
Pienen ihmettelyn jälkeen sain koneen toimimaan.
 Tällä masiinalla minä nyt sitten olen surrutellut menemään ompeluksia.
 Kyllä on vakaa kone ja tikki erinomainen. 
Upea pelastus ja nyt mun oma kakkoskone.
..lamppukin toimii..

Taka-alalla näkyykin mun toinen kone.
Saksalaisesta liiteristä ostettu vuosia sitten - hyvä peli sekin. 
Riittää hyvin niihin ompeluksiin mihin minun rahkeeni riittävät.
 Tässä se saksalainen peruskone.
Saksalaisella huristellaan ja vedetään mutkat suoriksi.
Jenkillä otetaan rauhallisemmin, nautiskellaan ja ajolinjat ovat paljon harkitumpia.
Fiilispohjalla kummatkin koneet käytössä.

Olen niin onnellinen, että singer sai vielä kodin ja jatkoajan luotani.
Toisen romu, toisen aarre!
Kärhöt alkaa hiljalleen avaamaan nuppujansa, lisää kukkia ootellessa
- toivotankin sinulle mukavaa viikon jatketta - Tanni

maanantai 16. toukokuuta 2016

..munakennoista rahi..

Hellurei!
Meillä oli aika, kun ostimme kananmunat suoraan kanalan myymälästä. 
 Kennoja kertynyt. 
Normaalisti ihmiset kierrättävät roskansa, mutta mitä tekee Tanni, säilyttää pahan päivän varalle.
Nyt vissiin iski se paha päivä.
 No, ainakin vapaapäivä, ja jotain oli puuhasteltava, kun sateeseenkaan viitsinyt mennä.
 Tuumailin pinoa, loppuelämä menisi sytty-ruusujen tekemiseen tai muuhun ruusukkeen vääntämiseen.
Jotain nopeampaa.
Kaapista pilkotti pahanpäivän-varalle säästettyjä vaahtomuovi palasia, otettu talteen puhkikuluneesta taittopatjasta.
 
Leikkasin vaahtomuovipalaset malliinsa ja liimailin kuumaliimalla kiinni kennoihin sekä toisiinsa..
 Mallailin perintö-kangasta, josta ompelin päällisen..
Päällisen alareunaan jätin reilusti varaa.. 
Lisäsin vielä pohja-pehmikkeen..
 
 Alareunaan tein nauhakujan johon pujotin kuminauhan kiristämistä varten..
 Päällystin pohjankin samalla kankaalla.

Siitä tulikin sitten rahi. 
Ja kevyt sellainen, pino kennoja ei paljoa paina.
Ja loppukankaasta vielä surrutin kesäisen tyynyn..
 Sitä kun tekee työtä, jossa ollaan suurin osa työ-ajasta jaloillaan seisten, kävellen, muuten vaan liikkuen, niin kyllä maar on ihana nostaa kintut vaakatasoon tai jopa kohti kattoa kotiin päästyä. 
Nyt rahi pääsikin kuistille, siellä kun on kiva istuskella jos ei kehtaa ulos asti mennä.
 Ainakin tuli niille kennoille hyötykäyttöä, niinkuin pehmikkeillekkin, sekä kesäsiselle perintö-kankaalle, josta tykkäänkin ihan hirmuisesti. 
Kaunis kukkakuvio, väriä ja kesäistä kukkaiselämää, kukkien nimet on kirjoitettu latinaksi. 
Pitäisikin varmaan guuglata noi kukkien nimet.
 
 Niin ja miksipäs ei sopisi apupöydäksikin, tarjotinhan tuohon on laitettava ja kahvikupposelle paikka.
 Väriä alkaa hiljalleen olemaan pihamaallakin - ihanaa!!

Oikein ihanata uutta viikkoa sinulle ystäväiseni - Halauksin Tanni

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

..silityskaappi & sälä-kori..

Heippa,
Sitä kun saa inspiraation johonkin tekemiseen, niin meikäläisen kärsimättömyydellä se onkin sitten tehtävä nyt ja heti.

 Mulla on onni, että on oma huone sitä inspiraatiota varten. 

Ja kun omaa hamstraaja luonteen, niin siitä huolimatta, että on omaa tilaa romuille ja toteuttamiselle, niin tuntuu, että tila ajoittain loppuu kesken. 

Luovuudelle jää enemmän tilaa, kun puitteet on jokseenkin harkittuja, käytännöllisiä sekä toimivia.

Yksi tällainen asia on ollut silityslauta. 
Tilaa vievä, mutta tarpeellinen.
Mulla lauta on aina levällään huoneessa, koska inhoon laudan ja sen jalkojen kanssa tappelua.
 Inhoon kyllä silittämistäkin. 
Vaatteita meillä ei silitellä kuin pakosta jotakin juhlakolttua, mutta ompelupuuskan iskiessä on mukavampi ommella silitettyä ja siistiä kangasta. 
Minäkin kun hamstrailen kankaita milloin mistäkin, tai oikeastaan tuttavat lahjoittavat itselle tarpeettomia kankaita, verhoja yms. mulle. 
Pesun kautta ne sitten pääsevät silitykseen ja joskus työn alle.

Eli:
 ..oli silityslauta jalkoineen..
 ..oli sälä-kaappi..
 ..oli vintage - maalia..
..oli perintö-kangasta..
 Kankaasta ompelin uuden päällyksen silityslaudalle..
 Laudan liitin maalattuun kaappiin.
 Romulaatikosta löytyi vanhat puunupit vetimiksi, sutasin nekin samalla maalilla.
 Yhdistelmästä tuli silityskaappi. 
Kaappi kätkee tarvittavia asioita silitykseen sekä työnalle pääseviä puhtaita kankaita.
 
Kaapin päälle nostin rekvisiitaksi roskiksesta dyykkaamani silitysraudat.
 Tähän jalalliseen rautaan minulla on johtokin ja rauta toimii. 
Toimii tuo toinenkin rauta samalla johdolla.
 Eri aikoihin olen raudat dyykannut.
 Aarteita mulle ja hyviä painoja monessa askartelussa painonsa vuoksi.
 Perintö-kangasta jäikin vielä sen verran, että ompelin muutaman sälä-korin.
..sininen ei ole mun lemppariväri, mutta tässä kankaassa se toimii - herkkä kesäinen kuvio..
Pyykkipojillekin oma korinsa, niitä kun on hyvä käyttää askarteluissa myös esim. liittiminä.
Tällä lauta-kaappi-yhdistelmällä sainkin taas yhden tyhjän kolon huoneeseeni
 - pikkuseksi aikaan.
  Saas nähdä kuinka kauan, koska jotenkin mulla on sellanen tunne, että tuo kolo täyttyy hyvinkin nopeasti.
Terkkusin - Tanni