1929

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin.
• 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin ”jugoslaavi”.
• 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo ”Tintti” teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
• 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
• 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
• 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin ”Kippari-Kalle” teki ensiesiintymisensä.
• 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
• 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
• 9. helmikuuta − Neuvostoliitto solmi hyökkäämättömyyssopimukset Viron, Latvian, Puolan ja Romanian kanssa.
• 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
• 14. helmikuuta – ”Ystävänpäivän verilöyly” Chicagossa Yhdysvalloissa: seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
• 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Joséphine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin ”loukkaavan yleisiä tapoja”.
• 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
• 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
• 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin.
• 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motors -konsernin omistukseen.
• 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, ”Felix-kissa”.
• 21. maaliskuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja Ruotsin prinsessa Märtha vihittiin avioliittoon Oslossa.
• 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi.
• 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.

• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
• 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren.
• 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin ”Särkynyt onni”. Levyä myytiin gramofonikuumeen siivittämänä 17 000 kappaletta.
• 25. toukokuuta – Imatran voimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana.
• 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
• 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
• 13. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, jolla lakkautettiin miehen oikeus hallita vaimonsa omaisuutta ja edustaa vaimoaan oikeuden ja muiden viranomaisten edessä.
• 17. kesäkuuta − Turun tuomiokirkko vihittiin restauroinnin jälkeen uudelleen käyttöön. Samalla vietettiin kirkon 700-vuotisjuhla.

• 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
• 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
• 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
• 24. heinäkuuta – Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynneissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
• 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briand-sopimukseen.
• 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät mielenosoituksen (”Punainen päivä”).
• 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (se päättyi 29. elokuuta).
• 16. elokuuta − Presidentti Relander myönsi eron Oskari Mantereen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion muodostaman hallituksen.
• 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
• 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman ”Euroopan yhdysvalloista”.
• 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
• 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon nousi Antanas Smetona.

• 3. lokakuuta − Iso-Britannia ja Neuvostoliitto solmivat jälleen diplomaattisuhteet, jotka Britannia oli katkaissut vuonna 1927.
• 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: ”Musta torstai”, jota seurasi ”Musta tiistai” (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
• 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
• 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
• 16. marraskuuta – Kommunistien hallitsema Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren ”yliopiston” eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5-10 prosenttia työläisistä, ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
• 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
• 23. marraskuuta – Lapualla riisuttiin punaiset paidat työläisnuorten haastemielenosoituksen osanottajien yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
• 29. marraskuuta – Amiraali Richard E. Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
• 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
• 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
• 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.
• 29. joulukuuta – ”Musta lauantai”: Apiassa Samoalla sattunut yhteenotto mielenosoittajien ja Uuden-Seelannin poliisin välillä.

Tuntematon päivämäärä

• lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.

• Lapuan liike muodostettiin.
• Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
• Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
• Imatrankoski padottiin.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
• 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen kemian tohtori (Intelin perustaja)
• 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (Hyvät, pahat ja rumat) (k. 1989)
• 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija
• 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä
• 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen professori ja filosofi
• 15. tammikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
• 31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja professori (Kahdeksan surmanluotia) (k. 1990)
• 3. helmikuuta – Kaija Aarikka, suomalainen muotoilija ja yrittäjä (Aarikka Oy)
• 8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija ja ministeri (k. 2001)
• 10. helmikuuta – Jerrald Goldsmith (”Jerry Goldsmith”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvamusiikkisäveltäjä (k. 2004)
• 15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (k. 1975)
• 15. helmikuuta – Marita Nordberg, suomalainen näyttelijä (Ilkamat)
• 21. helmikuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
• 28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
• 28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan)
• 28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija
• 29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (Tulen maasta, jonka nimi on Viro) (k. 2006)
• 30. maaliskuuta – Kaarlo Juurela, suomalainen näyttelijä (k. 2010)

• 1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläinen kirjailija (Olemisen sietämätön keveys)
• 1. huhtikuuta – Alpo Jaakola (”Loimaan shamaani”), suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja professori
• 5. huhtikuuta – Robert George Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (k. 1967)
• 6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen valtakunnansovittelija ja Suomen pääministeri (k. 1980)
• 6. huhtikuuta – André Previn, saksalaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä
• 8. huhtikuuta – Jacques Brel, belgialainen laulaja ja säveltäjä (k. 1978)
• 10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä (Seitsemäs sinetti)
• 10. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri (k. 1990)
• 14. huhtikuuta – Paavo Berglund, suomalainen kapellimestari
• 15. huhtikuuta – Rauni Mollberg (”Molle”), suomalainen elokuvaohjaaja (Maa on syntinen laulu) (k. 2007)
• 22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen laulaja (Ruusuja hopeamaljassa) (k. 2008)
• 4. toukokuuta – Audrey Kathleen Ruston (”Audrey Hepburn”), englantilais-alankomaalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Loma Roomassa) (k. 1993)
• 6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
• 25. toukokuuta – Heikki Häiväoja, suomalainen kuvanveistäjä
• 12. kesäkuuta – Annelies Marie Frank (”Anne Frank”), saksanjuutalainen päiväkirjanpitäjä (Nuoren tytön päiväkirja) (k. 1945)
• 29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä

• 1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
• 2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin puoliso
• 16. elokuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi (k. 1994)
• 22. elokuuta – Pauli Toivonen, suomalainen ralliautoilija (k. 2005)
• 24. elokuuta – Jasser Arafat (”Abu Ammar”), vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Palestiinan presidentti ja palestiinalaisten johtaja (Palestiinan vapautusjärjestön puheenjohtaja ja Fatahin johtaja) (k. 2004)
• 29. elokuuta – Tellervo Maria Koivisto, suomalainen poliitikko ja ammattikoulunopettaja
• 10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä (Kaasua, komisario Palmu!)
• 15. syyskuuta – Johannes Dyba, saksalainen katolisen kirkon arkkipiispa (k. 2000)
• 24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija

• 15. lokakuuta – Jorma Weneskoski, suomalainen muusikko
• 16. lokakuuta – Lea Airi Sinikka Pennanen-Mattila (”Lea Pennanen”), suomalainen lastenkirjailija (Piilomaan pikku aasi)
• 21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija (Pimeyden vasen käsi)
• 2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen professori ja poliitikko (Eduskunnan puhemies)
• 11. marraskuuta – Hans Magnus Enzensberger, saksalainen runoilija
• 12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijätär ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
• 15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori
• 16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori
• 5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen laulaja (”Muistatko Monrepos'n”)

Kuolleita

• 13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen šeriffi (Villin lännen asesankari) (s. 1848)
• 10. helmikuuta – Väinö Kunnas, suomalainen taidemaalari (s. 1896)
• 17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1874)
• 31. maaliskuuta – Alexander Fedorovitš Nuorteva (”Santeri Nuorteva)”, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1881)
• 4. huhtikuuta – Karl Benz, saksalainen insinööri (bensiinikäyttöisen auton ja polttomoottorin keksijä) (s. 1844)
• 27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti (Mikkelin tuomiokirkko) (s. 1854)
• 20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, Ranskan marsalkka (Ympärysvaltojen komentaja) (s. 1851)
• 20. toukokuuta – Adolf Lindfors, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1857)
• 4. heinäkuuta – Maria Järnefelt-Palmgren (”Maikki Järnefelt”), suomalainen oopperalaulaja (s. 1871)
• 19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja (s. 1872)
• 3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti (Uusi ylioppilastalo) (s. 1874)
• 3. lokakuuta – Gustav Stresemann, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen ulkoministeri (s. 1878)
• 17. marraskuuta – Herman Hollerith, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä, keksijä (reikäkorttikone) ja liikemies (Tabulating Machines Company, IBM:n edeltäjä) (s. 1860)
• 24. marraskuuta – Georges Clemenceau, Ranskan pääministeri (s. 1841)
• 29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen moottorisuunnittelija ja teollisuusjohtaja (Maybach) (s. 1846)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Louis de Broglie
• Nobelin kemianpalkinto: Arthur Harden ja Hans von Euler-Chelpin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Christiaan Eijkman ja Sir Frederick Hopkins
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Thomas Mann
• Nobelin rauhanpalkinto: Frank B. Kellogg

Kirjoja

• Kettusen komppanian Lapinmatka – Arvi Järventaus
• Rummut I-IV – Arvi Järventaus
• Lintukoto – Joel Lehtonen
• Olen syyllinen – Maria Jotuni

Muuta

• Elokuvavuosi 1929