1955
Wikipedia
Vuosisadat | 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku |
Vuosikymmenet | 1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku · 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku |
Vuodet | 1899 · 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 · 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 · 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 · 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 · 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 · 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 · 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 · 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 · 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 · 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 · 2000 |
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammikuu − maaliskuu
- 1. tammikuuta − Runsaan kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrvään kunnasta Vammalan kauppalaan.
- 2. tammikuuta – Panaman presidentti José Antonio Remón Cantera murhattiin.
- 6. tammikuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Oulun hiippakunnan uuden piispan Olavi Heliövaaran virkaansa Oulun tuomiokirkossa.
- 9. tammikuuta – Hemmo Silvennoinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Saksan-Itävallan mäkiviikon.
- 21. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi vahvisti asetuksen uudesta keskusrikospoliisista, jonka ensimmäiseksi päälliköksi tuli poliisineuvos Kosti Vasa.
- 23. tammikuuta – Kansanpuolue valitsi Helsingin kaupunginjohtajan, ylipormestari Eero Rydmanin presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 presidentinvaaliin.
- 25. tammikuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautti Saksan kanssa vuodesta 1941 voimassa olleen sotatilan.
- 25. tammikuuta − Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja Rainer von Fieandt nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi.
- 3. helmikuuta − Tšekkoslovakia lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
- 8. helmikuuta – Nikolai Bulganin syrjäytti Georgi Malenkovin Neuvostoliiton johdosta.
- 9. helmikuuta − Kiina ilmoitti, että maassa oli siirrytty "vapaaehtoisesta" pakolliseen asepalvelukseen.
- 13. helmikuuta – Israel sai haltuunsa neljä seitsemästä Kuolleen meren kääröstä.
- 18. helmikuuta − Puola lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
- 21. helmikuuta − Diplomi-insinööri Uolevi Raade nimitettiin Neste Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän oli toiminut yhtiön pääjohtajana vuodesta 1952.
- 25. helmikuuta − Jääkäriliike vietti 40-vuotisjuhlansa Turussa. Juhlaan osallistui liki 140 jääkäriä.
- 1. maaliskuuta − Bulgaria lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
- 1. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti, että Helsingissä lokakuussa 1950 kadonnut italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo oleskeli Moskovassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Dubnan ydintutkimuskeskukseen.
- 6. maaliskuuta – Ensimmäinen Pirkan Hiihto järjestettiin. 87 kilometriä pitkä latu ulottui Niinisalosta Tampereelle.
- 18. maaliskuuta − Paavi Pius XII perusti katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan ja nimitti sen piispaksi Suomen katolista kirkkoa jo 20 vuotta johtaneen Gulielmus Cobbenin.
- 25. maaliskuuta – Yhdysvaltain tulli takavarikoi 520 kappaletta Allen Ginsbergin runoa Huuto siveettömänä.
[muokkaa] Huhtikuu − kesäkuu
- 5. huhtikuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta terveyssyistä, hänen seuraajakseen tuli Anthony Eden.
- 18. huhtikuuta – Albert Einstein kuoli.
- 18. huhtikuuta − Unkarin pääministeri Imre Nagy erotettiin.
- 24. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtajakseen kansanedustaja, rehtori Jussi Saukkosen ja presidenttiehdokkaakseen suurlähettiläs Sakari Tuomiojan.
- 5. toukokuuta – Saksan liittotasavallasta tuli itsenäinen valtio.
- 9. toukokuuta – Kylmä sota: Saksan liittotasavalta liittyi NATO:on.
- 14. toukokuuta – Kahdeksan itäblokin maata solmi puolustusliiton Varsovassa.
- 14. toukokuuta − Sveitsin Montreux'ssä paljastettiin marsalkka Mannerheimin muistomerkki.
- 15. toukokuuta – Itävallan valtiosopimus (Österreichischer Staatsvertrag) allekirjoitettiin.
- 24. toukokuuta − Radioinsinööriseuran televisiokerho järjesti Suomen ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen Teknillisen Korkeakoulun radiolaboratoriossa Helsingissä. Lähetyksen juonsi näyttelijä Lasse Pöysti.
- 26. toukokuuta − Neuvostoliiton johtomiehet Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin saapuivat vierailulle Jugoslaviaan.
- 30. toukokuuta − Oulun kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan.
- 2. kesäkuuta − Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat ystävyyssopimuksen.
- 4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin patsas paljastettiin Seinäjoella.
- 8. kesäkuuta − Ruotsin prinsessa Sibylla ja hänen tyttärensä prinsessat Desirée ja Birgitta saapuivat vierailulle Suomeen.
- 6. kesäkuuta – SDP valitsi eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin presidenttiehdokkaakseen.
- 11. kesäkuuta – 82 katsojaa sai surmansa kilpa-auton syöksyttyä yleisön joukkoon ja räjähdettyä Le Mansin autokilpailuissa Ranskassa.
- 11. kesäkuuta − Miss Suomi Inga-Britt Söderberg valittiin Helsingin Messuhallissa Miss Euroopaksi.
- 12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen pääministerin Ralf Törngrenin.
- 12. kesäkuuta − Köyliönjärven Kirkkokarilla Köyliössä paljastettiin piispa Henrikin muistomerkki, josta muodostui Suomen katolisten pyhiinvaelluskohde.
- 13. kesäkuuta – SKDL valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Eino Kilven.
- 16. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1960 talvikisat Squaw Valleylle ja kesäkisat Roomalle.
[muokkaa] Heinäkuu − syyskuu
- 16. heinäkuuta − Vakoilusta vuonna 1949 elinkautiseen vankeuteen tuomittu kardinaali Jószef Mindszenty vapautettiin vankilasta Unkarissa.
- 17. heinäkuuta – Disneyland avattiin Anaheimissa Kaliforniassa.
- 18. heinäkuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija katosi. Hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi.
- 18. heinäkuuta − Genevessä Sveitsissä alkoi "neljän suuren" konferenssi, johon osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower, Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin, Ranskan pääministeri Edgar Faure ja Ison-Britannian pääministeri Anthony Eden. Konferenssi päättyi 23. heinäkuuta.
- 27. heinäkuuta – Liittoutuneiden miehitys päättyi Itävallassa (se oli alkanut 9. toukokuuta 1945).
- 1. elokuuta − Kirjailija Toivo Pekkanen nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi.
- 2. elokuuta − Marsalkka Tito nimesi puheessaan Josif Stalinin pääsyylliseksi Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteiden katkeamiseen vuonna 1948.
- 6. elokuuta − Lahden kaupunki vietti 50-vuotisjuhliaan.
- 10. elokuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ehdotti Suomen liittymistä Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
- 20. elokuuta – berberisissit hyökkäsivät Atlasvuorten alueella Marokossa kahteen ranskalaiseen asutukseen surmaten 77 Ranskan kansalaista.
- 27. elokuuta – Guinnessin ennätysten kirja julkaistiin ensimmäisen kerran.
- 15. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi ja pääministeri Urho Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana ilmoitettiin 19. syyskuuta, että Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan vuokra-alueen Suomelle. Ehtona oli YYA-sopimuksen voimassaolon pidentäminen 20 vuodella.
- 16. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa syrjäytti Juan Perónin.
- 30. syyskuuta – Sisäministeri Väinö Leskinen erosi hallituksesta ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Valto Käkelä.
[muokkaa] Lokakuu − joulukuu
- 2. lokakuuta – ENIAC-tietokone poistettiin käytöstä.
- 7. lokakuuta – Viimeiset saksalaiset sotavangit vapautettiin Neuvostoliitosta.
- 9. lokakuuta − Länsisaksalainen säveltäjä Paul Hindemith sai järjestyksessä toisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon.
- 16. lokakuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä.
- 23. lokakuuta – Saarland liittyi jälleen Saksan liittotasavaltaan kansanäänestyksen jälkeen.
- 26. lokakuuta – Itävalta julistettiin jälleen itsenäiseksi tasavallaksi uudella perustuslailla ja ikuisesti neutraaliksi.
- 28. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
- 29. lokakuuta – Neuvostoliiton taistelulaiva Novorossijsk upposi Sevastopolin satamassa törmättyään sodanaikaiseen miinaan, 608 merimiestä kuoli. Laivaston ylipäällikkö Nikolai Kuznetsov erotettiin onnettomuuden johdosta. (Onnettomuudesta annettiin tietoja vasta 1980-luvulla).
- 23. marraskuuta – Kookossaaret siirtyivät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Australian hallintaan.
- 25. marraskuuta – Kuningas Haakon VII tuli olleeksi 50 vuotta Norjan valtaistuimella.
- 26. marraskuuta – Helsingin keskustassa vihittiin käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketalo, Kaivotalo.
- 27. marraskuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi täytti 85 vuotta.
- 29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi lain, jolla kunnallinen vaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Laki tuli voimaan vuoden 1956 kunnallisvaalien jälkeen.
- 1. joulukuuta – Alabaman Montgomeryssa ompelijatar Rosa Parks pidätettiin hänen kieltäydyttyään antamasta istumapaikkaa bussissa valkoiselle miehelle. Valitus tuomiosta sai Yhdysvaltain korkeimman oikeuden julistamaan rotusyrjinnän perustuslain vastaiseksi. Pastori Martin Luther King aloitti myöhemmin menestyksekkään bussiboikotin Montgomeryssa tapauksen johdosta.
- 3. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Presidentinlinnan pihalla Neuvostoliiton hänelle lahjoittaman ZIS-110-henkilöauton. Samanlaisen auton sai myös pääministeri Urho Kekkonen.
- 6. joulukuuta – Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska tunnustivat Itävallan pysyvän puolueettomuuden.
- 8. joulukuuta – Euroopan neuvosto otti käyttöön Euroopan lipun.
- 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 90 vuotta Ainolassa Järvenpäässä.
- 11. joulukuuta – Suomen lennätinlaitos täytti sata vuotta.
- 14. joulukuuta – Albania, Bulgaria, Ceylon (nyk. Sri Lanka), Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Jordania, Kambodža, Laos, Libya, Nepal, Portugali, Romania, Suomi ja Unkari otettiin YK:n jäseniksi. Järjestön jäsenmääräksi tuli nyt 76.
- 19. joulukuuta – Sudanin parlamentti julisti itsenäisyyden.
- 21. joulukuuta – Ensimmäinen suomalainen ikkunaluukuton juna kulki Porkkalan alueen, "Euroopan pisimmän tunnelin", halki.
- 23. joulukuuta – Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Helsingissä.
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- Yleisradio aloitti tv:n koelähetykset Suomen Televisio -kanavalla.
[muokkaa] Syntyneitä
- 6. tammikuuta – Rowan Atkinson, englantilainen koomikko
- 6. tammikuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija (k. 2003)
- 10. tammikuuta – Michael Schenker, saksalainen kitaristi
- 18. tammikuuta – Kevin Costner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. tammikuuta – Tōru Iwatani, japanilainen pelisuunnittelija
- 26. tammikuuta – Edward Lodewijk van Halen (”Eddie Van Halen”), alankomaalaissyntyinen muusikko
- 26. tammikuuta – Kauko Randelin (”Kake Randelin”), suomalainen iskelmälaulaja
- 8. helmikuuta – John Grisham, yhdysvaltalainen kirjailija
- 10. helmikuuta – Petri Tiili (”Pelle Miljoona”), suomalainen muusikko
- 10. helmikuuta – Greg Norman, australialainen golf-pelaaja
- 24. helmikuuta – Steve Jobs, yhdysvaltalainen liikemies (Apple Computerin perustaja)
- 24. helmikuuta – Alain Prost, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
- 11. maaliskuuta – Nina Hagen, itäsaksalaissyntyinen laulaja
- 16. maaliskuuta – Kari Heiskanen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
- 18. maaliskuuta – Annika Lapintie, suomalainen kansanedustaja
- 18. maaliskuuta – Anssi Tikanmäki, suomalainen muusikko ja säveltäjä
- 19. maaliskuuta – Bruce Willis, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. maaliskuuta - Mariano Rajoy, Espanjan pääministeri
- 31. maaliskuuta – Angus Young, australialainen muusikko (”AC/DC”)
- 13. huhtikuuta – Irina Hakamada, venäläinen poliitikko
- 24. huhtikuuta – John de Mol, alankomaalainen mediayrittäjä (tosi-tv-ohjelma Big Brotherin luoja)
- 9. toukokuuta − Anne Sofie von Otter, ruotsalainen oopperalaulaja
- 11. toukokuuta – Sami Hurmerinta, suomalainen muusikko
- 18. toukokuuta – Chow Yun-Fat, hongkongilainen näyttelijä
- 23. toukokuuta – Merja Ikkelä, suomalainen harmonikkataiteilija ja pianisti
- 29. toukokuuta – James Gosling, kanadalainen tietotekniikan asiantuntija (kehitti Java-ohjelmointikielen)
- 8. kesäkuuta – Tim Berners-Lee, brittifyysikko (WWW:n keksijä)
- 16. kesäkuuta − Anatoli Tšubais, venäläinen poliitikko ja talousmies
- 22. kesäkuuta – Jaana Saarinen, suomalainen näyttelijä
- 4. heinäkuuta – Eero Heinäluoma, suomalainen poliitikko (SDP:n puheenjohtaja 2005–2008), eduskunnan puhemies 2011-
- 4. elokuuta – Billy Bob Thornton, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. elokuuta – Sari Baldauf, suomalainen naisjohtaja (Nokian varatoimitusjohtaja)
- 31. elokuuta – Edwin Moses, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 5. syyskuuta – Tiina Nopola, suomalainen kirjailija
- 10. syyskuuta – Marja-Liisa Kirvesniemi, suomalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
- 17. syyskuuta – Charles Martinet, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 21. syyskuuta – Mika Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja
- 27. syyskuuta – Charles Burns, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja
- 5. lokakuuta – Jean-Jacques Lafon, ranskalainen laulaja
- 7. lokakuuta – Yo-Yo Ma, kiinalaissyntyinen sellisti
- 25. lokakuuta – Leena Lander, suomalainen kirjailija
- 28. lokakuuta – Bill Gates, yhdysvaltalainen liikemies (Microsoftin perustaja)
- 4. marraskuuta – Matti Vanhanen, Suomen pääministeri
- 8. marraskuuta – Staffan Bruun, suomalainen kirjailija
- 13. marraskuuta – Caryn Elaine Johnson (”Whoopi Goldberg”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 14. marraskuuta – Heidi Hautala, suomalainen poliitikko
- 19. marraskuuta - Ulla Tapaninen, suomalainen näyttelijä
- 24. marraskuuta – Roger Talermo, suomalainen yritys- ja urheilujohtaja
- 30. marraskuuta – Billy Idol, englantilainen rock-muusikko
- 1. joulukuuta – Veikko Aaltonen, suomalainen elokuvaohjaaja
- 15. joulukuuta – Jouni Mömmö, suomalainen muusikko (”Mana Mana”, k. 1991)
[muokkaa] Kuolleita
- 5. tammikuuta – Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija (s. 1900)
- 22. tammikuuta – Jonni Myyrä, suomalainen keihäänheittäjä (kaksinkertainen olympiavoittaja) (s. 1892)
- 30. tammikuuta – Yrjö Kilpeläinen ("Jahvetti"), suomalainen poliitikko ja pakinoitsija (s. 1907)
- 8. maaliskuuta – Clémentine Albertine Marie Léopoldine, Belgian kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1872)
- 11. maaliskuuta – Sir Alexander Fleming, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen tutkija (penisilliinin keksijä) (s. 1881)
- 12. maaliskuuta – Charlie Parker, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1920)
- 22. maaliskuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija (s. 1904)
- 7. huhtikuuta – Theodosia Burr Goodman ("Theda Bara"), yhdysvaltalainen mykän elokuvan aikakauden näyttelijä (s. 1885)
- 18. huhtikuuta – Albert Einstein, vuoden 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen teoreettinen fyysikko (s. 1879)
- 10. toukokuuta – Carolus Lindberg, suomalainen arkkitehti ja professori (s. 1889)
- 31. toukokuuta – John R. Mott, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen teologi (s. 1865)
- 1. kesäkuuta – Heikki Renvall, suomalainen lakimies ja senaattori (s. 1872)
- 17. kesäkuuta – Ida Aalle-Teljo, suomalainen poliitikko (s. 1875)
- 25. heinäkuuta – Ilmari Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1892)
- 12. elokuuta – Thomas Mann, vuoden 1929 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (s. 1875)
- 17. elokuuta – Fernand Léger, ranskalainen taiteilija (s. 1881)
- 23. elokuuta – Hulda Keskinen, suomalainen näyttelijä
- 18. syyskuuta – Tyko Sallinen, suomalainen taidemaalari (s. 1879)
- 19. syyskuuta – Carl Milles, ruotsalainen kuvanveistäjä (s. 1875)
- 30. syyskuuta – James Dean, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1931)
- 30. syyskuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (s. 1905)
- 6. lokakuuta – Alpo Sailo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1877)
- 12. lokakuuta – Ester Helenius, suomalainen taidemaalari (s. 1875)
- 18. lokakuuta – José Ortega y Gasset, espanjalainen filosofi (s. 1883)
- 29. lokakuuta – Tauno Luiro, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1932)
- 28. marraskuuta – Arthur Honegger, sveitsiläis-ranskalainen säveltäjä (s. 1892)
- 21. joulukuuta – Erik Bryggman, suomalainen arkkitehti (s. 1891)
- Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (s. 1904)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Willis Lamb ja Polykarp Kusch
- Nobelin kemianpalkinto: Vincent du Vigneaud
- Nobelin lääketieteen palkinto: Axel Theorell
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Haldor Laxness
[muokkaa] Kirjoja
- Turms kuolematon – Mika Waltari
- Neito kulkee vetten päällä – Eeva Joenpelto
- Ihmisten puheet – Veikko Huovinen
- Törkeätä lievempää – Olli (Väinö Nuorteva)