1967

Tapahtumia

tammikuu

• 1. tammikuuta – Järvenpää muuttui kaupungiksi sekä Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki kauppaloiksi.
• 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  • Angelniemen kunta liitettiin Halikon kuntaan
  • Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin
  • Maarian kunta liitettiin Turun kaupunkiin
  • Paraisten maalaiskunta liitettiin Paraisten kauppalaan
  • Porin maalaiskunta liitettiin Porin kaupunkiin
  • Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin
  • Vanajan kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä alueita myös Hattulan, Janakkalan ja Rengon kuntiin
• 4. tammikuuta – Englantilainen Donald Campbell sai surmansa yrittäessään rikkoa moottoriveneiden nopeusennätystä Conistonin järvellä.
• 10. tammikuuta – Alankomaiden prinsessa Margaret ja porvarillista syntyperää oleva Pieter van Vollenhoven vihittiin avioliitton.
• 13. tammikuuta – Étienne Eyademan johtama sotilasvallankaappaus Togossa.
• 14. tammikuuta – New York Timesin^{lähde tarkemmin?} mukaan Yhdysvaltain armeija suoritti salaisia biologisen sodankäynnin kokeita.
• 15. tammikuuta – Louis Leakey ilmoitti löytäneensä ihmisen esi-isän fossiileja Keniasta, hän antoi lajille nimen Kenyapithecus africanus.
• 16. tammikuuta – Italia asettui tukemaan Ison-Britannian hyväksymistä Euroopan talousyhteisön jäseneksi.
• 16. tammikuuta – Tuusulan moottoritien (Tuusulanväylän) Helsingin kaupungin alueella oleva osuus avattiin liikenteelle.
• 20. tammikuuta – Rauno Aaltonen voitti Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla. Tämä oli Suomen kolmas perättäinen voitto Monte Carlo -rallissa.
• 20. tammikuuta – Suomen Kotien Radio- ja Televisioliitto perustettiin Helsingissä
• 23. tammikuuta – Münchenissä aloitettiin oikeudenkäynti natsisotarikollista Wilhelm Harsteria vastaan. Hän oli syytettynä 82 856 murhasta, mukaan lukien Anne Frankin murha.
• 24. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson tapasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen Pariisissa. Wilson tunnusteli Ison-Britannian mahdollisuuksia liittyä Euroopan talousjärjestöön EEC:hen, mutta neuvottelut jäivät tuloksettomiksi.
• 26. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti päätti kansallistaa 90 % terästeollisuudesta.
• 26. tammikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti kirjailija Arvo Saloa vastaan. Kapteeni Artturi Vuorimaa syytti Saloa tekijänoikeuslain rikkomisesta, koska Salo oli lainannut kirjoittamaansa Lapualaisoopperaan useita otteita Vuorimaan kirjasta Kolme kuukautta Kosolassa.
• 27. tammikuuta – Tulipalo surmasi kolme Apollo 1 -astronauttia.
• 27. tammikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat Outer Space Treatyn, joka kieltää avaruuden käytön sotilaallisiin tarkoituksiin.
• 31. tammikuuta – Länsi-Saksa ja Romania solmivat diplomaattisuhteet.

helmikuu

• 5. helmikuuta – Kenraali Anastasio Somoza Debaylesta tuli Nicaraguan presidentti.
• 6. helmikuuta – Tokion diplomaattilähteet kertoivat, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqi ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping oli erotettu ”kaikista keskeisistä viroistaan”.
• 7. helmikuuta – Kiinan hallitus ilmoitti, ettei se enää voi taata neuvostodiplomaattien turvallisuutta lähetystön ulkopuolella.
• 8. helmikuuta – SDP asettui presidentti Urho Kekkosen taakse vuoden 1968 vaaleissa.
• 14. helmikuuta – Kreikan kuningas Konstantin II pakeni maasta vallankaappauksensa epäonnistuttua.
• 15. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lähettäneensä joukkoja Kiinan rajan lähelle.
• 18. helmikuuta – Kiina lähetti kolme divisioonaa Tiibetiin.
• 24. helmikuuta – Moskova kielsi satelliittivaltioitaan solmimasta diplomaattisuhteita Saksan liittotasavaltaan.
• 27. helmikuuta – Länsi-Saksa ja Jordania solmivat uudelleen vuodesta 1965 poikki olleet diplomaattisuhteensa. Suhteet olivat katkenneet Länsi-Saksan tunnustettua Israelin.
• 28. helmikuuta – Lumimyrsky koetteli maatamme ja vaikeutti liikennettä erityisesti Pohjanmaalla.

maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Brasilian poliisi pidätti Treblinkan ja Sobibórin entisen komentajan Franz Paul Stanglin.
• 6. maaliskuuta – Josef Stalinin tytär Svetlana Allilujeva loikkasi Yhdysvaltoihin New Delhin suurlähetystössä.
• 8. maaliskuuta – Luxemburg ilmoitti tukevansa Ison-Britannian liittymistä EEC:n jäseneksi.
• 8. maaliskuuta − Suomessa alkoi kirjapainolakko, joka mm. keskeytti kaikkien sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Lakko päättyi 29. maaliskuuta.
• 12. maaliskuuta – Indonesian parlamentti otti kaiken vallan Sukarnolta ja nimesi Suharton presidentiksi.
• 13. maaliskuuta – Moise Tšombe, entinen Kongon tasavallan (entinen Belgian Kongo) pääministeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
• 15. maaliskuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin sanoi uusnatsien toiminnan Länsi-Saksassa vilkastuneen huolestuttavassa määrin.
• 18. maaliskuuta – Tankkialus Torrey Canyon haaksirikkoutui Englannin lounaisrannikolla, jolloin mereen pääsi 120 000 tonnia öljyä.
• 19. maaliskuuta – Kansanäänestys Ranskan Somalimaassa kannatti yhteyttä Ranskaan.
• 21. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Sierra Leonessa.

huhtikuu

• 7. huhtikuuta – Kuuden päivän sota: Israelin hävittäjät ampuivat alas seitsemän Syyrian MIG-21:a.
• 8. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Wienissä.
• 11. huhtikuuta – Rikoslain uudistaminen uskontorikosten osalta lykättiin 77 kansanedustajan voimin seuraavien eduskuntavaalien yli.
• 13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin.
• 15. huhtikuuta – Suuria mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan New Yorkissa ja San Franciscossa.
• 16. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan Tampereella Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Matti Virkkusen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
• 19. huhtikuuta – Hiihtäjä ja maanviljelijä Heikki Hasu nousi varasijalta Keskustapuolueen kansanedustajaksi Marja Lahden kuoltua.
• 21. huhtikuuta – Georgios Papadopoulosin johtama ”everstijuntta” kaappasi vallan Kreikassa.
• 24. huhtikuuta – Kosmonautti Vladimir Komarov lähti Sojuz 1 -lennolle, hän kuoli laskeutumisen aikana.
• 29. huhtikuuta – Fidel Castro ilmoitti, että kaikki aineeton omaisuus kuuluu valtiolle ja että Kuuba aikoo kääntää ja julkaista teknistä kirjallisuutta ilman korvauksia.

toukokuu

• 2. toukokuuta – Tukholmassa alkoi brittiläisen filosofin Bertrand Russellin ja ranskalaisen kirjailijan Jean-Paul Sartren aloitteesta kokoontuneen ”Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen” eli ”Russellin tribunaalin” istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Yhdysvallat syyllistynyt sotarikoksiin Vietnamissa. Tuomioistuin totesi Yhdysvallat syylliseksi 10. toukokuuta.
• 6. toukokuuta – Tri Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti.
• 10. toukokuuta – Kreikan sotilashallitus syytti Andreas Papandreuta maanpetoksesta.
• 13. toukokuuta – TPSL:n kansanedustaja Olli J. Uoti kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli vaaliliittokumppani SKDL:n Kauko Tamminen.
• 15. toukokuuta – SKDL asettui tukemaan presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1968 vaaleissa.
• 16. toukokuuta – Rauhanjärjestö Sadankomitea järjesti Helsingissä mielenosoitusmarssin, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa. Marssin päätteeksi järjestön jäsenet Markku Lahtela, Kalevi Seilonen, Ilpo Saunio ja Tauno Tuomivaara polttivat julkisesti sotilaspassinsa, mistä heidät tuomittiin myöhemmin sakkoihin.
• 17. toukokuuta – Sodan uhatessa Syyria julisti liikekannallepanon.
• 17. toukokuuta – Presidentti Gamal Abdel Nasser vaati YK:n rauhanturvaajien vetämistä Siinailta.
• 21. toukokuuta – Pääministeri Rafael Paasio matkusti vierailulle Israeliin, mutta hän joutui palaamaan kotimaahan jo kaksi päivää myöhemmin Lähi-idän tilanteen kiristymisen vuoksi.
• 22. toukokuuta – Suomen elokuva-alan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Toivo Särkkä sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn elokuvaneuvoksen arvonimen.
• 22. toukokuuta - The Jimi Hendrix Experience esiintyi ainoan kerran Suomessa Helsingin Kulttuuritalolla.
• 23. toukokuuta – Egypti sulki Tiraninsalmen ja Israelin Eilatin sataman. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät sodan syttymistä Egyptin ja Israelin välille väistämättömänä.
• 23. toukokuuta – Ruotsin prinssi Bertil saapui viisipäiväiselle vierailulle Suomeen.
• 27. toukokuuta – Tamperelainen 16-vuotias Kristiina Kankaanpää valittiin Chicagossa maailman teiniprinsessaksi.
• 28. toukokuuta – Englantilainen Francis Chichester saapui Plymouthin satamaan purjehdittuaan maapallon ympäri 119 päivässä.
• 30. toukokuuta – Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

kesäkuu

• 1. kesäkuuta – "The Beatles" -yhtyeen albumi Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band julkaistiin.
• 1. kesäkuuta – Laukaan Lievestuoreessa sijainnut Haarlan selluloosatehdas lopetti toimintansa yhtiön rahoittajien lopetettua tehtaan tukemisen. Lakkauttamiseen vaikuttivat myös tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Lähes 500 henkilöä jäi työttömiksi.
• 1. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kapteeni Artturi Vuorimaan nostaman kanteen kirjailija Arvo Saloa vastaan.
• 4. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Mikkelissä paljastettiin Kalervo Kallion veistämä marsalkan näköispatsas.
• 5. kesäkuuta – Kuuden päivän sota alkoi: Israel hyökkäsi naapureitaan vastaan ja valloitti sodan aikana Länsirannan, Gazan, Siinain ja Golanin.
• 8. kesäkuuta – Israel hyökkäsi USS Libertyä vastaan surmaten 34 ja haavoittaen 171 yhdysvaltalaista.
• 10. kesäkuuta – Neuvostoliitto katkaisi suhteet Israeliin. Israel oli syyttänyt Neuvostoliittoa Egyptin ja Syyrian aseistamisesta.
• 10. kesäkuuta – Tanskan prinsessa Margareetan ja ranskalaisen kreivi Henri de Laborde de Monpezat'n häät.
• 11. kesäkuuta – Rotumellakka Tampassa Floridassa.
• 11. kesäkuuta – Kuuden päivän sota päättyi aselepoon.
• 12. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi rotujen väliset avioliitot kieltävät lait perustuslain vastaisiksi.
• 12. kesäkuuta – Neuvostoliiton Venera 4 laukaistiin radalleen, siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan kaasukehästä tietoja välittänyt avaruusluotain.
• 16. kesäkuuta – Kolmipäiväinen The Monterey International Pop Music Festival alkoi.
• 17. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
• 19. kesäkuuta – Mestarinyrkkeilijä Cassius Clay (Muhammad Ali) tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan.
• 26. kesäkuuta – Paavi Paavali VI vaati Jerusalemin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi.
• 27. kesäkuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson esitti YK:n yleiskokouksessa Suomen kannan, jonka mukaan Israelin oli vedettävä joukkonsa miehittämiltään alueilta.
• 28. kesäkuuta – Israel julisti liittävänsä Itä-Jerusalemin itseensä.

heinäkuu

• 3. heinäkuuta – Belgialaisen palkkasoturin Jean Schrammen johtama kapina alkoi Kongon Katangassa.
• 4. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta laillisti homoseksuaalisuuden.
• 6. heinäkuuta – Nigerian joukot hyökkäsivät Biafraan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
• 15. heinäkuuta – Ahveniston moottorirata valmistui.
• 23. heinäkuuta – Pahimpia rotumellakoita Yhdysvalloissa: Detroitissa surmattiin 43 ihmistä, 342 loukkaantui ja 1 400 rakennusta poltettiin.
• 24. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle piti Montrealissa puheen, jossa hän kehotti kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon ”vapaalle Québecille”. Ilmaus herätti voimakasta arvostelua Kanadan englanninkielisissä osissa kuin myös Isossa-Britanniassa. De Gaullen vierailu Kanadassa loppui alkuunsa.
• 28. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kolme uutta maaherraa. Vaasan läänin maaherraksi tuli Martti Viitanen, Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi Esa Timonen ja Oulun läänin maaherraksi Niilo Ryhtä. Maaherranimitykset aiheuttivat muutoksia hallituksessa: Viitasen tilalle sisäministeriksi tuli Antero Väyrynen, Timosen tilalle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriksi Matti Kekkonen ja Ryhdän tilalle sosiaaliministeriksi Toivo Saloranta.

elokuu

• 1. elokuuta – Rotumellakat levisivät Washingtoniin.
• 1. elokuuta − Kanadan pääministeri Lester Pearson sanoi, ettei Kanada ”hyväksy ulkoista puuttumista sisäisiin asioihinsa”, millä hän viittasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen heinäkuiseen puheeseen.
• 7. elokuuta – Vietnamin sota: Kiinan kansantasavalta ilmoitti antavansa Pohjois-Vietnamille määrättömän summan apua.
• 7. elokuuta – Yleislakko Israelin itseensä liittämässä Itä-Jerusalemissa.
• 8. elokuuta − Jordania kehotti palestiinalaispakolaisia palaamaan Jordanin länsirannalle, jotta nämä olisivat ”piikkinä miehittäjien lihassa”.
• 9. elokuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi ”profeetta” Laila Heinosen sakkoihin kotirauhan häirinnästä.
• 17. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Neuvostoliiton suurlähetystöön Pekingissä.
• 20. elokuuta – Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui Suomeen vierailulle, jonka ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Vierailun aikana Erlander paljasti erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.
• 21. elokuuta – Kiina ilmoitti ampuneensa alas ilmatilaansa loukanneet kaksi Yhdysvaltain pommikonetta.
• 22. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Ison-Britannian Pekingin-lähetystöön.

syyskuu

• 1. syyskuuta – Junaliikenne Hyvinkään ja Karkkilan välisellä, 45 kilometrin pituisella yksityisellä kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
• 3. syyskuuta – Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
• 3. syyskuuta – Nguyễn Văn Thiệu valittiin Etelä-Vietnamin presidentiksi.
• 7. syyskuuta – Kuvanveistäjä Eila Hiltusen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä.
• 10. syyskuuta – Gibraltarilla vain 44 äänestäjää 12 182:sta kannatti liittoa Espanjan kanssa.
• 10. syyskuuta – Paavi Paavali VI nimitti Suomen katolisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi alankomaalaisen lakitieteen tohtorin Paul Verschurenin. Verschurenin edeltäjä, niin ikään alankomaalainen Gulielmus Cobben oli johtanut Suomen katolista kirkkoa 33 vuoden ajan.
• 20. syyskuuta − Ruotsi, Norja ja Tanska pyysivät Euroopan neuvostoa aloittamaan tutkimukset Kreikan sotilashallituksen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista.
• 25. syyskuuta – Moskovan televisio väitti Suomen aloittaneen sodan Neuvostoliittoa vastaan 30. marraskuuta 1939. Suomen ulkoministeriö kumosi väitteen.
• 26. syyskuuta – Boliviassa alkoi oikeudenkäynti ranskalaista lehtimiestä Régis Debrayta vastaan. Häntä syytettiin Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien tukemisesta.
• 26. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Belgiaan.

lokakuu

• 2. lokakuuta – Darmstadtissa Saksassa alkoi oikeudenkäynti yhtätoista entistä SS-upseeria vastaan. Syytetyt olivat kuuluneet komennuskuntaan, joka ampui lähes 34 000 Neuvostoliiton juutalaista Babyn Jarin rotkossa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana.
• 3. lokakuuta – William Knight lensi X-15-koneella nopeusennätyksen 6,7 machia.
• 3. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että ”mitkään perustelut eivät voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä”.
• 7. lokakuuta – Helsingin Kaupunginteatteri vihittiin käyttöön.
• 8. lokakuuta – Che Guevara ja hänen joukkonsa jäivät kiinni Boliviassa. Guevara teloitettiin seuraavana päivänä.
• 11. lokakuuta – Suomen markka devalvoitiin 31,25 %.
• 13. lokakuuta – Valtiovarainministeri Mauno Koivisto nimitettiin Klaus Wariksen tilalle Suomen Pankin pääjohtajaksi.
• 14. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma Vakuutusasia – sydämen asia oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
• 18. lokakuuta – Voimakas myrsky ja lumipyry Etelä-Suomessa
• 21. lokakuuta – Egyptiin ohjus upotti Israelin hävittäjä Eilatin. 47 merimiestä kuoli. Israel hyökkäsi kostoksi öljynjalostamoihin Suezin kanavan varrella.
• 25. lokakuuta – Hallituksen päätöksellä laskettiin äänioikeusikäraja 21:stä 20 vuoteen.
• 26. lokakuuta – Šaahi Mohammad Reza Pahlavi kruunattiin Iranissa.
• 27. lokakuuta – Charles de Gaullen veto esti Britannian pääsyn EEC:hen.
• 30. lokakuuta – Brittijoukot ja mielenosoittajat kahinoivat Kiinan ja Hongkongin rajalla.

marraskuu

• 2. marraskuuta – Moskovassa alkoivat Lokakuun vallankumouksen 50-vuotisjuhlallisuudet. Puoluejohtaja Leonid Brežnev sanoi neuvostoarmeijan olevan ”voimakas, kauhea, lyömätön voima ja varustettu maailman parhain asein”.
• 6. marraskuuta – Rhodesian parlamentti sääti ensimmäiset rotuerottelulait.
• 7. marraskuuta – Ranskalainen muusikko David Guetta syntyi.
• 9. marraskuuta – NASAn Saturn V -raketti laukaistiin miehittämättömässä Apollo 4 -kokeessa Cape Kennedysta.
• 9. marraskuuta – Helsingissä paljastui, että syyskuun alusta lähtien oli kuollut 44 henkilöä heidän nautittuaan liekkiviinaa eli kirkasta talousspriitä, jonka alkoholipitoisuus oli 94 prosenttia. Liekkiviinan käyttäjät olivat olleet lähinnä rappioalkoholisteja, mutta myös monien varusmiesten todettiin nauttineen sitä.
• 17. marraskuuta – Ranskalainen lehtimies Régis Debray tuomittiin Boliviassa 30 vuodeksi vankeuteen.
• 19. marraskuuta – Englannin punta devalvoitiin entisestä 2,80 dollarin arvostaan 2,40 dollarin arvoiseksi.
• 28. marraskuuta – Ranskan entisen siirtomaan Gabonin ensimmäinen presidentti Léon M'ba kuoli. Presidentiksi nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi maan johdossa vuoteen 2009.
• 30. marraskuuta – Jemenin demokraattinen kansantasavalta (Etelä-Jemen) itsenäistyi.

joulukuu

• 3. joulukuuta – Eteläafrikkalainen kirurgi Christiaan Barnard suoritti maailman ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen Kapkaupungissa. Potilas oli Louis Washkansky, joka eli 18 vuorokautta leikkauksen jälkeen.
• 4. joulukuuta – Antarktiksen Deceptionsaarella purkautui tulivuori kello 18:50.
• 5. joulukuuta – Eduskunta päätti perustaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) ja varasi sen peruspääomaksi sata miljoonaa markkaa. Rahasto alistettiin Suomen Pankille.
• 5. joulukuuta – Asematunneli avattiin Helsingin keskustassa.
• 6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia.
• 8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen senaattori William Fulbright tuomitsi presidentti Lyndon B. Johnsonin Vietnamin-politiikan ja sanoi Yhdysvaltain haluavan muuttaa pienen maan suureksi ruumishuoneeksi.
• 9. joulukuuta – Nicolae Ceaușescusta tuli Romanian valtioneuvoston puhemies, käytännössä maan diktaattori.
• 11. joulukuuta – Concorde esiteltiin yleisölle Toulousessa.
• 28. joulukuuta – Kansanedustaja Eino Raunio nimitettiin valtiovarainministeriksi vuoden 1968 alusta lukien Suomen Pankin pääjohtajaksi siirtyvän Mauno Koiviston tilalle.

tuntematon päivämäärä

• Albania julistautui ”maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi” kieltäen kaikkien uskontojen harjoittamisen. Kirkot ja moskeijat suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön tai purettiin.

Syntyneitä

tammi-maaliskuu

• 2. tammikuuta – Althea Rae Duhinio Janairo (”Tia Carrere”), yhdysvaltalainen näyttelijä (True Lies – Tosi valheita)
• 5. tammikuuta – Joe Flanigan, yhdysvaltalainen näyttelijä (Stargate Atlantis)
• 8. tammikuuta – Robert Sylvester Kelly (”R. Kelly”), yhdysvaltalainen R&B-ja soul-laulaja
• 9. tammikuuta – Anu Komsi, suomalainen laulaja ja viulisti
• 9. tammikuuta – Piia Komsi, suomalainen sellisti ja laulaja
• 21. tammikuuta – Katariina Kaitue, suomalainen näyttelijä
• 23. tammikuuta – Naim Süleymanoğlu (Naim Suleimanov), turkkilainen painonnostaja (olympiavoittaja)
• 24. tammikuuta – John Myung, yhdysvaltalainen basisti ("Dream Theater")
• 29. tammikuuta – Sean Burke, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
• 29. tammikuuta – Khalid Skah, marokkolainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja)
• 30. tammikuuta – Sergei Tšepikov, venäläinen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 2. helmikuuta – Artūrs Irbe, latvialainen jääkiekkomaalivahti
• 3. helmikuuta – Mika-Matti Paatelainen (”Mixu”), suomalainen jalkapallovalmentaja
• 6. helmikuuta – Izumi Sakai, japanilainen laulaja ("Zard") (k. 2007)
• 7. helmikuuta – Kirsi Salo, suomalainen televisiopersoona (Heikoin lenkki)
• 12. helmikuuta – Anita Wachter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 13. helmikuuta – Outi Alanen, suomalainen ääninäyttelijä ja näyttelijä (Häräntappoase)
• 18. helmikuuta – Roberto Baggio, italialainen jalkapalloilija
• 18. helmikuuta – Colin Jackson, brittiläinen aitajuoksija
• 19. helmikuuta – Benicio Del Toro, puertoricolainen näyttelijä
• 20. helmikuuta – Kurt Cobain, yhdysvaltalainen muusikko ("Nirvana") (k. 1994)
• 21. helmikuuta – Leroy Burrell, yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
• 1. maaliskuuta – Sari Mikkonen, suomalainen kirjailija
• 1. maaliskuuta – Aron Winter, alankomaalainen jalkapalloilija
• 4. maaliskuuta – Evan Dando, yhdysvaltalainen muusikko
• 10. maaliskuuta – Petri Keskitalo (”Elmo”), suomalainen kymmenottelija
• 13. maaliskuuta – Andrés Escobar, kolumbialainen jalkapalloilija (k. 1994)
• 16. maaliskuuta – Lauren Graham, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 22. maaliskuuta – Mario Cipollini, italialainen maantiepyöräilijä
• 31. maaliskuuta – Juha Vuorinen, suomalainen kirjailija

huhti-kesäkuu

• 5. huhtikuuta – Tasia Valenza, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (Metal Gear Solid)
• 6. huhtikuuta – Mika Koivuniemi, suomalainen keilaaja
• 7. huhtikuuta – Ari Peltonen, suomalainen radiotoimittaja
• 20. huhtikuuta – Michael Stephen Portnoy (”Mike Portnoy”), yhdysvaltalainen muusikko ("Dream Theater")
• 21. huhtikuuta – Riikka Ala-Harja, suomalainen kirjailija ja dramaturgi
• 22. huhtikuuta – Ripsa Koskinen-Papunen, suomalainen toimittaja
• 12. toukokuuta – Paul d'Amour, yhdysvaltalainen basisti ("Tool")
• 13. toukokuuta – Charles Michael Schuldiner (”Chuck Schuldiner”), yhdysvaltalainen laulaja ("Death") (k. 2001)
• 18. toukokuuta – Heinz-Harald Frentzen, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
• 19. toukokuuta – Alessia Aquilani (”Alexia”), italialainen laulaja
• 21. toukokuuta – Chris Benoit, kanadalainen show-painija (k. 2007)
• 25. toukokuuta – Poppy Z. Brite, yhdysvaltalainen kirjailija
• 27. toukokuuta – Paul Gascoigne (”Gazza”), englantilainen jalkapalloilija
• 29. toukokuuta – Noel Gallagher, englantilainen muusikko ("Oasis")
• 31. toukokuuta – Iivi Anna Masso, suomalainen politiikan tutkija ja kolumnisti
• 1. kesäkuuta – Stefan Wallin, suomalainen poliitikko
• 7. kesäkuuta – Olli Mustonen, suomalainen pianisti ja säveltäjä
• 7. kesäkuuta – David Navarro, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
• 19. kesäkuuta – Bjørn Dæhlie, norjalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
• 20. kesäkuuta – Nicole Kidman, australialainen näyttelijä
• 24. kesäkuuta – Mia St. John, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 24. kesäkuuta – Richard Kruspe, saksalainen kitaristi ("Rammstein")

heinä-syyskuu

• 1. heinäkuuta – Pamela Anderson, kanadalaissyntyinen näyttelijä ja malli
• 12. heinäkuuta – John Petrucci, yhdysvaltalainen kitaristi ("Dream Theater")
• 13. heinäkuuta – Vesa Keskinen, suomalainen toimitusjohtaja (Tuurin kyläkauppa)
• 18. heinäkuuta – Mark Sinclair Vincent (”Vin Diesel”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. heinäkuuta – Philip Seymour Hoffman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. heinäkuuta – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
• 25. heinäkuuta – Matthew Steven LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”)
• 30. heinäkuuta – Aki Ville Yrjänä (”A. W. Yrjänä”), suomalainen runoilija ja laulaja ("CMX")
• 31. heinäkuuta – Minako Honda, japanilainen laulaja (k. 2005)
• 3. elokuuta – Mathieu Kassovitz, ranskalainen näyttelijä
• 10. elokuuta – Martin Laurent Sander (”Mart Sander”), virolainen näyttelijä ja laulaja (Iskelmäprinssi)
• 17. elokuuta – Isto Hiltunen, suomalainen laulaja
• 17. elokuuta – Heidi Liehu, suomalainen kirjailija ja filosofi
• 19. elokuuta – Tarmo Ruubel, suomalainen televisiojuontaja ja näyttelijä (Iskelmäprinssi)
• 21. elokuuta – Serj Tankian, armenialais-yhdysvaltalainen muusikko ("System of a Down")
• 22. elokuuta – Layne Staley, yhdysvaltalainen laulaja ("Alice in Chains") (k. 2002)
• 29. elokuuta – Jiří Růžek, tšekkiläinen valokuvataiteilija
• 31. elokuuta – Anita Moen, norjalainen hiihtäjä
• 2. syyskuuta – Dino Cazares, meksikolainen kitaristi ("Fear Factory")
• 13. syyskuuta – Michael Johnson, yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
• 19. syyskuuta – Aleksandr Karelin, venäläinen painija (kolminkertainen olympiavoittaja)
• 21. syyskuuta – Audrey Faith Perry McGraw (”Faith Hill”), yhdysvaltalainen country-laulaja
• 22. syyskuuta – Félix Savón, kuubalainen nyrkkeilijä

loka-joulukuu

• 2. lokakuuta – Frankie Fredericks, namibialainen juoksija (maailmanmestari)
• 5. lokakuuta – Guy Pearce, australialainen näyttelijä (L.A. Confidential)
• 7. lokakuuta – Toni Braxton, yhdysvaltalainen laulaja
• 9. lokakuuta – Eduardo Gory Guerrero Llanes (”Eddie Guerrero”), yhdysvaltalainen show-painija (k. 2005)
• 13. lokakuuta – Petri Hiltunen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (Väinämöisen paluu)
• 13. lokakuuta – Javier Sotomayor, kuubalainen korkeushyppääjä (olympiavoittaja)
• 14. lokakuuta – Kirsi Piha, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
• 19. lokakuuta – Amy Carter, yhdysvaltalainen rauhanaktivisti (presidentti Jimmy Carterin tytär)
• 22. lokakuuta – Ulrike Maier, itävaltalainen alppihiihtäjä (k. 1994)
• 23. lokakuuta – Gerald McClellan, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
• 28. lokakuuta – Julia Roberts, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erin Brockovich)
• 31. lokakuuta – Sami Garam, suomalainen kokki ja kirjailija
• 6. marraskuuta – Rebecca Schaeffer, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1989)
• 16. marraskuuta – Lisa Bonet, yhdysvaltalainen näyttelijä ("The Cosby Show")
• 22. marraskuuta – Boris Becker, saksalainen tennispelaaja
• 22. marraskuuta – Mark Ruffalo, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
• 28. marraskuuta – Vickie Lynn Marshall (”Anna Nicole Smith”), yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja playboy-tyttö (k. 2007)
• 5. joulukuuta – Frank Luck, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 13. joulukuuta – Eric Marlon Bishop (”Jamie Foxx”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 16. joulukuuta – Donovan Bailey, kanadalainen pikajuoksija
• 19. joulukuuta – Christopher Sarantakos (”Criss Angel”), yhdysvaltalainen muusikko ja taikuri
• 21. joulukuuta – Mikheil Saakašvili, Georgian presidentti
• 22. joulukuuta – Richard James Edwards (”Richey James Edwards”), walesilainen sanoittaja ja kitaristi ("Manic Street Preachers") (k. 2008)
• 29. joulukuuta – Chris Barnes, yhdysvaltalainen laulaja ("Six Feet Under")
• 30. joulukuuta – Piitu Uski, suomalainen näyttelijä

Kuolleita

tammi-maaliskuu

• 3. tammikuuta – Jacob Leon Rubenstein (”Jack Ruby”), yhdysvaltalainen erotiikkaklubin johtaja (Lee Harvey Oswaldin surmaaja) (s. 1911)
• 4. tammikuuta – Donald Campbell, brittiläinen kilpa-ajaja (s. 1921) (moottoriveneonnettomuus)
• 8. tammikuuta – Zbigniew Cybulski, puolalainen elokuvanäyttelijä (Tuhkaa ja timanttia) (s. 1927)
• 10. tammikuuta – Tyyne-Maija Salminen, suomalainen kirjailija (s. 1903)
• 16. tammikuuta – Robert Van de Graaff, yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä (Van de Graaffin generaattori) (s. 1901)
• 22. tammikuuta – Juho August Hollo, suomalainen kasvatustieteilijä ja kääntäjä (s. 1885)
• 24. tammikuuta – Paavo Ruotsalainen, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (s. 1887)
• 26. tammikuuta – Karl Ristenpart, saksalainen kapellimestari (s. 1900)
• 27. tammikuuta – Virgil Grissom (”Gus Grissom”), yhdysvaltalainen astronautti (s. 1926)
• 3. helmikuuta – Robert George Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (s. 1929)
• 4. helmikuuta – Väinö Nuorteva (”Olli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (s. 1889)
• 5. helmikuuta – Violeta Parra, chileläinen laulaja ja lauluntekijä (Elämälle kiitos) (s. 1917)
• 12. helmikuuta – Max von Bonsdorff, suomalainen piispa (Porvoon hiippakunta) (s. 1882)
• 18. helmikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (s. 1904)
• 26. helmikuuta – Axel von der Lochau, saksalainen kenraalimajuri (s. 1879)
• 2. maaliskuuta – Hans Ledwinka, itävaltalainen autotekniikan suunnannäyttäjä (Tatran pääsuunnittelija) (s. 1878)
• 2. maaliskuuta – Mohammed Mossadeq, Iranin pääministeri (s. 1882)
• 6. maaliskuuta – Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä (s. 1882)
• 7. maaliskuuta – Alice B. Toklas, yhdysvaltalainen seuraneiti (Gertrude Steinin kumppani) (s. 1877)
• 22. maaliskuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (s. 1900)
• 27. maaliskuuta – Jaroslav Heyrovský, vuoden 1959 Nobelin kemianpalkinnon saanut tšekkiläinen kemisti (s. 1890)
• 31. maaliskuuta – Rodion Malinovski, Neuvostoliiton puolustusministeri ja marsalkka (s. 1898)

huhti-kesäkuu

• 5. huhtikuuta – Hermann Joseph Muller, vuoden 1946 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geenitutkija (s. 1890)
• 19. huhtikuuta – Konrad Adenauer, ensimmäinen Saksan liittokansleri (s. 1876)
• 24. huhtikuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1927) (kuoli Sojuz 1 -lennolla)
• 29. huhtikuuta – Emil Anton Bundmann (”Anthony Mann”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Glenn Miller Story) (s. 1906)
• 4. toukokuuta – Bengt von Törne, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija (s. 1891)
• 10. toukokuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1935)
• 13. toukokuuta – Olli J. Uoti, suomalainen poliitikko (s. 1930)
• 15. toukokuuta – Edward Hopper, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1882)
• 10. kesäkuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Meren urhoja) (s. 1900)
• 14. kesäkuuta – Edward Patrick Eagan (”Eddie Eagan”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja kelkkailija (olympiavoittaja) (s. 1897)
• 29. kesäkuuta – Primo Carnera, italialainen nyrkkeilijä (maailmanmestari) (s. 1906)
• 29. kesäkuuta – Vera Jayne Palmer (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1933)

heinä-syyskuu

• 7. heinäkuuta – Vivian Mary Hartley (”Vivien Leigh”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tuulen viemää) (s. 1913)
• 7. heinäkuuta – Dorothy Rotschild (”Dorothy Parker”), yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja kriitikko (s. 1893)
• 17. heinäkuuta – John Coltrane (”Trane”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (s. 1926)
• 21. heinäkuuta – Albert Luthuli, vuoden 1960 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija (s. 1898)
• 21. heinäkuuta – Philip St. John Basil Rathbone (”Basil Rathbone”), eteläafrikkalaissyntyinen brittinäyttelijä (Sherlock Holmes) (s. 1892)
• 22. heinäkuuta – Carl Sandburg, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1878)
• 26. heinäkuuta – Arvo Salminen, suomalainen rovasti, kansanedustaja ja hallitusneuvos (s. 1896)
• 30. heinäkuuta – Alfried Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen teollisuusmies (s. 1907)
• 31. heinäkuuta – Mirjam Tuominen, suomalainen kirjailija (s. 1913)
• 1. elokuuta – Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1900)
• 11. elokuuta – Harri Kaasalainen, suomalainen runoilija (s. 1920)
• 15. elokuuta – René Magritte, belgialainen surrealistinen taidemaalari (s. 1898)
• 19. elokuuta – Isaac Deutscher, puolalainen historioitsija (s. 1907)
• 25. elokuuta – George Lincoln Rockwell, yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja (s. 1918) (murhattiin)
• 25. elokuuta – Niilo Wälläri, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja) (s. 1897)
• 27. elokuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (s. 1934)
• 27. elokuuta – Väinö Kokkinen, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1899)
• 29. elokuuta – Charles Darrow, yhdysvaltalainen pelintekijä (Monopolin patentoija) (s. 1889)
• 31. elokuuta – Ilja Ehrenburg, neuvostoliittolainen kirjailija ja lehtimies (Suojasää) (s. 1891)
• 1. syyskuuta – Ilse Koch (”Buchenwaldin noita”), Buchenwaldin komentajan Karl Otto Kochin vaimo (s. 1906) (itsemurha)
• 2. syyskuuta – Vilho Tuulos, suomalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1895)
• 18. syyskuuta – Sir John Cockcroft, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1897)
• 20. syyskuuta – Henri Mulet, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1878)
• 27. syyskuuta – Feliks Jusupov, venäläinen ruhtinas (Grigori Rasputinin surmaajia) (s. 1887)

loka-joulukuu

• 3. lokakuuta – Woodrow Wilson Guthrie (”Woody Guthrie”), yhdysvaltalainen folk-muusikko (s. 1912)
• 3. lokakuuta – Sir Malcolm Sargent, englantilainen kapellimestari (s. 1895)
• 7. lokakuuta – Sir Norman Angell, vuoden 1933 Nobelin rauhanpalkinnon saanut englantilainen poliitikko ja kirjoittaja (s. 1872)
• 8. lokakuuta – Clement Attlee, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1945–1951) (s. 1883)
• 9. lokakuuta – Ernesto Rafael Guevara de la Serna (”Che Guevara”), argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen ja sissijohtaja (s. 1928)
• 9. lokakuuta – Cyril Norman Hinshelwood, vuoden 1956 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (s. 1897)
• 9. lokakuuta – André Maurois, ranskalainen kirjailija (s. 1885)
• 11. lokakuuta – Simo Puupponen (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (Siunattu hulluus) (s. 1915)
• 13. lokakuuta – Petter Forsström (”Kalkki-Petteri”), suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja) (s. 1877)
• 17. lokakuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (s. 1906)
• 18. lokakuuta – Helmi Krohn, suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja (s. 1871)
• 20. lokakuuta – Yoshida Shigeru, Japanin pääministeri (s. 1878)
• 7. marraskuuta – John Nance Garner, yhdysvaltalainen poliitikko ja varapresidentti (s. 1868)
• 15. marraskuuta – Matti Pietikäinen, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1927)
• 28. marraskuuta – Léon M'ba, Gabonin ensimmäinen presidentti (s. 1902)
• 10. joulukuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen soul-laulaja (s. 1941)
• 17. joulukuuta – Harold Holt, Australian pääministeri (s. 1908)
• 21. joulukuuta – Louis Washkansky, eteläafrikkalainen kauppias (ensimmäinen sydämensiirtopotilas) (s. 1913)
• 25. joulukuuta – Kaarlo Erho, suomalainen kirjailija (s. 1905)
• 29. joulukuuta – Arvi Korhonen, suomalainen historioitsija (”ajopuuteoria”) (s. 1890)
• 29. joulukuuta – Paul Whiteman, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1890)

tuntematon päivämäärä

• Roope Ankka, kuvitteellinen antropomorfinen Disneyn eläinmaailman ankkahahmo (Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjan aikajanan mukaan Glasgow'ssa)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Hans Bethe
• Nobelin kemianpalkinto: Manfred Eigen, Ronald Norrish ja George Porter
• Nobelin lääketieteen palkinto: Ragnar Granit, Haldan Keffer Hartline ja George Wald
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Miguel Ángel Asturias

Kirjoja

• Kissa, kissa, kissa – Aapeli
• Ukkosen kruunu – Wilbur Smith
• Maanvyöry – Desmond Bagley
• Herra presidentti – Miguel Ángel Asturias
• Helenan suku – Aino Räsänen
• Kun väärä oikaistaan: kertomuksia – Samuel Josef Agnon
• Kahdeksastoista Lucia-neito – Maria Lang
• Lyhyet erikoiset – Veikko Huovinen

Albumeja

• Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band – The Beatles
• The Piper at the Gates of Dawn – Pink Floyd
• Surrealistic Pillow – Jefferson Airplane
• After Bathing At Baxter's – Jefferson Airplane
• The Doors (albumi) – The Doors
• Strange Days – The Doors
• Disraeli Gears – Cream
• Are You Experienced – Jimi Hendrix Experience
• Axis: Bold as Love – Jimi Hendrix Experience

Muuta

• Elokuvavuosi 1967