1900

Huomaa

• 1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.

Tapahtumia

tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
• 6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa.
• 6. tammikuuta – Buurisota: buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
• 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
• 13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
• 13. tammikuuta – Venäläinen valtiosihteeri Vjatseslav von Pleve nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.
• 14. tammikuuta – Tosca-oopperan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
• 24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu.
• 24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
• 27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin. Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.
• 27. tammikuuta – Boksarikapina: ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rankaistaan.
• 30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.

• 8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithissä.
• 13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 anglo–saksalaisen sopimuksen, jossa Yhdistynyt kuningaskunta luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan ja USA:lle Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
• 14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
• 17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
• 22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio.
• 23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu.
• 27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
• 27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.

• 11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
• 13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfonteinin Oranjen vapaavaltiossa.
• 13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa.
• 16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.

huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
• 1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
• 4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssi Edvardia tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
• 14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.

• 1. toukokuuta – Ruutiräjähdys Pleasant Valley Coal Companyn hiilikaivoksessa Utahin Scofieldissä surmasi 200 kaivostyöläistä. Uhreista 60–70 oli amerikansuomalaisia, pääasiassa Keski-Pohjanmaalta tulleita siirtolaisia.
• 2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
• 4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita.
• 14. toukokuuta – Pariisin kesäolympialaiset alkoivat.
• 17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
• 17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
• 18. toukokuuta – Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
• 18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
• 21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
• 23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen, jolle myönnettiin Kongressin kunniamerkki (urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
• 24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
• 25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
• 28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
• 29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
• 30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
• 31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
• 31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.

• 5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian.
• 12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
• 15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14.8.1900 ja kotimaanliikenteessä 14.1.1901.
• 17. kesäkuuta − Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Helsingissä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien ja Helsingin Ponnistuksen voimistelujuhlien yhteydessä.
• 20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan.
• 20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa.
• 29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.

heinä-syyskuu

• 2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.
• 9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
• 27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.
• 29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n.
• 11. elokuuta – Suomessa otettiin käyttöön Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema surumerkki, koska Venäjä oli kieltänyt suomalaisten postimerkkien käytön.
• 14. elokuuta – Suomalaisten postimerkkien käypäisyys ulkomaille menevissä kirjeissä päättyi.
• 14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
• 27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.
• 4. syyskuuta − Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu aloitti liikennöinnin linjalla Töölö−Hietalahti.
• 8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Teksasin Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä.
• 17. syyskuuta – Filippiinien ja Yhdysvaltain sota: Juan Caillesin komentamat filippiiniläiset joukot löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.

loka-joulukuu

• 28. lokakuuta – Pariisin kesäolympialaiset päättyivät.
• 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden.
• 10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.
• 14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys.

tuntematon päivämäärä

• joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.

Syntyneitä

• 9. tammikuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi 1939)
• 27. tammikuuta – Aleksanteri Ahola-Valo, suomalainen kirjailija (k. 1997)
• 29. tammikuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
• 5. helmikuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1965)
• 8. helmikuuta – Heidi Blåfield, suomalainen näyttelijä (k. 1931)
• 11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamer, saksalainen filosofi (k. 2002)
• 22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
• 13. maaliskuuta – Giorgos Seferis, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija ja diplomaatti (k. 1971)
• 19. maaliskuuta – Frédéric Joliot, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1958)
• 23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
• 29. maaliskuuta – John McEwen, Australian pääministeri (k. 1980)

• 5. huhtikuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1967)
• 11. huhtikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija (k. 1989)
• 25. huhtikuuta – Wolfgang Pauli, vuoden 1945 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalaissyntyinen fyysikko (k. 1958)
• 26. huhtikuuta – Charles Richter, yhdysvaltalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
• 28. huhtikuuta – Jan Oort, alankomaalainen astronomi (k. 1992)
• 30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen toisen maailmansodan sankaritar (k. 1945)
• 1. toukokuuta – Ignazio Silone, italialainen kirjailija (k. 1978)
• 12. toukokuuta – Helene Weigel, itävaltalainen näyttelijätär (k. 1971)
• 5. kesäkuuta – Dennis Gabor, vuoden 1971 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
• 17. kesäkuuta – Martin Bormann, natsijohtaja (katosi 1945)
• 25. kesäkuuta – Louis Mountbatten, englantilainen amiraali (k. 1979)
• 29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)

• 29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
• 4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n kuningatar (k. 2002)
• 11. elokuuta – Eero A. Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (k. 1966)
• 23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija (k. 1991)
• 25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
• 25. elokuuta – L. Arvi P. Poijärvi, suomalainen koulumies ja professori (k. 1986)
• 26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
• 3. syyskuuta – Urho Kekkonen, kahdeksas Suomen tasavallan presidentti (k. 1986)
• 6. syyskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (k. 1984)
• 20. syyskuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä (k. 1961)

• 7. lokakuuta – Heinrich Himmler, natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
• 7. lokakuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (k. 1967)
• 27. lokakuuta – Lidija Ruslanova, venäläinen laulaja (k. 1973)
• 30. lokakuuta – Ragnar Granit, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut suomalaissyntyinen fysiologi (k. 1991)
• 8. marraskuuta – Margaret Mitchell, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1949)
• 8. marraskuuta – Charlie Paddock, yhdysvaltalainen urheilija (k. 1943)
• 14. marraskuuta – Aaron Copland, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1990)
• 22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
• 25. marraskuuta – Rudolf Höss, saksalainen SS-upseeri (Auschwitzin keskitysleirin päällikkö) (k. 1947)
• 3. joulukuuta – Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
• 12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr., yhdysvaltalainen tanssija (k. 1988)
• 15. joulukuuta – Anna Anderson, Venäjän suuriruhtinatar Anastasiaksi itseään väittänyt nainen (k. 1984)
• 15. joulukuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (k. 1964)

Kuolleita

• 20. tammikuuta – John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
• 6. maaliskuuta – Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä (automobiilien edelläkävijä) (s. 1834)

• 5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
• 24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Argyllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
• 1. toukokuuta – Inez Borg, suomalainen näyttelijä
• 18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
• 3. kesäkuuta – Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
• 5. kesäkuuta – Stephen Crane, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1871)
• 11. kesäkuuta – Belle Boyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Konfederaation vakoilija) (s. 1843)

• 29. heinäkuuta – Umberto I, Italian kuningas (s. 1844)
• 30. heinäkuuta – Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Viktorian toinen poika (s. 1844)
• 10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
• 16. elokuuta – Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
• 25. elokuuta – Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
• 25. elokuuta – Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
• 23. syyskuuta – William Marsh Rice, yhdysvaltalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)

• 15. lokakuuta – Zdeněk Fibich, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
• 22. lokakuuta – John Sherman, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1823)
• 30. marraskuuta – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)

Kirjoja

• Hiihtäjän virsiä – Eino Leino
• Johan Wilhelm – Eino Leino
• Lauluja ja runoelmia – Ilmari Kianto
• Margareeta; Sydämen säveliä – Ilmari Kianto