1901
Wikipedia
Vuosisadat | 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku |
Vuosikymmenet | 1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku · 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku |
Vuodet | 1899 · 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 · 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 · 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 · 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 · 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 · 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 · 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 · 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 · 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 · 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 · 2000 |
- Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammi-maaliskuu
- 1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Tasmania, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.[1]
- 7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
- 14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
- 22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
- 31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
- 5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
- 3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
- 12. maaliskuuta – Tampereen Työväen Teatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
[muokkaa] huhti-kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
- 3. toukokuuta – Jacksonvillen tulipalo Floridassa.
- 25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
- 24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
[muokkaa] heinä-syyskuu
- 8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
- 12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen armeija lakkautettiin ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
- 19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
- 7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettererille.
- 14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
- 30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
[muokkaa] loka–joulukuu
- 13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
- 3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
- 10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.[2]
- 12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.
[muokkaa] Syntyneitä
- 16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (k. 1973)
- 1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (k. 1960)
- 28. helmikuuta – Linus Pauling, vuoden 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja rauhanaktivisti (Kemiallisen sidoksen luonne
- 7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (k. 1969)
- 24. maaliskuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (k. 1971)
- 27. maaliskuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (k. 2000)
- 29. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (k. 1933)
- 1. huhtikuuta – Viljo Kekola, suomalainen kullankaivaja ja maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2009)
- 28. huhtikuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa
- 29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari (k. 1989)
- 11. toukokuuta – Sirkka Ruotsalainen, suomalainen toimittaja (Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja) (k. 1995)
- 6. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (k. 1970)
- 13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri 1946–1969 (k. 1985)
- 18. kesäkuuta – Suuriruhtinatar Anastasia, Nikolai II:n nuorin tytär
- 7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
- 15. heinäkuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 4. elokuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1971)
- 20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (Ja äkkiä on ilta) (k. 1968)
- 11. syyskuuta – Karin Alice Heikel (”Katri Vala”), suomalainen runoilija (Pesäpuu palaa) (k. 1944)
- 25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
- 29. syyskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1954)
- 28. lokakuuta – Ilmari Turja, suomalainen kirjailija, lehtimies ja professori (k. 1998)
- 3. marraskuuta – Leopold III, belgialaisten kuningas (k. 1983)
- 18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä (mielipidetiedusteluiden kehittäjä) (k. 1984)
- 28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
- 5. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1966)
- 5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttimekaniikan kehittäjä) (k. 1976)
- 16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
- 27. joulukuuta – Maria Magdalena Sieber (”Marlene Dietrich”), saksalainen näyttelijätär (Sininen enkeli) (k. 1992)
- 31. joulukuuta – K.-A. Fagerholm, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies (k. 1984)
[muokkaa] Kuolleita
- 16. tammikuuta – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari (symbolismin johtava edustaja)
- 22. tammikuuta – Viktoria, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
- 27. tammikuuta – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (Aida) (s. 1813)
- 13. maaliskuuta – Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
- 7. heinäkuuta – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (Heidi) (s. 1827)
- 12. elokuuta – A. E. Nordenskiöld, suomalainen tiedemies, geologi, mineralogi ja naparetkeilijä (Koillisväylän löytäjä) (s. 1832)
- 9. syyskuuta – Henri de Toulouse-Lautrec, ranskalainen taidemaalari (s. 1864)
- 14. syyskuuta – William McKinley, Yhdysvaltain presidentti (s. 1843) (salamurha)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Wilhelm Röntgen
- Nobelin kemianpalkinto: Jacobus Henricus van 't Hoff
- Nobelin lääketieteen palkinto: Emil von Behring
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sully Prudhomme
- Nobelin rauhanpalkinto: Henri Dunant ja Frédéric Passy
[muokkaa] Kirjoja
- Sota valosta – Eino Leino
- Kivesjärveläiset – Eino Leino
- Pyhä kevät – Eino Leino
- Hänen isänsä Jumala ym. kertomuksia – Jack London
- Buddenbrookit – Thomas Mann
- Mitä on jumalanpalvelus – Arvid Järnefelt
- Aarnihauta eli kullankaivaja Jackmans Gulchissa sekä muita jännittäviä kertoelmia – Arthur Conan Doyle
- Ilmakylä – Jules Verne
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Edmund Barton – our first prime minister National Library of Australia. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
- ↑ The Occasion of the First Award The Nobel Peace Prize 1901