Lumimyrsky sukissa

Loppukesästä iski jostain syystä vähän neule-plääh. Mikään ei oikein innostanut eivätkä vanhat projektit edenneet. Osallistuin Tour de Sockiin, mutta en saanut neulottua sukkia. Yksiä aloitin, mutta purin, kun ne olisivat olleet liian pienet lähes kenelle tahansa. Sitten julkaistiin tämä, olikohan tämä nyt kolmannen etapin ohje. Katrina Birkenwasserin suunnittelemat sukat iskivät heti. Olen viime aikoina ihastunut kirjoneuleen neulomiseen, mutta monet kirjoneuleohjeet eivät ole niin makuuni. Näihin kuitenkin ihastuin heti, sillä mielestäni ne ovat ihanan modernit, samalla kertaa simppelit ja monimutkaiset. Ihana ohje kaikinpuolin! Parasta tässä oli se, ohjeessa oli yksi sadan kerroksen kaavio, joka neulottiin kerran ja siinä sukka sitten oli. Pidän tällaisesta "etappineulomisesta" : koko ajan tiesi, montako riviä vielä oli jäljellä ennen kuin oli valmista. 

Varastostani ei löytynyt sopivia lankoja näitä varten, joten värjäsin sellaista itse. Onneksi oli aurinkoinen päivä, niin vyyhti kuivui ulkona hetkessä ja pääsin aloittamaan nämä saman päivän iltana. Jonkun aikaa näiden neulomiseen meni, sillä kaaviota piti vahdata koko ajan. Kirjoneulesukissa minulla on monesti ollut ongelmana varren tiukkuus. Niinpä vaihdoin näissä sukissa puikkokoon reilusti isommaksi, kun päästiin varteen asti ja niinpä ne istuvatkin jalkaan hyvin. Hippusen pienempikin puikkokoko olisi varteen riittänyt, mutta jos olisin jatkanut samankokoisilla puikoilla koko sukan läpi, eivät ne menisi kenenkään jalkaan. Sukat neulottiin varpaista varteen, joten niitä pystyi kivasti sovittamaan koko ajan. 

Nämä haluan kyllä neuloa joskus vielä uudestaan, vaikkapa jouluisissa väreissä. Tämä taitaa olla yksi lempi sukkamalleistani ikinä. 

Malli: Arctic Blizzard - Birkenwasser knits

Lanka: Itsevärjätty merinosukkalanka 

Puikot: 2,25 mm jalkaterään, 3 mm varteen

Tour de Sock on viimein taputeltu

Osallistuin kesällä Tour de Sockiin ja neuloinkin kisaan kolmet sukat. Neljännetkin aloitin, mutta ne jäivät roikkumaan. Innostus lopahti, kun en langan keskenloppumisen takia saanut sukkia etapin määräajassa valmiiksi. Nyt sitten viimein neuloin sukat valmiiksi, juuri ennen SukkaFinlandian alkamista. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, eikö? 

Nämä sukat olivat kivat, niin ulkonäöltään kuin neulottavanakin. Muistaakseni tuontyylinen neule on nimeltään mosaiikkineuletta. Sukat eivät siis ole kirjoneuletta ja aina neulotaan vain yhdellä värillä kerrallaan. Tekniikka on mielestäni aika helppo. Kaksivärinen kuviointi syntyy nostettujen silmukoiden kautta. Ensin neulottiin kaksi väriä mustalla ja nostettiin valkoisella neulotut silmukat, ja sitten toisinpäin. Suosittelen kokeilemaan, jos sukkien mallista tykkää. Oli nimittäin kivaa ja rytmiin päästyä aika nopeaakin. Väriyhdistelmillä voi näissä sukissa myös leikitellä monella eri tavalla.

Jos neulon sukat joskus uudelleen, teen kaksi asiaa eri tavalla. Resorin ja kärjen. Resorin tekisin ihan perus 2 o 2 n joustimena ja kärjessä kaventaisin reunoissa. Vähän on hakusessa nämä termit, millä nimellä mitäkin karkimallia käytetään. Tässä tehtiin erilaiset kärjet eri jalan sukkiin, eivätkä ne ainakaan omaan jalkaani mitenkään älyttömän hyvin istuneet. Sitä paitsi, en minä ainakaan sukkia jalkaani vetäessäni mieti, kumpi nyt oli se oikean jalan sukka ja kumpi vasemman. 

Nyt sitten innolla kohti SukkaFinlandiaa, jonka ensimmäiset sukat ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Jos ette ole kisasta vielä kuulleet, on kyseessä suomalainen sukkakisa, jonka suunnittelijoina on suomalaisia alan huippuja. Osallistumismaksu menee hyväntekeväisyyteen. Vielä ehtii mukaan! 

Malli: Mosaic Marbles

Puikot: 2 mm 

Lanka: Drops Fabel

Sammalmättäät

Tour de Sock on jo lähes ohitse, mutta minä esittelen vasta kolmannen etapin sukkani. Nämä ovat olleet valmiina jo viikkoja, mutta ensimmäiset kuvat olivat epätarkkoja ja uusien ottamisessa kesti kauan. Ensinäkemältä nämä sukat eivät innostaneet, jotenkin ne olivat liian tavalliset. Olin odottanut Tourilta jotain ihmeellisempää. Lopputulos on kuitenkin mielestäni kaunis, vaikkei näissä nyt mitään kovin ihmeellistä olekaan. Helppoa ja yksinkertaista pitsikuviota ja simppeliä palmikkoa vuorotellen. Parasta näissä sukissa oli pieni kikka, jonka avulla kantalapusta tuli todella siisti. Lapun reunimmaiset silmukat nostettiin niin, että lanka oli työn edessä ja neulottiin seuraavaksi takareunasta. 

Ohje oli epäselvä, siihen nähden kuinka yksinkertaiset sukat itsessään olivat. Tämä taitaa olla tyyliseikka, sillä kuulemma monet pitävät juuri tämän suunnittelijan sukkaohjeista. Lanka on värjäämääni Dropsin Fabelia. Pidän tästä värityksestä kovasti ja melkein harmittaa, etteivät nämä sukat jää omaan käyttööni. Pitänee värjätä lisää vihreää, seuraavaksi ehkä jotain todella tummaa ja syvää vihreää. 

Nämä olivat viimeiset sukat Tourilla, jotka sain valmiiksi aikarajan puitteissa. Neljännen etapin sukatkin olisivat valmistuneet, mutta lanka loppui kesken enkä saanut uutta käsiini ennen etapin loppua, sillä jouduin vauvamme kanssa sairaalaan. Tour oli todella positiivinen kokemus kaikenkaikkiaan. Opin jonkin verran uutta, lähinnä pieniä erilaisia tapoja tehdä tuttuja juttuja. Oli jännittävää odottaa aina seuraavaa etappia. Neulominen oli hauskaa, eivätkä sukat vielä alkaneet kovin pahasti kyllästyttää. Jätin kuitenkin Tourin kesken, enkä neulonut kahta viimeistä paria, sillä aikaa ei enää oikein sukille ollut. Aion todennäköisesti osallistua tourille ensi vuonnakin, ja suomen vastaavaan kilpailuun, Sukka-Finlandiaan on jo paikka varattuna. 

Malli: Indecisions

Lanka: Itsevärjätty Drops Fabel

Puikot: 2 mm 

Kantelettaret

Tour de Sockin toisella etapilla neulottavat sukat olivat kirjoneuletta, joka ei todellakaan ole minun vahvuuteni. Harvoin pidän kirjoneulemalleista, ja siksi en niitä juuri ole neulonutkaan. Olen ajatellut, etten osaa. Näiden sukkien malli kuitenkin oli kaunis ja kirjoneuletta sopivasti, joten pakkohan ne oli neuloa. Neuloessa into kasvoi, kun hoksasin, että hei, osaan! Ei tuo jälki nyt parasta mahdollista ole, mutta tarpeeksi siistiä. Näiden sukkien myötä innostus kirjoneuleeseen iski ja niitäkin taidetaan puikoillani nähdä tulevaisuudessa. Ainakin haluan neuloa saman suunnittelijan Prihat, jotka olivat tourin lämmittelyohjeena. Nämä Kantelettaretkin voisin neuloa toisessa värissä... Näissä nimittäin tuo oranssi on ihan ekoja itse värjäämiäni lankoja eikä lopputulos oikein miellytä. Voisin värjätä näitä varten jotain ihanaa tummaa vihreää esimerkiksi.

Tässä mallissa on tosi paljon juttuja joista pidän: reunus, tuo Latvialainen palmikko sekä kirjoneulekuviot itsessään. Jos ja kun neulon nämä uudestaan, teen ehkä erilaisen kantapään ja jätän nuo nostetut silmukkarivit tekemättä, vaikkei niissä sinänsä mitään vikaa olekaan. Näitä oli ihana neuloa. Ohje oli todella selkeä, siitä kiitosta. Tämän etapin kanssa samaan aikaan sattui muuttomme, joten sijoituksesta ei juuri kannata puhua. Valmistuivat silti ajoissa! 

Lankakin muuten loppui kesken, mutta Handun oranssi sukkalanka sattui olemaan sopivan samanväristä. Kyllä sen valmiista sukista huomaa, mutta vain jos katsoo tarkkaan. Nämä olivat ensimmäise Tiina Kuun suunnittelemat sukat jotka neuloin, mutta tuskin viimeiset...

Malli: Kanteletar - TiiQ

Lanka: Itsevärjätty Drops Fabel, 

Hedgehog Fibersin vaaleaharmaa sekä Dropsin musta Fabel

Puikot: 2 mm, kirjoneuleessa 2,5 mm

Tour de Sock

Otin ensimmäistä kertaa osaa tähän sukkien nopeusneulontakisaan. Joukkueemme tavoitteena ei todellakaan ole tavoitella kärkisijoja, vaan toivottavasti neuloa edes yhdet kilpailusukat. Minun osaltani tavoite on jo saavutettu, sillä ensimmäisen etapin kohdalla kilpailuvietti yllättäen iski ja neuloin sukat niin nopeasti kuin lasten ja muun elämän rajoitteiden puitteissa pystyin. Kärkisijoja en tosin silti millään kolkutellut, lopullinen sijoitukseni oli muistaakseni jotain 160 paikkeilla.

En usko, että olisin tätä mallia neulonut, ellei se olisi ollut kisaohje. Ohje oli kuitenkin helppo ja mukava neuloa. Sukan rakenne oli mielenkiintoinen, sillä ensin neulottiin jalkaosa ja kantapää ja varsi tehtiin "afterthought" tyyliin. Kaikenkaikkiaan ohje oli yllättävänkin helppo, sillä etukäteen ajattelin kisasukkien olevan haastavampia. Helppous ei tosin haitannut ollenkaan, päinvastoin. Näitä pystyi hyvin neulomaan siinä sivussa, mikä toimii hyvin lapsiperhearjen keskellä.

Langan värjäsin itse joskus aiemmin, ajatuksena tehdä siitä kesäsukat itselleni. Käytin sen kuitenkin näihin sukkiin, mikä ehkä hieman neuloessa harmitti, koska malli ei niin mieleinen ole. Lopputulos on kuitenkin ihan hauska. Voi olla, että puran nuo varren "hainevät" pois jossain vaiheessa, jos jaksan...

Malli: Fins - Sarah Bordelon

Puikot: 2 mm

Lanka: Itsevärjäämäni Dropsin Fabel

Langanmenekki: 75 g