Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostokset koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostokset koti. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. syyskuuta 2024

kuvia elo-, syyskuulta

 

Työvalo väsähti yhtenä ilta, yritin kääntää sitä. "Uusi" lamppu ja nyt jo hajosi. Taitaa olla melkein 40-vuotta vanha ja käytössä tosi paljon.

Piti sitten raahata itsensä lamppukaupoille ja samalla mukaan tarttui pallovalot käytävään. Alkaa olla jo pimeää iltaisin. 
Olen tuunaillut kortteja ja laitellut niitä ihmisten "iloksi". Tämä yksi tuli kuvattua ennen kuoren sulkemista.
Maailmalla oli komea puupino,
tyrni loisti keltaisena marjoista,
omenapuu notkui omenista.

Sain ottaa omenoita ja tein piirakan niistä tänään. Kaadoin sulatetun voin lavuaariin ja jauhoja lensi ympäriinsä. Mun tekeminen alkaa olla yhtä sotkemista. Omenia jäi vielä, mitähän uskaltaisi tekemään niistä.

Pari kertaa koko kesänä on liikuttu ruokakauppaa kauemmaksi, kun joka päivä on elämässä muuttujia. Periaatteessa kaikki hyvin, mutta aina pientä viemässä jaksamista. Kuviakaan ei tule otettua omista pienistä nurkista, kun tekeminenkin on vähäistä.

Kesä oli ihana ja lämmin. Istuin takapihalla ja nautin lämmöstä Sisällä ei ollut liian lämmin, kun kaihtimet piti kiinni. 
Elämä jatkuu ja nautin sulasta maasta niin kauan kuin on. Liukkaus hankaloittaa liikkumista, mutta siitäkin selvitään.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

tiistai 3. heinäkuuta 2018

mie muuten shoppailin









Viime aikoina on ollut sateista ja ennenkaikkiaan erittäin tuulista. Tuuli on vinkunut nurkissa ja piha on täynnä oksia. Sadettakin on saatu, vaikka enemmänkin oli luvattu.
Kesäkukkiakin kannettiin jo katokseen välillä, vaikka olisivat varmaan pihallakin pärjänneet. Kastelukannukin aivan masentui ennusteista. Jos sadetta tulee valtoimenaan, olisi se ollut aivan tarpeeton hetken.
Mun pionissa oli yksi ainoa kukka. Toin sen ennen sateita sisälle maljakkoon. Hän on vaan niin kaunis. Kiitos tytölle pioniin juurakosta!
Jänis, tai parikin on pyörinyt meidän pihalla. Vilauksen niistä aina näkee, mutta kameraan en vaan onnistu saamaan. Tämä yksi ainoa, hämärä, kuva on tallentunut. Anteeksi kuvan laatu, mutta he ei vaan halua olla kuvassa. Valvontakameraan on tallentanut muuta yöllinen juoksentele. Onneksi kasvatukset ja kukat ovat vielä säästyneet.
Edellisellä kerralla kaupoilla halusin ostoksille, mies aivan hämmästyi. Menin ja ostin menokengät itselleni; kumisaappaat. Hetihän menin tallustelemaan ja löysin muutaman metsämansikan, nam.

Mulla on nyt ongelma. Joku, kukahan, unohti tai laiskotteli talvella ja arkkupakastin jäi sulattamatta. Meillä on pieni kaappikin, mutta eihän siihen mitään mahdu. Kun kauppa on kaukana, on leipää, lihaa, kasviksia pakastimessa varalla hiukan enemmän ja marjojakin on vielä viime kesältä. Taidan joutua mehun keittoon, houh.

Miten se menikään; minkä jälkeensä jäättää, sen edestään löytää.

Toivon hyvää viikon jatkoa ja minä tujotan pakastinta, jos puhdistuisi sillä, niih.

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

kevätkukkia etsimässä

Meidän lähellä naapurimetsässä on kangasvuokkoja. Nyt vakipaikalla ne olivat vasta näin pienillä nupuilla. Astamyrsky kaatoi tuosta kaikki puut ja nyt on tiheää taimikkoa, joka varmaan varjostaa paikkaa. Ennen tuossa oli useampi yksilö, nyt vaan tuo yksi.


Kävelin hiukan kauemmaksi ja löytyihän sieltä jo kukassa olevia. Onneksi edes nuo muutamat yksilöt ovat säilyneet.


Astamyrsky säästi myös naapureilta muutaman vanhan puun, joiden oksilla roikkuu naavaa. Joulun alla tulee aina mieleen, että tontulta on parta tarttunut oksaan kiinni. No ei täällä tonttujakaan vanhjojen äkämörriköiden luona, hih.
Puiden silmut jo alkaa avautua.
Mun lenkkipolku kahden mökkitien välillä. Kumisaappaat jalkaan, että ei käärmeet yllätä sen verran varvikkoa on.
Tänään ostin orvokit tiinuihin kauppareissulla. Ne kestävät jo, vaikka öisin on melkein nollassa. Muita kesäkukkia en varmaan osta, no jos joku ihan väkisin mukaan tunkee. Orvokit kukkii koko kesän, kun niitä jaksaa nyppiä. Tiinuissa ovat niin korkealla, että minäkin jaksan niitä nyppiä.

Meillä alkoi kesä ja rantasauna kausi. Eli sinne pian helatorstain kunniaksi.

Norppalive on avautunut ja sitähän on katsotava heti aamusta ja viimeksi illalla ja aina joka välissä. Miksiköhän se onkaan niin koukuttava??

Mukavaa helatorstaita vapaalle, töihin, mökille, kotiin, missä olettekin!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Hiljaiseloa kahdella erakolla

Lauantaina ajeltiin tonttutytön luona viemässä tauluaihio. Vanhemmat saa valita siihen kehyksen. Voi kuinka nopeasti vauvat kehittyy. Nytkin hän katsoa napitti silmiin ihmetellen, ketä vanhuksia nuo ovat. Kuvia en laita, kun en tiedä vanhempien mielipidettä asiasta.
Tiet oli aika liukkaita, mutta onneksi kuski oli turvallinen.

Muutamana päivänä on aurinko paistanut tosi kauniisti ja kirkaasti, mutta illat ovat vielä pimeitä. Ostin kaupunkireissulla pari uutta valokennovalaisinta loistamaan lumikasoissa. Tuo ylempi olikin tosi kaunis. Vahinko, että ostin vaan yhden. Jospa seuraavalla reissulla ostaisin pari lisää, jos vielä löytyy. Täällä katuvalojen ulkopuolella pienelläkin valolla on suuri merkitys. Kevään tullen nuo olisivat varmaan aika kivoja rannalla.

Eilen iltapäivällä tuli lunta oikein kunnolla. Tuli oikein joulutunnelma ja pakkohan se oli lyhtyynkin viedä kynttilä palamaan. Tontut ei vaan osanneet tänne lahjasäkkien kanssa, höh. Tänäänkin satoi, mutta aurinkokin pilkisteli välillä. Tuuli yltyi taas ja oli tosi jäätävää.

Uusi ristipistotyö on taas aloitettu ja niitähän riittää. Aika menee sukkelaan noiden kanssa.

Sain mä, mies auttoi, pestyä seinät ja pölyt poistettua katoista. Työhuone odottaa perusteellista siivousta. Kun saisi nuo pölyt pois, tavaratkin mahtuisi varmaan paremmin, eikö. Meillähän on osassa taloa pyöreät käsinvuollut hirsiseinät. Kauniit, mutta pölynpesät ja niihen auttaa vain kostea rätti edes kerran vuodessa. Imuroimme tottakai välillä, mutta rättiä ne huutaa silti.

Hiljaiseloa tämä elämä on täällä, mutta kaikkea pientä puuhaa riittää. Jospa se kevät kohta olisi jo nurkan takana ja Mollakin pääsisi tallustelemaan aukoille. Siellä olisi katseltevaa ja ihailtevaa joka kerraksi.

Tälläistä tällä kertaa. Jospa jaksaisi ulos kuvailemaan seuraavaksi kerraksi? Saahan sitä aina toivoa niih.

Kaikkea hyvää teille ja palaillaan!

torstai 3. elokuuta 2017

Ostoksia Via Paulasta, aina ei voi olla lankeematta

Olen saanut lahjaksi kynttilälampetin ja rautasydämen olen voittanut blogiarvonnoista. Tähän on vaan pikkuhiljaa kehittynyt seinämä kaikkea kaunista.
Pieni rottinkisydän ja peili on Via Paulasta. Pieni kivisydän on vaan jostain mulle tullut, en enää muista mistä.
Tämän ostin Via Paulasta jo vuosi sitten. Näin kesällä on tuossa syrjemmässä paperi- ja kynttiläkukka sisällään.
Tästä olen tarjonnut miehelle juhlapäiväleivoksen ja keksejä kuvun alla on hyvä pitää esillä. Kynttiläkin tuossa palaa kauniisti ilman kupua. Joskus olen laittanut tuohon koruja valmiiksi lähtöä odottamaan. Jo esineenä yksistään tuo on kaunis ja pääsee taas syksyn myötä paremmin esille.
Apina kantaa koriaan Pavin nurkkapöydässä ulkona. Tuohon sopisi kukkakin hyvin, mutta olen keräilyt tuohon kaikkea pikkutavaraa, jota joku kylvää pitkin pöytiä.
Tämän ihanan lyhdyn ostin odottamaan syksyn hämyisiä iltoja. Voin vaan kuvitella kynttilät tuon sisällä palamassa illan hämärässä. Mun kamera on vaan valitettavasti huono kuvaamaan pimeässä.....ai kuvaajassa vika, mitään en tunnusta, hih.
Keskellä olevia pikku pyyhkeitä ostin pari. Aivan ihanan tuntuisia ja hiukan tummempia, kun keittiöön ajattelin. Kummasti keittiössä pyyhkeisiin tulee kaikkea, josta kaikki väri ei lähde pesussakaan.
En mä sotke, se on se tonttu.


Pari pientä asiaa on vielä kassin pohjalla, mutta niistä puuttuu jotain pientä. Kuvailen niitä ehkä myöhemmin tässä kuussa tai unohdan, kuten viime kesäiset ostokset jäi tähän kesään.

Mitään en tarvitse, no pyyhkeitä, mutta jotain uutta on vaan niin kiva saada. Ja tuosta kaupasta en vaan pääse ulos ilman kassia.

Valikoimaa Via Paulalta enemmän eilisessä postauksessa.

Mukavaa viikonjatkoa!

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Via Paula avarampiin tiloihin

EI OLE MAKSETTU MAINOS.

Via Paula muutti 1.8 avarampiin tiloihin Kauppakatu 22 Varkaudessa.

Piipahdimme avajaispäivä tutustumassa uusiin tiloihin. Tilat olivat avarat ja valoisat ja omistaja aina niin iloinen ja avulias.
Omistaja Paula iloisena meitä vastaanottamassa.
Kaunis asetelma keskellä myyntitilaa.

Muutama kuva myymälän valikoimasta.
Maljoihin kauden kasviksia, marjoja, kerroskiisseliä, hedelmäsalaattia tarjolle. Kukka-asetelma, kynttilöitä palaa, maljat ovat minusta monikäyttöiset.
Näihin voisin laittaa keksejä, nameja, pastaa. Kaunis säilötin on jokapäiväinen ilo myös itselle.Aamu alkaisi hyvin, jos mysliä olisi tästä tarjolla aamupalalla.
Kahvi iloisessa rasiassa ja pöytäkin puhdistuu nopemmin värikkäällä liinalla.
Saippuat ja muut tyylikkäissä pumppupulloissa ja purkkeissa. Nämä sopivat hyvin WC: hen ja myös keittiön tasoilla rauhoittavat kaaosta. Kuvasssa olevia pikkupyyhkeitä siirtyi myös minun kassiin. Materiaalia ohutta nopeasti kuivuvaa puuvillaa. Näitä löytyi myös kylpypyyhkeinä, mutta enhän kaikkea voinut ostaa.
Tuo lamppu oli kaunis vaihtoehto valkoiselle.
Lyhty lähti minun mukaan, mutta lamput vielä jätin tuonne.



Oih, nin paljon kaunista ja kaikkea en vaan voinut ostaa.
Suosittelen kurkkaamaan, jos Varkaudessa on käyntiä

EI OLE MAKSETTU MAINOS!!!
Ihan itse vaan halusin postata, kysyin omistajalta luvan.

Huomenna esittelen, mitä kaikkea ole Via Paulasta löytänyt nyt ja aiemmin.

Via Paulalla on myös verkkokauppa  http://viapaula.omaverkkokauppa.fi/


lauantai 8. lokakuuta 2016

valoa tuulien keskelle



Annoin syksylle luvan ja vaihdoin orvokit callunoihin. Ehkä olisi saanut olla väriä enemmän, kun ei nuo paljoa kuurasta ja lumesta erotu.
Via Paula  
:sta ostin tuon kynttilän mm ja tuota olenkin jo polttanut melkein päivittäin. Se on kakkuvadin päällä. Valo leviää hyvin pöydälle ja on turvallinen, kun tuossa ei koko aikaan kukaan ole vieressä.
Miehen lahjaksi saama lyhty valaisee myös keittiötä, mikrokaapin päällä.
Tässä kuvassa myös koti-lyhty.
Uloskin laitoin lyhtyihin kynttilöitä yhtenä iltana, kun tuuli hiukan tyyntyi. Täällä on tuullut mekein joka päivä ja kovalla tuulella en aina uskalla kynttilöitä ulos laitella palamaan.
Mies on ahertanut lasihuoneen parissa. Tässä kuva ovelta ja takaosa oli vielä tekemättä. Nyt se alkaa jo olla loppuviilaamisia vaille valmis.Myös ympäristö vaati siistimistä, mutta kaikki aikanaan. Siinä se saa odotella kevättä ja uusia kasveja.
Järvellä on riittänyt väriloistetta ja sumujakin on jo ollut. Kirkkaat päivät ja pakkasyöt ilman sateita mahdollistavat niin kauniin syksyn. Tuuli vaan puhaltelee täällä aukoilla eli toppavaatteita alkaa jo tarvita.

Jospa jaksaisin muutaman sämpylän leipoa, kun vieraitakin on tulossa. Ruokaa teen myös, kun töistä tuleevat suoraan. Hellan luona onneksi ei palele, vaikka ulkona taas tuuli vinkuu. Toivotaan, että sähköt ei katkea. Yöllä on ollut katkoksia, kun kellot on menneet sekaisin.

Hyvää viikonloppua kaikille!