Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuunaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuunaus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. syyskuuta 2022

Syksy saapuu ison kirkon juurelle

 

Taas on taivasta kuvattu. Maisema kuin kesällä, vaikka on jo syyskuun loppu.

Ruskaa meidän takapihalla. Hiukan väriä välissä, kun monenlaista puuta on.
Kesällä saatu kukka vaan jaksaa kukkia. Pakkasia täällä ei ole ollut vielä.
Elämä jatkuu hiljalleen ja kaikkeen tottuu ajan kanssa. 

Mukavaa syksyn jatkoa ja alkavaa lokakuuta!

maanantai 26. heinäkuuta 2021

En muuta, vaikka välillä hiukan siltä näyttääkin

 

Minä olin oikeaan aikaan kaupassa ja sain  hävikkipusseissa purjoa. Otin pari pussia per euron pussi ja pilkoin pakkaseen. Talvella on hyvä heittää keittoihin ja muihin. Menihän siinä aikaa, mutta kun halvalla sai.

Lämmintä on ollut. Mulle hiukan liikaa näin vanhana, vaikka nuorena nautin. Ilmalämpöpumppu auttaa sisällä, että jaksaa edes ruuat tehdä. Pyykkejä viedessä ulos meinasin tarvita huilitauon. Vanhana on mukavaa, no ei.
Meillä on kesällä synttäreitä ja nimppareita. Tässä syön pikkuneidin nimipäiväkakun jämiä päiväkahvilla, nam.
Viime kesänä ystävä toi valtavan määrän orvokkeja ruukuissa. Nypin niitä ja nautin. Alkusyksystä istutin maahan ja annoin niiden siementää. Nyt mulla on valtava penkki orvokkeja, kun jaksoin isommat rikkaruohot tuosta poistaa. Kiitos ystävä! 
Kauppareissulla pyörähdimme Vekaran sillan alla. Valtavan kaunis silta ja purjevene sattui alle ja kuorma-auto päälle.

Viikonloppuna vieraat tuli tekstiili-imurin kanssa ja meidän sohvat puhdistui vauhdilla. Suuri kiitos!
Poika muutti ja meille ilmestyi muutama tavara. Jaska pyörii nyt siivoamassa apuna. Me saimme myös 
uuden sängyn ja vanha muutti vierashuoneeseen. Tuo Jaska on vaan aika vehje pyörii ja putsaa lattiat. No ei se sohville ja seinille hypi eli mummoakin vielä tarvitaan. 
                                       
Samassa mies halusi myös pakastimet pois mun työtilasta eli kaikkia meni melkein uusiksi. Tehotiimi siirteli pakastimet ja isommat kalusteet. Onneksi olin jo pakannut työhuoneen laatikoihin ennen.
Nyt olen sitten järjestellyt tavaroita. Kaaoshan tuo vielä on. Työpöytä on kuulemma vielä tulossa.
Välillä tunne, että kuka muuttaa. Onneksi on kantoapua ollut ja muut teen hiljakseen. 

Mulla olisi rokotuskin, toinen, loppuviikosta. Pitää saada koti kuntoon ennen sitä, jos vaikka väsy iskee.

Mukavaa heinäkuun loppua!



tiistai 20. huhtikuuta 2021

lunta, jäätä, sulaa vettä, se on kevät

 

Viikonlopun piristys. Leikimme talvella, lumella, ja keväällä, vedellä ja hauskaa oli. Mummo ja mummon muru, miehet korjaili koneita, vanhat tarvitsee aina apua. Kiitos poikamme  avusta taas ja tyttönen seurasta mummolle ja ukillekin, ootte parhaita. <3

Jääräpäät puskee lumen läpi kohti valoa. Pihalla on jäätä, lunta, nurmea, kuivuneita lehtiä eli monimuotoisuutta. Kuka kuiskuttelee, että pihaa ei ole siivottu? Ajatuksen tasolla on jo siivous eli hyvässä jamassa, reps.
Järvi on  niin kaunis aina: sulaa, jäätä ja valoa kaiken yllä.
Ranta on täynnä jäälohkareita, se on kevät. Kohta varmaan jäät lähtee myös meidän lahdesta. Toisella puolella on jo sulaa.
Mun alppiruusut rannassa lumen vierellä. Nuppuja? on paljon. En ole varma tuleeko niistä kukkia vai uusia lehtiä. Sen näen myöhemmin, jännitystä elämään.

Ihana kevät tulee, vaikka olisi mikä tilanne. Tänään siivosin grillikatoksen, vaikka eilen päätin muuta. Keväisin on niin paljon siivoamista ja tekemistä, että iskee epätoivo. Teen mitä jaksan, viitsin ja saa kelvata.

Kaikkea hyvää rakkaat lukijat! Ootte parasta <3

maanantai 13. tammikuuta 2020

Leikkimistä ja vesisadetta

 Joku yö heräsin kohinaan. Meni hiukan aikaa ennen kuin tajusin , että vettä satoi. Muistan kyllä jotain vuosia, kun tammikuussa oli vastaava ilma. Kun elää tarpeeksi kauan, kaiken on jo kokenut.
Nämä nopeat vaihtelut on vaan haastavia. Pari päivää sataa vettä ja sitten taas pikku pakkasta.
 Tiet ja pihat ovat osaksi jäätiköllä. Meidän tie on osaksi aivan sula ja taas paikoin luistelurataa. Kävellen liikkuminen on haasteellista. Potkurin tarvitsisi jäätikölle ja osan matkaan saisi sitä taas kantaa. Olen siis pysynyt aika paljon sisällä. Mies jo kaatui kerran, mutta onneksi ei tainnut pahemmin sattua.
Juu kävin jo ruokakaupassa tänäkin vuonna ja silloin näin tuon tien kunnon. Posti haetaan kerran viikossa autolla, kun ei vaan jaksa tuonne mennä luistelemaan jalan. Onneksi on lukollinen laatikko, vaikka vähän sinne enää postia tulee. Päivälehtiä on enää turha tilailla, jos ne saa iltahämärissä vasta, ei päivän uutiset enää ole ajankohtaisia.

 Komeita kuutamoita on ollut. Kännyllä yritin kuvailla, houh. Ehkä noista jotain näkee, kun suurentaa kuvaa.
 Luistelijoita, hiihtäjiä ja kelkkailijoita on ainakin viikonloppuisin ollut jäällä. Aamuisin härmässä on hiihtäjiä ja iltapäivällä luistelijoita. Vaikka jäällä oli hiukan vettä, luistelijat kehuvat jäätä. Minä työhuoneen ikkunasta seurailen, vaikka omat jalat ei enää tuotakaan iloa enää kestä.
 Kalenteria kokoan itselleni, kun kannet sain viime vuotisesta. Ei mulla sille tarvetta ole, mutta se tuunaaminen on kivaa.
 Omista kuvista tilasin tarrojen ja niitä on nyt jäänyt kalenteri käyttöön.
Netistäkin tulostin lisää ja niillä voi koristella lisää. Hyvä syy laistella kotihommia tuunata kalenteria.

Olen mä ruuat tehnyt, pyykit pessyt ja siellä kaupassakin miehen kanssa kävin. Kaupassa katsovat, että on lihava mummo, mutta kyllä se ostaakin ruokaa. Kun pari, kolme viikkoa on kaupassa käynnin väli, alkaa kaikki olla lopussa. Mies haki kerran leikkeleitä ja maitotuotteita.

Nyt menen koti hommien pariin, että saan illalla jatkaa kalenteria. Vanhasta on tullut joo uudestaan lapsi, kun leikkiminen kiinnostaa. 

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Vanhoja muistellen

Joskus on hyvä katsella vanhoja kuvia ja huomata, että joskus olen sentään saanut jotain aikaiseksikin. Muusta syystä katselin kuvia vuosikymmennien takaa ja nämäkin tupsahti samalla esiin. Vanhoja tekemisiä muistellen.
Kanavatöitä tuli aikanaan tehtyä varmaan kymmeniä. Tämä on omalla seinällä, mutta suurin osa on maailmalla muiden kiusana. On niitä kotonakin, jopa pepun lämmikkeenä ulkopenkeillä.
Tarjottimia, kukkaruukkuja ym. olen lakan ja kuvien avulla tuunaillut.

Sängynpeittoja ja verhoja on tullut tehtyä aina tarpeen mukaan.
Maalattuja purkkeja viemisenä täynnä kuivattuja sieniä, omenia, lehtikaalia...
Peltipurkista hapankorppujen säilytysrasia.



Koristeita, pyykkipoikien säilytyspussukkoita, verhoja, kirjanmerkkejä eri materiaaleista kotiin ja kylään.
Ristipisto- ja muutakin kirjontaa eri tarkoituksiin
Unisieppari harjoitelma
Kynttilöitä ja saippuoita muutamana vuotena joululahjoiksi
Maalattu tauluharjoitelma, jonka kaveri halusi kuvan perusteella.
Sukkiakin olen neulonut muutamat nyt eläkepäivinä vuosikymmenten tauon jälkeen.

Kaikkea jo unohtunutta tupsahti esiin. Koruja, kortteja ja muita paperiaskarteluja on kaapit täynnä, mutta onneksi noista vanhoista osa on löytänyt kodin muualla.

Montaa tekniikan olen ainakin yrittänyt tehdä, vaikka aina jälki ei ole priimaa.

Tälläinen pläjäys kaikkea vanhaa ja vielä vanhempaa. Kirjontaa olen yritellyt jatkaa, kun materiaalia tupsahti kaapeista.

Auto jätti meidät eilen kauppareissulla tien varteen. Hinurilla se meni sitten kaupungin humuu. Saa nähdä  vieläkö tänne korpeen palaa. Mikäpä tässä muuten, mutta ruokauppaankin on 11 kilometriä ja lähin bussipysäkki on 5 kilsan päässä, jos niitä paljon enää ajaakaan. No katsellaan tilannetta ja ihmetellään. Sanoisinko mielenkiintoista. Takseja saa, jos ei muuta ja ei ole tarve koulukkaiden kanssa yhtä aikaa liikkua. Täällähän kaikki taksit kuljettaa koulukkaita aamuin illoin ja muille niitä ei silloin riitä.

Eiköhän täällä pärjäillä ja kaikkea hyvää teille sinne missä olettekin!





sunnuntai 17. joulukuuta 2017

kolmannen adventin ilopilleri


Päiväkahvilla istuin tässä koneen ääressä ja joku vilahti ikkunan takana. Vilkaisin ulos ja rantapuut olivat täynnä teerijä. Kamera käteen ja laukaisu laukaisun perään. Lentoon lähtevästä linnusta sain ihan suhtkoht hyvän kuvan ja kaikki muut epäonnistui. Kameran vikahan se tietysti taas oli, tottakai hih.
Aurinkokin pilkisti naapurirannan puissa viikolla kerran, vau.
Sain kuvattua tontun, kun levähti pihapuun oksalla lumisateessa.
Lunta on satanutkin parina päivänä ihan riittävästi. Onhan se sulanutkin välillä, mutta maa on valkoisena nytkin.
Tein eilen minikuusen etuverannan tasolle. Toinen tonttu katselee ihmeissään kummallista tötteröä ja toinen ei ole huomaavinakaan Mollan hassutuksia.

Eilisen ja tämän kolmannen adventin "ilopilleri" meidän tiskikone. Hän alkoi sitten valittaa virhekoodia ja eilinen jo sitä katseltiin ja tutkittiin. Ei vaan saatu poistettua. Tänään sitten turvauduin vakaaseen tiskikoneeseen, viime vuosituhannen malliin ja tiskasin käsin. Meillä on  vain yksi allas ja tiskikaappikin astioiden säilytyspaikkana. Vettä meni sitten kiitettävästi ja joka taso oli märkänä. Ajattelin jo tuota koristella joulukuuseksi, kun oli valmiina keskellä keittiötä. Saimma hiukan neuvoja ja tänään taas sitä käänneltiin ja väänneltiin ja puhdistusaineita sullottiin sisään. Sen ohjelman suoritti läpi ja nyt tyhjänä vielä vatkaa,
Jospa saataisiin se toimimaan ilman korjaamoon viemistä, kun sinne on täältä matkaakin ja autokin tarvittaisiin lainaan.
Jos en tee jouluksi mitään, niin joku kone ainakin tekemistä antaa, houh. Tuokaan kone ei ole edes vanha, ehkä pari kolme vuotta.

Mutta kai tämä tästä taas ja saa aloitella jouluviikkoa verenpaineiden tasauksella.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


perjantai 10. maaliskuuta 2017

viikot vaan juoksee ja mä en perässä pysy




Kamerasta löysin viikko sitten kuvattuja kuvia. Näköjään jotain tulee kuvattua, mutta ne jää sitten kameran uumeniin.
 Sukkia olen neulonut välillä ja täyttänyt kalenteria. Ihan vaan tavallisia sukkia ja harmaita neulon eli ei niissä kuvaamista ole.
Jonkinlainen kalenterimania on täälläkin iskenyt, vaikka en ole siihen paljoa panostanut. Lähinnä käytän kaikkea varastoista löytyvää.
Olen ihaillut suodatinpusseista tehtyjä kransseja. Joulun aikoihin muistin kreppipaperit ja kaivoin ne esille ja pyörittelin niistä ruusuja. Illalla sitten liimailín ne kransseiksi. Kaksi isoa ja yhden pienemmän sain aikaiseksi.

Lähikuvat kahdesta ilmoitustaululla, anteeksi nuo ylimääräiset jutut. Laitoin ne tuohon siksi aikaan, kun keksin niille paikan tai uuden kodin.
Puukuorman saimme viikolla ja mies on niitä pilkkonut ja kasanut katokseen. Mä olen katsonut päältä sujuvasti ja puuhaillut sisähommia. Ihan kelpo kimppu naistenpäivänä ;)

Tämän päivän kuvat ja auringonpaiste, jospa se kevät pikkuhiljaa alkaa tulla.

Leppoisaa viikonvaihdetta kaikille!