Oranssia ja violettia

Eilen kuvasin oransseja ja violetteja kukkia, näitä värejä ei kovin paljon löydy puutarhastani.

 Ruskoliljaa, lapsuudenkotini peruja.

 Mieheni sai tämän liljan ruukussa aikoinaan merkkipäivän kunniaksi, nyt kukkii perennapenkissä.

 Minä sain samoin vähän erilaisen liljan ruukussa viime vuonna, kukkii myös hyvin nyt perennapenkissä.

 Siemenkirjeeen satoa, leimurakkaus, tosi oranssin värinen.

Oranssi on myös tulikellukka, mutta on jo lakannut kukkimasta.

Violettikukkainen jalopähkämö on peräsin anoppilasta.

 Tällainen kellokukka illmestyi yhtenä kesänä perennapenkkiin itsestään. Ihmettelin, että mistä on tullut, mutta naapurilla näyttäisi olevan samanlaista. Sieltä varmaan siemenenä lennähtänyt, vaikka matkaa on jonkin verran.

 Mutta mikähän mahtaa olla, osaako joku sanoa? Isohkot kellomaiset, violetit kukat. Tanakkavartinen ja melko korkea.

 Myös siemenkirjeen satoa,  kirjolupiini.

 Akileijaa. Näitä minulla on vaaleanvioletista tummaan violettiin, mutta näidenkin

 kukinta alkaa olla ohi.

 Hopeatäpläpeippiä, pikkuisia violetteja kukkia.

 Kimalainen lensi sopivasti kuvaushetkellä kukkaan :)

 Verbenan kukassa on violettia ihan vaaleasta tummaan.

Viime talvena katosi muutamia perennoja ihan kokonaan.

Liekkö osuutensa asiaan vähälumisella talvella?

Sinisarja ja outo surraaja

Helmikuussa 2014 istutin sinisarjan juurakon ja silloin näytti tältä.

Kesän 2014 aikana juuret täytti purkin ja istutin isompaan astiaan.

Sinisarja vietti talven varastossa ja kesällä upotin sen purkkeineen päivineen kukkapenkkiin. Vähän niinkuin unohdin koko kasvin ja elokuun alussa muistin, että tällainenkin kasvi on olemassa ja menin sitä lähemmin tarkastelemaan. Ilokseni huomasin kukkavanoja olevan tulossa :)  Toin sitten enemmän aurinkoiseen paikkaan ja nyt ovat kukat auenneet.

Tähän on itsestään kasvanut myös orvokki; sopii tuohon oikein hyvin.

Tämä kukinta oli kyllä mukava yllätys. Tällaiset asiat ovat pieniä ilonaiheita puutarhailijan elämässä. Istutusvaiheessa luin jostain, että kukintaan voi mennä parikin vuotta. Minusta tässä on ihanan siniset kukat. Jotenkin sinisen sävyiset kukat kiehtovat minua, sinisessä löytyy paljon eri sävyjä ja vivahteita.

Tällainen outo surraaja ilmestyi yhtenä päivänä kukkasia tutkimaan. En muista, että olisin aiemmin nähnyt tällaista. Minun hyönteistuntemus on kyllä huonoissa kantimissa, tunnistan lähinnä kimalaiset ja perhoset.

Kaverilla oli pitkä "kärsä" jonka hän työnsi kukan nieluun.

Hän oli kooltaan aika kookas, sanoisinko pikkurillin kokoinen.

Tässä nyt näkee siivet jotenkin. Siivet kyllä vispasi koko ajan.

 Hän imi mettä lennosta. En huomannut, että olisi laskeutunut kukille.

Välillä hän käväisi muissakin kukissa, mutta ne eivät kelvanneet vaan palasi aina verbenoihin.

 

Että mikähän mahtaa tämä kaveri olla??

Kesäkukkien kesä

Kesäkukatkin näyttävät nyt elokuun myötä puhjenneen kunnolla kukkaan. Aiemmin kesällä olivat aina sateen ja tuulen pieksämiä ja surkean näköisiä. Kyllä se tämä lämpö ja aurinko piristää niin kasveja kuin ihmismieltäkin. Päivän mittaan käyn aina tarkastuskierroksella ja samalla nappailen kuvia tulevan talven piristykseksi.

Keväällä esikasvatin sisällä vain samettikukkia. Tässä isosamettikukkia. 

Ryhmäsamettikukkia ja kaverina kelta-apinankukkaa. Apinankukan talvetus ei oikein onnistunut, mutta alkuja löytyi sen verran, että tällainen pieni puska muodostui.

 

Ryhmäsamettikukkaa parvekelaatikoissa. Kaveriksi kylvin suoraan parvekelaatikkoon sinisievikkiä. Nämä samettikukan siemenet voitin arvonnassa Taimia ja ituja -blogista.

Minusta on ihanan sininen tämä sinisievikin kukka.

Sinisievikkiä kylvin myös kasvihuoneessa tähän ruukkuun aikaistaakseni vähän kukintaa.

Nämä verbenat olivat viime kesänä amppeleissa ja talvetin niitä viileässä varastossa. Keväällä olivat niin surkeita, että meinasin jo heittää menemään, mutta istutin sitten kokeeksi kaikki samaan ruukkuun ja kanankakkaa sekaan ja hyvin lähtivät sitten kuitenkin kasvuun. Nyt on jo paljon kukkia.

Nämä parvekelaatikossa olevat verbenat ostin kaupasta pikkutaimina.

Vaaleanpunakukkainen onnenapila on talvehtinut myös varastossa. Kaveriksi laitoin sisällä kituneen valkeakukkaisen onnenapilan, näyttää heränneen henkiin.

Verenpisarat ovat viettäneet talvet myös varastossa. Näitä on useampikin ja talvetustilat alkaa käydä ahtaiksi, joten ehkä pitäisi luopua muutamasta samankukkaisesta. Tekisi mieli kyllä hankkia erikukkaisia......Ehkä pitää alkaa keksiä lisää talvetustiloja.......

Kesän alkupuolella näissä viihtyivät kirvat, joita olen häätänyt mäntysuopasuihkeella. Nyt näyttää häätö vähitellen tepsineen. 

Nämä uuden guinean liisat ostin alesta. Nämä viihtyvät aamuauringossa.

Miljoonakellon ostin myös, oli ruukussa ja istutin sen sitten amppeliin. Tässä amppeilissa oli viime kesänä kelta-apinankukkaa ja näköjään on jäänyt juurenpala, josta sekin on ponnistanut pienen alun.

Keväällä kylvin myös piiankieltä ensi kertaa. Tykkään tästä.

Krasseja kylvin keväällä kasvihuoneeseen. Pensaskarasseista vain yksi iti ja sekin myöhemmin kuoli. Nämä kanarianköynnöskrassit iti paremmin ja kiipeilevät nyt ulkona lankoja pitkin korkeuksiin. Kunhan ei nyt vain halla veisi kun kukinta on parhaimmillaan.

Suoraan penkkiin kylvin vielä alkukesällä silkkikukkia ja nyt kun tarkastelin penkkiä huomasin vasta ensimmäisen kukan. Nuppuja on kyllä paljon, jospa ehtisi vielä ennen pakkasia kukkia.

Nämä elokuun aurinkoiset lämpimät päivät ovat kyllä olleet ihania, korvausta kesä- ja heinäkuusta.
Lähdenpä taas pihalle.

Vielä kukkii

Onnenapila.

Tällä voi olla joku muukin nimi, mutta minä olen sen tämän nimisenä saanut. Jos joku tietää jonkin muun kutsumanimen, niin ois kiva saada se tietoon. Tämä on ilmeisesti ns. vanhan ajan kasvi ja voi olla huonekasvinakin. Minulla tämä on ollut kesällä ulkona. Onnenapila tarvitsee tietyn määrän valoa, ennenkuin aukaisee kukkansa.

Tämä on minun lemppari.

Verbenat (kutsutaan myös rautayrtiksi).

Tämä punainen vietti viime talven varastossa.

Kuvaan lennähti myös uupunut kimalainen.

 

Härmesalvia.

Keväällä siemenestä kylvetyt härmesalviat ovat kukkineet jonkin aikaa.

Näissä on jännä tuoksu, jotenkin yrttimäinen.

Amppelipetunia.

Nämä kylvin myös siemenistä keväällä. Roikuloita ovat, vaikka olen kaksi kertaa leikannut alas.

Näista ei tullut suosikkeja.

Tässä on kyllä jotenkin kauniit värit.

Sinitähtönen.

Nämä ovat jaksaneet kukkia ja kestäneet sadettakin aika hyvin.

Omakylvöksiä.

Pelargonia.

Tämän ostin kesällä puutarhalta, en voinut vastustaa hempeän vaaleanpunaista kiusausta. Ensimmäiset kukat olivat huomattavasti suuremmat, mutta nyt on enemmän pienempiä.

Oikea väri ei välity kameran kautta.

Tuoksupelargonia.

Lehdet tuoksuvat, eivät kukat.

Hansaruusu.

Hansaruusut jaksavat kukkia aina vaan. Näissä on hyvä tuoksu.

Ja yksi voikukka. Pikku aurinko.