MITÄ OLEN PUUHAILLUT?

Näyttää siltä, että erikoisen lämpimät viikot ovat nyt takana ja siirryttiin kalenterin mukaiseen tavanomaiseen lämpötilaan. Vielä eilen perjantaina pystyi työskentelemään iltapäivän auringossa t-paidassa ja oli suorastaan lämmin. Meillä ei ole vielä ollut hallaöitä, mutta lähellä on käyty ja todennäköisyys niille kasvaa.

Tyhjensin keskiviikkona kasvihuoneen kasveista, sillä sääennusteiden mukaan on varsin todennäköiseltä, etteivät lämpötilat enää suosi kukkien kehittymistä tomaateiksi. Olen kiitollinen tämän kasvukauden runsaasta sadosta, jota sai nauttia toukokuusta syyskuun puoliväliin saakka.

Keräsin vielä lopuksi ison taikinakulhon kypsiä tomaatteja talteen, sitten pilkoin tomaatin varret ja lehdet pieniksi paloiksi ja vein massan kottikärryillä arboretumiin. 

Arboretumissa on tekeillä yhden istutusalueen laajennusosa ja olen jo kuskannut sinne pohjaksi nurmen päälle lehti-oksasilppua ja muuta kompostoitavaa mm. kuihtuneiden kesäkukkien varsia ja kuivaa olkimassaa.

Kasvihuoneen kasvualustat päätyivät seuraavaksi peittämään tätä aluetta. Kastemadot ja muut maaperän pikkuapulaiset toivottavasti myllertävät kasvualustaa ja kompostoituva lehtiaines keventää mukavasti alla olevaa savimaata. Lehti- ja oksasilpun päälle levitin puhdasta istutusmultaa, sitä oli vielä jäljellä keväällä tilatusta kuorma-autokuormasta.

Istutin tänne huvimajan vierestä ylimääräiseksi jääneitä jaloangervoja ja siirrettäväksi tulee myös purppurapunalatvan siementaimia. Osan perennoista saatan ne siirtää vasta keväällä, jos näyttää siltä, etteivät ne enää ehdi juurtua kunnolla. Katsotaan, mitä vielä ennätän tehdä.

Istutin myös kaksi pensasta. Vasemmalla on huntukorpipaatsama Rhamnus frangula 'Fine Line' ja oikealla on rusoheisi Viburnum sargenii 'Onondaga'. Toivottavasti ne ehtivät juurtua riittävästi ennen talven tuloa.

 

Laajennusprojektin tarve lähti oikeastaan liikkeelle siitä, että tänne tarvitaan paikka mantsurianjalopähkinälle. Kyseinen siementaimi (kuvan oikeassa reunassa) on tähän asti asustellut suuremman mantsurianjalopähkinän lähellä ja koska se tämän kesän aikana reipastui kasvuun ja muuttui pelkästä pienestä piiskasta minikokoiseksi oksia kasvattavaksi puun taimeksi, on se parasta siirtää paikkaan, jossa se mahtuu kasvamaan aikuiseksi asti. Teen siirron varmuuden vuoksi vasta keväällä, mutta on hyvä valmistella kasvualusta jo syksyllä. 

Bambukeppi on merkkinä jalopähkinän paikaksi. Kuva hämää jälleen mittasuhteita, tuohituomeen pitäisi tulla aika sopiva etäisyys.

Tämän viikon olen siis lähinnä valmistanut tätä istutusalueen laajennusta. Kolmion mallinen uusi osa on varovaisesti arvioiden 25 m2, joten kyllä tänne perennoja mahtuu. Harpoin kolmion mittoja ja sain tulokseksi 8 m, 7 m ja vähän yli 10 m.

Viime vuoden 2023 syyskuussa istutettu pylväspihlaja 'Fastigiata' Sorbus aucuparia on tehnyt pari marjarypästä. 

Tästä kuvakulmasta katsottuna uusi laajennus jää taakse. Bambukepin näkee, jos oikein tarkasti katsoo. Samoin voi nähdä huntukorpipaatsaman ja rusoheiden taimet.

Kuva on otettu huvimajasta. Istutusalueen laajennus näkyy, kun huvimajasta katsoo arboretumin suuntaan. Toivottavasti siellä ensi vuonna näkyy mulloksen sijaan kukkivat perennat. Mantsurianjalopähkinän kasvuun menee vielä aikaa, joten perennat saavat tuoda katseltavaa. Multakasan rikkaruohoista reunaa päätyi pilvikirsikan juurelle (kuvassa näkyvä ensimmäinen multa-alue). 

Seuraavaksi on vielä vuorossa jonkun verran kitkemistä arboretumissa ja kukkasipulien kaivamista maahan. Ja tietenkin verkkorumban aloittaminen. Verkotettavia puita ja pensaita on muutama sata, joten sitä puuhaa kyllä riittää joksikin aikaa. Rilla valvoo töiden etenemistä.

Saa nähdä, onko tänä syksynä kaunis ruska meitä ilahduttamassa. Hyvää viikonloppua!