Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. marraskuuta 2019

Tinttikakkuja ja ruokintapalloja

Lintujen ruokintakausi lähti lokakuun lopulla käyntiin, kun talitintit tulivat ikkunan taakse naputtelemaan nokallaan ruokatilausta. Tai ruokatilaukseksi tämän itsepintaisen morsetuksen tulkitsin. Tarjoilija pisti vipinää töppöseen ja tintit saivat auringonkukka-ateriansa. Ei mennyt kauaa, kun ruokinnalla oli talven vakiojengi koolla. Talitiaiset, sinitiaiset, hömötiaiset, pikkuvarpuset, varpuset, punatulkkupari, fasaaneja ja se yksinäinen kuusitiainen. Jos viime vuonna huhuilin kadonneita Hömötiaisia syömään, niin tänä vuonna on keltasirkut kadoksissa. Ne ovat yleensä runsain joukko talitinttien ohella ruokinnalla, mutta vielä ei ole näkynyt yhden yhtäkään. Hoi, keltasirkut! Ruoka on valmista!
Etsi kuvasta Fasaani!

Mutta sitten siihen leivontaosuuteen. Tein nimittäin tinttikakkuja ja muffinsseja! En tokikaan tinteistä, vaikka kissa siitä olisi varmasti ollut mielissään, vaan tinteille ja muille pihan siivekkäille. :D Täytyy sanoa, että nyt taisi olla resepti kohdillaan, kun kakut ovat tehneet todella hyvin kauppansa ja välillä niiden ympärillä käy aikamoinen kuhina. Laitan tämän helppoakin helpomman ja tinteiltä kielen mukanaan vievän reseptin jakoon.


TINTTIKAKUT

Lintujen siemenseosta
Maapähkinää rouhittuna
1 paketti munkinpaistorasvaa
Juuttinarua/tai muuta ripustuslenkiksi käyvää narua

Sekoita pähkinärouhe siemenseokseen ja annostele
kakkuvuokaan tai muffinssivuokiin. 
Käytin paperisia muffinssivuokia,
 jotka laitoin peltiseen muffinssien paistovuokaa, 
jotta eivät leviä rasvaa kaadettaessa.
Laita muffinssivuokiin ripustustuslenkit ennen rasvan kaatamista.
Sulata rasva ja kaada siemenseoksen päälle niin, että se peittyy.
Vie jähmettymään ulos tai jääkaappiin.
Jähmettyneet kakut saa helposti pois kakkuvuuasta kastelemalla
vuokaa kuuman veden alla hetken aikaa. 
Paperiset muffinssivuuat lähtee helposti pois.



Tänä vuonna meillä on useampi ruokintapaikka linnuille. Tein viime talvena keramiikassa pallon muotoisia, puuhun ripustettavia ruokintapalloja ja ripustin niitä pihlajan oksille. Ne ja tinttikakut saavuttivat heti suuren suosion ja lumipalloheisipensaassa käy aikamoinen kuhina, kun sieltä tehdään syöksyjä milloin tinttikakkuja maistamaan tai ruokintapallosta auringonkukansiemeniä hakemaan. Bongasinpa käpytikankin taiteilemasta ruokintapallon ympärillä, kun se pähkäili mikä olisi paras lähestymiskeino herkkuapajalle.


Toistaiseksi ruokintapalloja on väreissä valkoinen ja turkoosi. Olisi ehkä pitänyt tehdä myös joulunpunaisia...? Ne näyttäisivät kauniilta valkoista hankea ja harmaata pihlajanrunkoa vasten. Ainut huono puoli uudessa ruokintapaikassa on, että keittiön ikkunan alla oleva ruokintapaikka on hieman hiljentynyt. Siinä on ollut paras linnunbongauspaikka, kun keittiön pöydän ääressä on saanut kököttää kahvikupposen kera tuijottamassa. Pitää ilmeisesti muuttaa vähän järjestystä olkkarissa, niin saan nojatuolin ikkunan eteen, josta ruokintapallot näkyy, joskaan ei niin läheltä, kuin keittiössä. Olisi kiva, jos useamman ruokintapaikan olemassaolo houkuttelisi paikalle myös ihan uusia lajeja, kuten pyrstötiainen tai töyhtötiainen, jota on viimeksi ruokinnalla näkynyt liki 10 vuotta sitten. Niitä kuitenkin lähimetsässä ainakin yhden parin verran asustaa.


Tinttikakut on oivallinen joululahja innokkaalle linnunruokkijalle. Aion niitä muutaman joulupakettiin kääräistä, kun tekemiseenkään ei kulu aikaa juuri mitään. Mitenkähän käy kaupan talipallojen, jos tinttikakut loppuu kesken ennen kun ehtii lisää tehdä...? Kelpaako enää valmisruuat...?


Ihanaa lumentäyteistä viikkoa!
Minä suuntaan seuraavaksi rästiin jääneiden lumitöiden kimppuun 
:)


tiistai 15. tammikuuta 2019

Kuihtunut Hydrangea

Viikonlopun aamujen talviaurinko,
kamera ja kuivunut kukinto
Hydrangea Paniculata 


Varjoleikkissä kuivuneesta hortensian
kukinnosta kasvoi puu.

Puun myötä kasvoi myös ensimmäinen
 kesäinen suunnitelma omaan puutarhaan.
Ehkäpä tulevana kesänä istutan
jonkin uuden hortensian.


Kuivuneet, pienet kukat ovat kuin
 keijukaisen kesällä tekemästä seppeleestä.

Jätän kesäisen suunnitelman heräilemään rauhassa,
nyt nautin vielä talven tarjoamasta kauneudesta.

Lasipurkki... juomalasi... tuikkukynttilä...

...väliin syyshortensian kukkia...

Nyt voin ihailla niiden kauneutta kynttilän valossa.


 Kukkia, joita vain talvinen puutarha voi tarjota.
Puutarhan ei tarvitse loppua talveksi.
Se on vain eritavalla kaunis.

Mukavaa viikkoa sinulle!





maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulukoristeet polttamalla

Suosikkijoulukoristeissa on ripaus luontoa.
Koivukiekkoja, juuttinarua ja puuhelmiä.

Kuviot syntyy kolvilla keittiössä liesituulettimen alla.
Liesituuletin vie pahimman käryn puun tummuessa.

Koivukiekot sahasin tontin laitamilla kasvaneesta
ohuesta koivunrungosta. Yhdestä rungosta 
riittää jo melkoisesti tekemistä.
Kiekkojen annoin kuivua viikon verran viileässä
varastossa ennen kun toin ne sisälle.
Huoneen lämmössä ne halkeavat kuivuessaan
liian nopeasti.

Isäntä katseli kiekko kasaa ja meinasi, että kyllästyn
muutaman tehtyäni. Oli väärässä :D 
Tämä olikin kivaa!

Kiekkoihin porasin ohuella poranterällä reiät juuttinarua varten.




Näitä voi ripustaa kuuseen, laittaa lahjapaketin koristeeksi tai
antaa lahjaksi koko sarjan.
 Malleja löytyy esimerkiksi Pinterestistä runsaasti.

Blogin ja muutenkin somen osalta alan hiljentyä joulunviettoon ja
pian alkavaan lomaan.
Seuraavan postauksen merkeissä palaillaan joulun jälkeen
:)


Mukavaa ja leppoisaa joulunaikaa!
:)


maanantai 3. joulukuuta 2018

Juurella

PUUtarhurin maljakosta löytyy
tietenkin puita. 


Puilla on erityisen kaunis juuristo
ja se pääsee oikeuksiinsa lasimaljakossa.

Männyn taimi kasvoi väärässä paikkassa hallin
pihassa ja nappasin sen kesällä siitä maljakkoon.
Pakkasten tultua siirsin sen terassilta sisälle
ja siinä se edelleen viihtyy ja vihertää.
Veden vaihdan kerran viikossa.

Kaivelin myös kuvakansioita edellisiltä vuosilta ja
sieltä löytyi jouluisia kuvia kuusesta.

Jäisen vaikutelman saa aikaan, kun
lasipurkkiin ryttää sellofaanin palan kuusen
juuriston ympärille ja kaataa vettä päälle.


Hyvää joulukuuta ja rauhallista jouluaikaa!
 
Itsellä tuon rauhallisen joulunajan tarve on
tänä vuonna jotenkin korostunut, hektisen elämän pyörteissä.
Siksipä sitä toivottelen sinne ruudun toisellekkin puolen!
:)



maanantai 19. marraskuuta 2018

Oi kuusipuu!

Kuusenhavuista kuusipuuksi.
Askartelu inspiraatio jatkuu ja lasitettu terassi
on muuttunut askartelupajaksi.
:)

Havukuusi inspiraatio lähti Lapista mukaan, 
kun siellä yhden kukkakaupan edustalla näin
jos jonkinlaista kuusta ja muuta havutyötä.

Tässä muutama kuva tekovaiheesta;

Rungon upotin koriin kiven kera.
Runkoina taas koivua ja pihlajaa.
Haapaakin olisi ollut tarjolla.

Havuista leikkasin pienempiä nippuja, joita 
sitten mallailin rungon ympärille alhaalta ylöspäin
rautalangalla kiinnittäen.

Kuusen latvukseen laitoin muutaman havunoksan reilusti yli 
rungonpituuden ja kieputin ne rautalangalla tiiviisti yhteen.
Sen jälkeen latvus on helppo muotoilla mihin suuntaan haluaa.

Kivet peitin sammaleella.
Toistaiseksi nämä ovat ilman koristeita, mutta 
ehkä lähempänä joulua laitan niihin jotain jouluista.

Rungon olisi voinut valaa pystyyn myös betoniin.
Silloin ruukku ei ole välttämätön.
Sitä ajattelin kokeilla seuraavaksi, jos vain 
aikaa liikenee.
Näitä oli loppuviimein aika nopea pyöräytellä, 
eniten aikaa meni materiaalin haalimiseen.


Uusi viikko valkeni pakkasen kuuramana.
En tiedä jääkö vain haaveeksi tältä talvelta,
mutta toivonpa silti, että sataisi kerros lunta mustan maan peitoksi.
Olen niin neljän vuodenajan ihminen, että
kevät tuntuu hieman hassulta, jos talvi jää välistä.

Toivorikasta uutta viikkoa
sinne ruudun toiselle puolelle!
:)

tiistai 6. marraskuuta 2018

Sammalpalloja

Sammal kuuluu ehdottomasti suosikki
materiaaleihini talven tehdessä tuloaan.

Niinpä nyt viikonloppuna värkkäilin
sammalpalloja ja muita koristeita 
kuistille ja terassille.

Sammalpallot on nopeita pyöritellä.

Tarvitaan sanomalehden sivuja, määrä riippuu siitä
 miten ison pallon haluaa tehdä.
Lehti mytätätään palloksi ja kastellaan.
Kasteltu sanomalehtipallo ei tarvitse teippiä tai
lankaa pysyäkseen pallon muodossa.

Pallon ympärille asetellaan sammalmattoa,
mieluiten ohutta, tulee nätimpi. Sammal kiinnitetään
vihreällä tai ruskealla rautalangalla.
Kieputin ympärille vielä ohutta kultaista nauhaa.


Sammalpallojen myötä innostuin kokeilemaan
jotain itselle uutta askartelua;
Sammalpallopuita.


Ne tuo kivasti korkeuseroja talven asetelmiin ja
eivät kuole pakkasella ruukuissa, kuten pienet havut :)

 Hommaan tarvitaan
- Ohutta puun runkoa sahattuna halutun mittaiseksi.
(Mun puissa on koivua ja pihlajaa)
- Sanomalehtiä
- Maalarinteippiä
- Ohutta sammalmattoa
- Rautalankaa


Myttäsin runkojen päähän sanomalehdestä pallot.
Tässä totesin, että kuiva sanomalehtipallo kiinnitettynä
maalarinteipillä toimii paremmin, kuin kasteltu sanomalehti.

Muuten homma meni samalla tyylillä kuin sammalpalloja tehdessä.

Sammalkutrit :D

Valmiit asetelmat kuistille.

Lisäsin vielä muutaman tuijan oksan.

Pallojen jälkeen pyöräytin vielä
sammalkranssin käpyineen ja naavaisine
oksineen.

Halusin, että kranssista huokuu metsäinen tunnelma
ja jätin osan sammaleen päällä olleista havunneulasista
sammaleen sekaan.


Kranssin sammalmatto on myös paksumpaa
omasta metsästä kerättyä toisin kuin ohut sammalmatto palloihin
löytyi lietesäiliön betonikannen päältä.

Inspiraatiota sammalkranssiin sain
Kati Jukaraisen sammalkranssista.
Sieltä löytyy myös ohje kauniiden kuvien kera,
joten ei muuta kun lisää inspiraatiota hakemaan :)

Sammaleen kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin,
joten Katin vinkki sammalnurmikon hyödyntämisestä
näissä askartelupuuhissa oli osuva. :)

Tämä askartelu vimma ei suinkaan päättynyt tähän.
Myöhemmin jotain havuista...


Mukavaa marraskuista viikkoa!
:)