Kansanterveyslaitos vastaa maitoa koskeviin epäilyihin

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska ja tutkimusprofessori Outi Vaarala vastaavat päivän (18.12.) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla maidon A1-beetakaseiinia koskeviin epäilyihin. Artikkeli alkaa lyhyellä katsauksella maidon roolista suomalaisessa ruokavaliossa. Samassa yhteydessä lainataan ravitsemusneuvottelukunnan maitoa koskevia suosituksia, joissa korostetaan maitoa tärkeiden ravintoaineiden lähteenä. Maitovalmisteisiin liitettyinä haittoina tuodaan esille niiden sisältämä "kova rasva" sekä laktoosi-intoleranssi.

Sen jälkeen kirjoitus siirtyy käsittelemään "uusiseelantilaista tutkimushypoteesia, jonka mukaan lehmänmaidon valkuaisaineista kaseiinin A1-tyypin käyttö lisäisi muun muassa tyypin 1 diabeteksen, autismin, skitsofrenian ja sydäntautien riskiä." Tyypin 1 diabetesta koskevista epäilyksistä kirjoittajat toteavat, että hypoteesia tukevia tutkimuksia on julkaissut lähinnä uusiseelantilainen tutkimusryhmä ja että näyttö tautimekanismien tasolla on heikkoa. Sydänsairauksia koskevien epäilyjen mainitaan jutussa saaneen alkunsa eläinkokeista, mutta "ihmisiä tutkittaessa näitä löydöksiä ei ole kuitenkaan voitu vahvistaa", kirjoittajat toteavat.

Jutussa käsitellään lyhyesti myös sitä, voisiko A1-beetakaseiini olla syynä siihen, että joillakin ihmisillä ulkomainen maito tuntuu aiheuttavan vähemmän vatsaoireita kuin suomalainen. Tällaisen näkemyksen tueksi ei kirjoittajien mukaan kuitenkaan löydy tieteellistä näyttöä, ja kirjoittajat arvelevatkin vähempien vatsaoireiden johtuvan muista syistä.

Artikkelin loppupuolella Puska ja Vaarala toteavat, että maidon ja terveyden suhteen on käynnissä useita tutkimuksia. He kertovat Kansanterveyslaitoksen olevan mukana esimerkiksi tutkimuksissa siitä, voidaanko lehmänmaidon valkuaista imeväisiässä välttämällä vähentää diabetesriskiä. Lisäksi kirjoittajat viittaavat TRIGR- ja FINDIA-tutkimuksiin, joista molemmissa selvitetään voidaanko äidinmaidonkorvikkeita modifioimalla vähentää diabetesriskiä. Kirjoittajat uskovat, että näiden tutkimusten myötä löytyy vastaus siihen, onko lehmänmaidossa jokin diabetesriskiä lisäävä tekijä. "Tähän mennessä ei siis ole tutkimustuloksia siitä, että suomalainen maito olisi yhteydessä diabetesriskiin." Juttu päättyy kirjoittajien kokoavaan toteamukseen, että Kansanterveyslaitoksen maitoa koskevat suositukset ovat edelleen voimassa.

Maidolla ja maidolla voi olla eroa

Yhdysvaltalainen A2-maitomainos.

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina hyvin kirjoitettu (vaikkakin harhaanjohtavasti otsikoitu) mielipide-kirjoitus. Juttu nosti pohdittavaksi sen, olisiko Suomessa yleisten lypsykarjarotujen tuottama maito syynä täällä yleiseen tyypin 1 diabetekseen ja sydäntauteihin. Kirjoituksen taustalla oli uusiseelantilaisen professori Keith Woodfordin kirja Devil in the Milk.

Woodfordin mukaan tiettyjen Suomessakin hyvin yleisten lypsykarjarotujen tuottama maito sisältää runsaasti A1-beeta-kaseiini-nimistä proteiinia. Tämä proteiini on monissa väestötutkimuksissa yhdistetty muun muassa suurempaan ykköstyypin diabeteksen ja sydäntautien riskiin, ja A1-maidon on osoitettu aiheuttavan diabetesta eläinkokeissa. Näyttö A1-maidon haitoista ei kuitenkaan ole vielä mitenkään aukotonta. Silti epäilykset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että Uudessa-Seelannissa ja Australiassa on kaupoissa ollut jo neljän vuoden ajan myytävänä terveellisemmäksi uskottua A2-beeta-kaseiinia sisältävää maitoa. A1-maidosta A2-maitoon siirtyminen edellyttäisi laajaa karjanjalostusta. A2-beeta-kaseiinia on eniten guernsey-rotuisten lehmien maidossa.

Englanninkielinen video A1/A2-maidosta sisältäen Woodfordin TV-haastattelun on katsottavissa täällä. Suomeksi aiheesta on aiemmin kirjoitettu Verkkouutisissa.

Myöhempi lisäys : Verkkouutisten jutun jälkeen asiasta on tehty uusiakin tutkimuksia. Nykyisin niitä mekanismeja, joilla A1-beeta-kaseiini mahdollisesti aiheuttaa sairauksia, pystytään selittämään paremmin. Niitä on kuvattu hyvin Beta Casein -sivustolla.