1969

Tapahtumia

tammikuu

• 1. tammikuuta – Keskiolutlaki antoi oikeuden myydä Suomessa III veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä.
• 1. tammikuuta – Uusi puoluelaki tuli voimaan. Oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri, johon merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet.
• 1. tammikuuta – Tieliikennelain muutoksella määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katu punaisen valon palaessa.
• 1. tammikuuta – Lohjan ja Loimaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi ja Jämsän kunta kauppalaksi. Virtain kunta siirrettiin Vaasan läänistä Hämeen lääniin.
• 1. tammikuuta – Suomessa tapahtui useita kuntaliitoksia:
  • Alavetelin ja Teerijärven kunnat liitettiin Kruunupyyn kuntaan
  • Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan
  • Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin
  • Karjaan maalaiskunta liitettiin Karjaan kauppalaan
  • Karunan kunta liitettiin Sauvon kuntaan
  • Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäen kuntaan
  • Koijärven kunta liitettiin osittain Forssan kaupunkiin, osittain Urjalan kuntaan
  • Koskenpään kunta liitettiin Jämsänkosken kuntaan
  • Kuopion maalaiskunta liitettiin osittain Kuopion kaupunkiin, osittain Siilinjärven kuntaan
  • Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan
  • Uudenmaan läänin Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan
  • Uudenkaupungin maalaiskunta liitettiin Uuteenkaupunkiin
  • Äänekosken maalaiskunta liitettiin Äänekosken kauppalaan
  • Öjan kunta liitettiin Kaarlelan kuntaan
• 1. tammikuuta – Tšekkoslovakia muutettiin liittovaltioksi, jonka osavaltiot olivat Tšekki ja Slovakia
• 4. tammikuuta – Espanja luovutti Ifnin Marokolle.
• 12. tammikuuta – "Led Zeppelin" julkaisi esikoisalbuminsa.
• 15. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sojuz 5:n avaruuteen.
• 16. tammikuuta – 21-vuotias opiskelija Jan Palach poltti itsensä julkisesti Prahassa vastalauseeksi Tšekkoslovakian miehitykselle. Hän kuoli sairaalassa 19. tammikuuta. Eräät muutkin henkilöt seurasivat hänen esimerkkiään.
• 19. tammikuuta – Kuusi ihmistä hukkui matkustajalaiva Bore IX:n upotessa Itämerellä.
• 20. tammikuuta – Richard Nixon astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 22. tammikuuta – Yksiköstään karannut armeijan upseeri Viktor Iljin yritti murhata Leonid Brežnevin, mutta tappoi vain väärän auton autonkuljettajan. Iljin oli kuullut John F. Kennedyn murhasta ja ihaili Lee Harvey Osvaldia, josta oli tullut kuuluisa.
• 24. tammikuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsinki–Kirkkonummi-liikenteelle.
• 27. tammikuuta – 14 Israelin vakoojiksi väitettyä pidätettiin ja teloitettiin Bagdadissa.
• 28. tammikuuta – Suomen OECD-jäsenyys tuli voimaan.
• 30. tammikuuta – "The Beatles" esiintyi viimeisen kerran levy-yhtiön katolta. Poliisi hajotti luvattoman konsertin.

helmikuu

• 1. helmikuuta – Kansalaisluottamuksen menettäminen poistui käytöstä rangaistusmuotona.
• 1. helmikuuta – ”Russellin tribunaali” tuomitsi kokouksessaan Tukholmassa Tšekkoslovakian miehityksen.
• 3. helmikuuta – Jasser Arafat astui palestiinalaisten kansankongressin valitsemana Palestiinan vapautusjärjestön johtoon.
• 5. helmikuuta – Suomi ja Norja liittyivät kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
• 10. helmikuuta – Koko Yhdysvaltoja sykähdyttäneen taideskandaalin oikeudenkäynti alkoi San Franciscossa. Kiistelevinä osapuolina olivat Bufano Society -taidesäätiö ja Tabe Slioor.
• 11. helmikuuta – Varusmiespalveluksesta kieltäytynyt opiskelija Erik Schüller yllytti Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa vakaumuksellisin perustein asepalveluksesta kieltäytyneitä jatkamaan kieltäytymistään siviilipalvelusanomusten hylkäämisestä huolimatta.
• 14. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi K.-A. Fagerholmille valtioneuvoksen arvonimen.
• 23. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui Eurooppaan viikon pituiselle kiertomatkalle, jonka kohteina olivat Bryssel, Lontoo, Bonn, Länsi-Berliini, Pariisi, Rooma ja Vatikaanivaltio.

maaliskuu

• 1. maaliskuuta – "The Doorsin" Jim Morrison pidätettiin Miamissa ja häntä syytettiin siveettömästä käytöksestä ja julkisesta juopumuksesta.
• 1. maaliskuuta – Armeija kaappasi puolustusministeri Hafiz al-Assadin johdolla vallan Syyriassa.
• 2. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot taistelivat Ussurijoella.
• 3. maaliskuuta – NASA laukaisi Apollo 9:n matkalleen.
• 7. maaliskuuta – Sekatyömies Tauno Pasanen surmasi metsästyskiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen teki tästä tapauksesta elokuvan Kahdeksan surmanluotia vuonna 1972.
• 13. maaliskuuta – Apollo 9 palasi lennoltaan.
• 14. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot kahakoivat jälleen Ussurijoella. Maat syyttivät toisiaan yhteenoton aiheuttamisesta.
• 16. maaliskuuta – 152 ihmistä sai surmansa venezuelalaisen matkustajakoneen syöksyttyä maahan miltei heti nousunsa jälkeen Venezuelan toiseksi suurimman kaupungin Maracaibon esikaupunkialueella.
• 17. maaliskuuta – Golda Meirista tuli Israelin pääministeri.
• 19. maaliskuuta – Brittien laskuvarjojoukot ja merijalkaväki nousivat maihin Anguillalla odottaen vastarintaa ”presidentti” Ronald Websterin joukoilta. Paikalliset toivottivatkin sotilaat tervetulleiksi.
• 21. maaliskuuta – Euroopan neuvoston toimikunta, joka tutki poliittisten vankien kohtelua Kreikassa, keskeytti työnsä ja poistui maasta, koska Kreikan viranomaiset olivat vaikeuttaneet sen työskentelyä.
• 28. maaliskuuta – Tšekkoslovakia voitti Neuvostoliiton jääkiekon MM-kisoissa Tukholmassa. Voittoisan pelin jälkeen Prahassa järjestettiin useita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina.
• 3. huhtikuuta – SKP:n edustajakokous alkoi Helsingissä. Myrskyisässä kokouksessa puolueen vähemmistö menetti otteensa keskuskomiteasta ja alkoi suunnitella oman puolueen perustamista. Myös puolueen vähemmistön rivit rakoilivat.
• 14. huhtikuuta – Kiinan puolustusministeri Lin Biao nimitettiin maan johtajan Mao Zedongin seuraajaksi Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa Pekingissä.
• 17. huhtikuuta – Alexander Dubček syrjäytettiin Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen ensimmäisen sihteerin virasta.
• 21. huhtikuuta – Tšekkoslovakian miehitystä arvostellut suurjuoksija, eversti Emil Zátopek erotettiin maan armeijan palveluksesta ”väärien tietojen levittäjänä”.
• 25. huhtikuuta – Puolustusvoimain komentaja, kenraali Yrjö Keinonen pyysi eroa virastaan.
• 25. huhtikuuta – SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen valittiin Yleisradion pääjohtajaksi.
• 28. huhtikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti eroavansa virastaan.

toukokuu

• 1. toukokuuta – Suomen hallitus jätti kaikille Euroopan maille sekä Yhdysvalloille ja Kanadalle muistion yleiseurooppalaisen turvallisuuskonferenssin järjestämisestä. Tarkoituksena oli, että Suomen edustajat kävisivät näissä maissa alustavia neuvotteluja asiasta ja että Suomi tarjoutuisi konferenssin isännäksi. Elokuun loppuun mennessä 20 maata oli antanut myönteisen vastauksen ja vain Albania oli kieltäytynyt.
• 7. toukokuuta – Opiskelija Erik Schüller tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 14 kuukauden vankeuteen aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä. Myöhemmin hovioikeus lievensi Schüllerin saaman tuomion 300 markan sakoksi.
• 7. toukokuuta – Helsingin kaupunginvaluusto teki päätöksen Helsingin ensimmäisen metrolinjan rakentamisesta.
• 12. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi lain ”peltojen paketoinnista” eli viljelemättä jättämisestä. Tavoitteena oli saada 100 000 peltohehtaaria pois viljelykäytöstä maatalouden ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi.
• 13. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi äänioikeusikärajan alentamisen 20 vuoteen.
• 14. toukokuuta – Helsingissä muurattiin Finlandia-talon peruskivi.
• 14. toukokuuta – Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön uusi lentoasemarakennus.
• 15. toukokuuta – Joukko Keskustapuolueen jäseniä muodosti aatepoliittisen Ryhmä 70:n.
• 16. toukokuuta – Neuvostoliiton Venera 5 -avaruusluotain laskeutui Venukseen.
• 18. toukokuuta – NASA laukaisi Apollo 10:n matkalleen.
• 21. toukokuuta – Neuvostoliitto esitteli Moskovassa uuden ääntä nopeamman Tupolev Tu-144 -matkustajakoneen.
• 25. toukokuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa eversti Jaafar Nimeiryn johdolla.
• 25. toukokuuta – Norjalainen tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl aloitti Ra-kaislaveneellään matkan Marokosta yli Atlantin. Heyerdahl pyrki osoittamaan, että matka Amerikkaan oli ollut mahdollinen muinaisille egyptiläisille.
• 27. toukokuuta – Sudan tunnusti Itä-Saksan.
• 28. toukokuuta – Kreikassa pidätettiin useita monarkian kannattajia syytettyinä ”maan turvallisuuden vastaisesta toiminnasta”.

kesäkuu

• 3. kesäkuuta – Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille tehtiin kantelu pastori Terho Pursiaista vastaan hänen Uusin testamentti -kirjasensa vuoksi. Kirjasen väitettiin yllyttävän ihmisiä lainvastaiseen väkivaltaiseen toimintaan. Tuomiokapituli lähetti asian rikospoliisin tutkittavaksi.
• 5. kesäkuuta – Moskovassa alkoi kansainvälinen kommunistikonferenssi, johon osallistuivat 75 maan kommunistiset puolueet. Poissa olivat Kiina ja sen kannattajat sekä Jugoslavia. Puoluejohtaja Leonid Brežnev vaati avajaispuheessaan kommunistileiriltä yhtenäisyyttä ja syytti Kiinaa Neuvostoliiton vastaisen ydinsodan valmistelusta.
• 7. kesäkuuta – Rafael Paasio valittiin uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa. Puoluesihteeriksi valittiin yllätysnimenä yhteiskuntatieteen maisteri Kalevi Sorsa.
• 16. kesäkuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I ja kuningatar Fabiola saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 17. kesäkuuta – Moskovassa pidetty kommunistikonferenssi päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa. Useat osallistujat arvostelivat Neuvostoliittoa Tšekkoslovakian miehityksestä, vaikka Neuvostoliitto pyrki välttämään asian esilletuloa. Päätösasiakirjan allekirjoitti kokonaisuudessaan vain osa konferenssin osanottajista. Muiden muassa Italia ja Romania korostivat jokaisen puolueen itsenäisyyttä.
• 18. kesäkuuta – Jorma Kinnunen heitti Tampereella keihäänheiton maailmanennätyksen 92,70 m.
• 20. kesäkuuta – Georges Pompidou valittiin Ranskan presidentiksi.

heinäkuu

'Kotka on laskeutunut' – Kaksi miestä käveli kuussa.

• 1. heinäkuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II löi poikansa kruununprinssi Charlesin Walesin prinssiksi.
• 7. heinäkuuta – Kanadassa ranskan kielestä tuli valtionhallinnossa tasa-arvoinen englannin kielen kanssa.
• 14. heinäkuuta – Hondurasin ja El Salvadorin välinen jalkapallosota puhkesi ja El Salvador hyökkäsi Hondurasiin. Tulitauko saatiin aikaan 20. heinäkuuta.
• 15. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti kuusipäiväiselle valtiovierailulle Isoon-Britanniaan.
• 17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin tasavaltaisen hallitusmuodon 50-vuotisjuhlaa.
• 19. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen senaattori Edward Kennedy ajoi autollaan sillalta veteen Chappaquiddick Islandilla Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvaltain koillisrannikolla. Kyydissä ollut hänen veljensä Robert F. Kennedyn entinen sihteeri Mary Jo Kopechne hukkui. Edward Kennedy poistui onnettomuuspaikalta ja ilmoittautui poliisille vasta useita tunteja myöhemmin. Kennedy tuomittiin 25. heinäkuuta kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen kuolemantuottamuksesta.
• 20. heinäkuuta – Ensimmäinen miehitetty kuulento: Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle. Neil Armstrongista tuli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen ja Buzz Aldrinista toinen.
• 22. heinäkuuta – Espanjan valtionpäämies, kenraali Francisco Franco, nimesi prinssi Juan Carlosin seuraajakseen.
• 25. heinäkuuta – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti, että aasialaisten liittolaisten on kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Sotaa alettiin ”vietnamisoida”.

elokuu

• 2. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti vierailulle Romaniaan.
• 4. elokuuta – Salaiset rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa Yhdysvaltain ja Pohjois-Vietnamin välillä. Ne kuitenkin epäonnistuivat.
• 9. elokuuta – Charles Mansonin kultin jäsenet murhasivat viisi ihmistä, muun muassa näyttelijä Sharon Taten ja seuraavana päivänä vielä kaksi.
• 13. elokuuta – Kovia taisteluja käytiin Kiinan ja Neuvostoliiton rajalla.
• 15. elokuuta – Nelipäiväinen Woodstock-festivaali alkoi New Yorkin osavaltiossa.
• 21. elokuuta – Al-Aqsan moskeija Jerusalemissa Israelissa paloi australialaisen tuhopolttajan sytyttämänä. Israelin ja arabimaiden välit kiristyivät tapauksen vuoksi äärimmilleen.

syyskuu

• 1. syyskuuta – Vallankaappaus Libyassa syrjäytti kuningas Idris I:n ja eversti Muammar Gaddafi nousi valtaan. Idris I oli kaappaushetkellä sairaalahoidossa Turkissa.
• 5. syyskuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi, ettei Terho Pursiaista vastaan Uusin testamentti -kirjasen vuoksi tehty kantelu antanut aihetta syytetoimiin.
• 7. syyskuuta – Noin 18 000 talvi- ja jatkosodan veteraania osallistui Suomen Sotaveteraaniliiton valtakunnalliseen pääjuhlaan Helsingissä.
• 9. syyskuuta – Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivat Helsingissä esisopimuksen ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen.
• 20. syyskuuta – Helsingin taidehallissa näytteillä olleen Harro Koskisen Sikavaakunan johdosta tehtiin Helsingin rikospoliisille rikosilmoitus Suomen vaakunan häpäisemisestä.
• 22. syyskuuta – Voimakas myrsky aiheutti suurta tuhoa Etelä-Ruotsissa.
• 22. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Romaniaan, Unkariin ja Tšekkoslovakiaan.
• 26. syyskuuta – Boliviassa tehtiin sotilasvallankaappaus
• 27. syyskuuta − Kapellimestari Okko Kamu voitti kansainvälisen Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailun Berliinissä.
• 28. syyskuuta – Helsingin Taivallahden seurakunnan Temppeliaukion kirkko vihittiin käyttöön.
• 30. syyskuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet kenraali Yrjö Keinosta, eversti Eino Pyyryä ja kapteeni Matti Siitosta vastaan Keinosen huvilaa koskeneen ”kellarijutun” vuoksi.

lokakuu

• 1. lokakuuta – Olof Palme valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon. Hän seurasi Tage Erlanderia pääministerinä 14. lokakuuta. Erlander oli toiminut pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1946.
• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta vietti 20-vuotisjuhliaan.
• 5. lokakuuta – Iisalmessa ja Iisalmen maalaiskunnassa sekä Eurassa, Hinnerjoella ja Honkilahdella alkoivat ylimääräiset kunnallisvaalit tulevien kuntaliitosten vuoksi.
• 7. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta vietti 20-vuotisjuhliaan Berliinissä.
• 14. lokakuuta – Wihuri-yhtymä ilmoitti aloittavansa Volkswagen Kupla -henkilöautojen koe-erän kokoonpanon Heinolassa sijaitsevassa tehtaassaan.
• 15. lokakuuta – Sadat tuhannet ihmiset ottivat osaa Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa.
• 15. lokakuuta – Suomen Elokuvasäätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä. Säätiön perustajajäsenet olivat opetusministeriö, Suomen Elokuvateatterinomistajain liitto, Suomen elokuvatoimistojen liitto ja Suomen filmivalmistajien liitto.
• 21. lokakuuta – Willy Brandtista tuli Saksan liittokansleri.
• 21. lokakuuta – Siad Barre nousi vallankaappauksella valtaan Somaliassa.
• 24. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen ylioppilastutkinnon arvosteluasteikon muuttamisesta neliportaisesta kuusiportaiseksi. Uutta asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 1970.
• 29. lokakuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että rotuerottelu oli välittömästi lopetettava kaikissa yhdysvaltalaisissa oppilaitoksissa.

marraskuu

• 2. marraskuuta – Suomen eteläosassa oli voimakas lumipyry ja Etelä-Ruotsissa kova myrsky.
• 4. marraskuuta – Neuvostoliiton kirjailijaliiton Rjazanin osasto päätti äänin 5–1 erottaa kirjailija Aleksandr Solženitsyn jäsenyydestään.
• 5. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda arvosteli Suomen YK-suurlähettilästä Max Jakobsonia siitä, että tämä oli teoksessaan Kuumalla linjalla esittänyt YYA-sopimuksen 2. artiklasta Suomen konsultaatioaloitetta korostavan tulkinnan, joka oli ”yksipuolinen” ja ”vastoin sopimuksen henkeä ja kirjainta”.
• 5. marraskuuta − Suomen kotien radio- ja televisioliitto teki ilmiannon radiossa esitetystä yhdysvaltalaisen Allen Ginsbergin runosta Huuto. Liiton mielestä runo loukkasi sukupuolikuria ja siveellisyyttä.
• 6. marraskuuta – Yhdyspankin toimitusjohtaja Mika Tiivola valittiin pankin pääjohtajaksi.
• 14. marraskuuta – NASA laukaisi Apollo 12:n matkaan.
• 14. marraskuuta – Ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähti Uudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettu Saab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.
• 15. marraskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton sukellusvene K-19 törmäsi yhdysvaltalaiseen USS Gato -veneeseen Barentsinmerellä.
• 15. marraskuuta – Washingtonissa 250 000–500 000 ihmistä osoitti mieltään Vietnamin sotaa vastaan.
• 17. marraskuuta – Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain edustajat tapasivat Helsingissä ja aloittivat SALT I -neuvottelut ydinaseiden vähentämiseksi.
• 19. marraskuuta – Apollo 12 laskeutui Myrskyjen merelle. Charles Conradista ja Alan Beanista tuli kolmas ja neljäs ihminen Kuun kamaralla.
• 20. marraskuuta – Cleveland Plain Dealer -sanomalehti julkaisi valokuvia My Lain verilöylystä Vietnamissa.
• 21. marraskuuta – Ensimmäinen ARPANET-yhteys otettiin käyttöön.
• 24. marraskuuta – Yhdysvaltain armeija ilmoitti, että luutnantti William Calley ja kersantti David Mitchell asetetaan syytteeseen My Lain verilöylystä.

joulukuu

• 1. joulukuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen asevelvollisten arvonta sitten toisen maailmansodan.
• 9. joulukuuta – Höyrylaiva Eira upposi Hangon edustalle.
• 11. joulukuuta − Kulkulaitosministeri Paavo Aitio vastasi LKP:n kansanedustajan Arne Bernerin johdolla tehtyyn eduskuntakyselyyn, ettei radiossa esitetty Allen Ginsbergin runo Huuto vastannut radio-ohjelmille asetettavia vaatimuksia. Yleisradion ohjelmaneuvosto oli jo aiemmin antanut teatteriosaston päällikölle Pekka Lounelalle huomautuksen asian johdosta.
• 12. joulukuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Helsingissä. Suomi vaati Nordek-hankkeen lykkäämistä, koska Norja ja Tanska pyrkivät EEC:n jäseniksi.
• 19. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti työministeri Viljo Virtasen Mikkelin läänin maaherraksi vuoden 1970 alusta lukien. Uudeksi työministeriksi tuli kansanedustaja Veikko Helle.
• 20. joulukuuta – Ugandan hallitus julisti maahan poikkeustilan presidentti Milton Obotea vastaan edellispäivänä tehdyn murhayrityksen vuoksi.
• 20. joulukuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser nimitti parlamentin puhemiehen Anwar Sadatin varapresidentiksi.
• 30. joulukuuta – Israelilainen tuomioistuin totesi Al-Aqsan moskeijan elokuussa sytyttäneen australialaisen miehen syyntakeettomaksi ja määräsi hänet hoidettavaksi mielisairaalaan.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Regina Kent, kiinalaissyntyinen näyttelijä (k. 2000)
• 1. tammikuuta – Verne Troyer, yhdysvaltalainen lyhytkasvuinen näyttelijä (Austin Powers ja kultamuna)
• 2. tammikuuta – Christy Turlington, yhdysvaltalainen malli
• 2. tammikuuta – Tommy Morrison (”The Duke”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 3. tammikuuta – Michael Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja (moninkertainen maailmanmestari)
• 5. tammikuuta – Brian Hugh Warner (”Marilyn Manson”), yhdysvaltalainen rock-muusikko
• 14. tammikuuta – Jason Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Dave Grohl, yhdysvaltalainen rumpali ("Nirvana")
• 15. tammikuuta – Meret Becker, saksalainen näyttelijätär ja muusikko
• 16. tammikuuta – Roy Jones, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 17. tammikuuta – Naveen Andrews, brittiläinen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Patrick K. Kroupa (”Lord Digital”), yhdysvaltalainen kirjailija ja hakkeri
• 11. helmikuuta – Jennifer Aniston, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. helmikuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko ("Kingston Wall")
• 13. maaliskuuta – Susanna Mälkki, suomalainen sellisti ja kapellimestari
• 15. maaliskuuta – Timo Kotipelto, suomalainen laulaja ("Stratovarius")

• 2. huhtikuuta – Reko Lundán, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja
• 11. huhtikuuta – Michael von Grünigen, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 25. huhtikuuta – Renée Zellweger, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Päämääränä Cold Mountain)
• 16. toukokuuta – David Boreanaz, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. kesäkuuta – Stefanie Maria Graf (”Steffi Graf”), saksalainen tennispelaaja (olympiavoittaja)
• 15. kesäkuuta – Oliver Kahn, saksalainen jalkapalloilija
• 15. kesäkuuta – O'Shea Jackson (”Ice Cube”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja näyttelijä

• 24. heinäkuuta – Jennifer Lopez (”J. Lo”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 26. heinäkuuta – Adele Stevens, brittiläinen aikuisviihdemalli
• 12. elokuuta – Jukka Rasila, suomalainen näyttelijä (Studio Julmahuvi)
• 12. elokuuta – Tanita Tikaram, fidžiläis-malesialainen laulaja
• 18. elokuuta – Edward Norton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. syyskuuta – Stefan Horngacher, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 20. syyskuuta – Marja Tiura, suomalainen kansanedustaja
• 25. syyskuuta – Catherine Zeta-Jones, walesilaissyntyinen näyttelijä

• 3. lokakuuta – Gwen Stefani, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja ("No Doubt")
• 22. lokakuuta – Helmut Lotigiers (”Helmut Lotti”), belgialainen laulaja
• 1. marraskuuta – Hannu Nieminen (”DJ Ender”), suomalainen tiskijukka ja tuottaja
• 7. marraskuuta – Hélène Grimaud, ranskalainen pianisti
• 21. marraskuuta – Ilkka Alanko, suomalainen muusikko ja laulaja ("Neljä Ruusua")
• 9. joulukuuta – Bixente Lizarazu, ranskalainen jalkapalloilija
• 28. joulukuuta – Linus Torvalds, suomalainen tietotekniikka-asiantuntija (Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittäjä)

Kuolleita

• 11. tammikuuta – Erkki Lindfors, suomalainen poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja) (s. 1913)
• 2. helmikuuta – William Henry Pratt (”Boris Karloff”), englantilainen näyttelijä (Frankenstein) (s. 1887)
• 3. helmikuuta – Charles Alfred Taliaferro (”Al Taliaferro”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (”Aku Ankka”) (s. 1905)
• 17. helmikuuta – Cyril Szalkiewicz, suomalainen pianisti (s. 1914)
• 26. helmikuuta – Levi Eshkol, Israelin pääministeri (s. 1895)
• 26. helmikuuta – Karl Jaspers, saksalainen filosofi (s. 1883)
• 25. maaliskuuta – Paavo Koli, suomalainen sosiologi (Tampereen yliopiston rehtori) (s. 1921)
• 26. maaliskuuta – B. Traven, saksalainen kirjailija (Sierra Madren aarre) (s. 1882)
• 28. maaliskuuta – Dwight D. Eisenhower (”Ike”), yhdysvaltalainen kenraali ja Yhdysvaltain presidentti (s. 1890)

• 3. huhtikuuta – Uunio Saalas, suomalainen hyönteistieteilijä ja professori (s. 1882)
• 10. huhtikuuta – Oskar Nikolai Elstelä (”Ossi Elstelä”), suomalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (s. 1902)
• 25. huhtikuuta – Samuli Johannes Snellman (”Jussi Snellman”), suomalainen näyttelijä (s. 1879)
• 2. toukokuuta – Franz von Papen, Saksan valtakunnankansleri (s. 1879)
• 23. toukokuuta – Leo Golowin, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1903)
• 8. kesäkuuta – Aino Sibelius, Jean Sibeliuksen puoliso (s. 1871)
• 8. kesäkuuta – Gerald V. Kuss, irlantilainen kirjailija
• 8. kesäkuuta – Spangler Arlington Brugh (”Robert Taylor”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Sumujen silta) (s. 1911)
• 20. kesäkuuta – Wilhelm Wahlforss, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1891)
• 22. kesäkuuta – Frances Ethel Gumm (”Judy Garland”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Ihmemaa Oz) (s. 1922)
• 22. kesäkuuta – Huugo Jalkanen, suomalainen runoilija, kriitikko, kääntäjä, toimittaja ja professori (s. 1888)
• 23. kesäkuuta – Volmari Iso-Hollo, suomalainen juoksija (kaksinkertainen olympiavoittaja) (s. 1907)
• 29. kesäkuuta – Moise Tšombe, kongolainen poliitikko ja valtiomies (s. 1919)

• 3. heinäkuuta – Brian Jones, brittiläinen rock-muusikko ("The Rolling Stones") (s. 1942) (hukkui uima-altaaseen)
• 18. heinäkuuta – Mary Jo Kopechne, Edward Kennedyn kongressiavustaja (s. 1940) (auto-onnettomuus)
• 20. heinäkuuta – Simon Parmet, suomalainen kapellimestari (s. 1897)
• 25. heinäkuuta – Jarno Pennanen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 7. elokuuta – József Kozma (”Joseph Kosma”), unkarilainen säveltäjä (”Kuolleet lehdet”) (s. 1905)
• 9. elokuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä (Nukkelaakso) (s. 1943) (murhattiin)
• 12. elokuuta – Vilho Väisälä, suomalainen meteorologian professori (Vaisala Oy:n perustaja) (s. 1889)
• 17. elokuuta – Maria Ludwig Michael Mies (”Ludwig Mies van der Rohe”), saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1886)
• 18. elokuuta – Conrad Albrecht, saksalainen suuramiraali (s. 1880)
• 31. elokuuta – Rocco Francis Marchegiano (”Rocky Marciano”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (s. 1923)
• 1. syyskuuta – Aili Konttinen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 2. syyskuuta – Ho Tši Minh (”Bác Hồ”), Pohjois-Vietnamin presidentti (s. 1890)
• 6. syyskuuta – Väinö Riikkilä, suomalainen kirjailija (Viimeiset kaanit) (s. 1906)

• 12. lokakuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija ja näyttelijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1912)
• 12. lokakuuta – Serge Poliakoff, venäläinen taiteilija (s. 1900)
• 12. lokakuuta – Veli Saarinen, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja (olympiavoittaja) (s. 1902)
• 12. lokakuuta – Julius Saaristo, suomalainen jääkärimajuri ja keihäänheittäjä (olympiavoittaja) (s. 1892)
• 21. lokakuuta – Jack Kerouac, yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija (Matkalla) (s. 1922)
• 22. lokakuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (s. 1901)
• 2. marraskuuta – Kalervo Kallio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1909)
• 12. marraskuuta – Liu Shaoqi (Liu Shao-tši), Kiinan kansantasavallan presidentti (s. 1898)
• 18. marraskuuta – Eero Leväluoma, suomalainen näyttelijä, lavastaja ja ohjaaja (s. 1896)
• 2. joulukuuta – Kliment Vorošilov, Neuvostoliiton presidentti (s. 1881)
• 22. joulukuuta – Josef von Sternberg, itävaltalaissyntyinen kirjailija ja elokuvaohjaaja (Sininen enkeli) (s. 1894)
• 30. joulukuuta – Jiří Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvien ohjaaja (s. 1912)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Murray Gell-Mann
• Nobelin kemianpalkinto: Derek Barton ja Odd Hassel
• Nobelin lääketieteen palkinto: Max Delbrück, Alfred Hershey ja Salvador Luria
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Samuel Beckett
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen työjärjestö

Muuta

• Elokuvavuosi 1969