Mämmi-mascarponevaahtoa sitruunakakun kera

 

Rakastan mämmiä! Mutta kun sitä lähinnä yksin syö meidän taloudessa, isosta mämmituokkosesta riittää kyllä johonkin muuhunkin kuin pelkiltään syömiseen.

Mämmimutakakkua olen mämminjämistä tehnyt ja se on helppo tehdä ja tosi hyvää! Jäätelöönkin olen mämmiä laittanut ja se toimii siinäkin.

Sitruunakakun tein Vegeviettelys-blogin ohjetta mukaillen. Itse käytin kakkuun rypsiöljyä oliiviöljyn sijasta. Korvasin myös soijajogun ihan tavallisella kreikkalaisella jogurtilla. Nostatusaineena käytin vain pelkkää leivinjauhetta. Alkuperäisessä ohjeessa oli sen lisäksi myös ruokasoodaa. 

Kakun ohjetta en tähän postaukseen kirjoita, vaan sen voit käydä katsomassa yllä olevasta, alkuperäisen ohjeen linkistä.

Tähän mämmi-marcarponevaahtoon sain idean, kun löysin kaupasta mascarponejuustoa 60% alennuksella. Alunperin minun piti käyttää se lasagneen, mutta teinkin sen herkulliseksi vaahdoksi mämmillä maustaen.

Me söimme vaahtoa sitruunakakun kanssa, mutta se sopisi jälkiruuaksi sellaisenaan, vaikkapa keksin- ja/tai marenkimurujen kanssa. Myös kakun- tai kääretortun täytteeksi vaahto sopisi myös erinomaisesti.

MÄMMI-MASCARPONEVAAHTO
- 2 dl kuohukermaa
- 0,5 dl tomusokeria
- 250 g mascarponejuustoa
- 1rkl sitruunamehua
- puolikkaan sitruunan raastettu kuori
- pieni loraus vaniljauutetta tai 1 tl vaniljasokeria
- 0,5-1 dl mämmiä

Vaahdota kuohukerma napakaksi vaahdoksi. Lisää loput aineet reseptin järjestyksessä ja vatkaa hyvin sekaisin. Tarjoile haluamallasi tavalla!

Ihanaa ja maukasta pääsiäisen aikaa kaikille!

Vegaaniset marengit kikherneiden liemestä

 

Teen lähes viikottain jotain ruokaa, mihin laitan säilykepapuja tai kikherneitä. Näihin omavaraisteluvuosiin en ole saanut papuja niin onnistumaan, että satoa saisin kuivatettua. Pakkaseen olen kyllä taite- ja pensaspapuja palkoineen laittanut. Joskus olen hapattanut papuja ja ne ovat kyllä hyviä!

Koska olen "ei niin suunnitelmallinen ruuanlaittaja", kuivatut pavut meillä ei niin ehkä toimisikaan. Teen päivän tai viikon ruokasuunnitelmat aikas ex tempore ja siltä pohjalta, mitä tekee mieli. Tai jos satun näkemään jonkin kivan ohjeen, niin sitä pitää päästä kokeilemaan heti. Tämän vuoksi meillä on lähes aina papu- ja kikhernesäilykkeitä kotivarana. 

Kikherneitäkään en ole kokeillut kasvattaa. Onko Teistä joku yrittänyt, tai jopa onnistunut? Olisi kiva kuulla kokemuksistanne!

Tälläisestä tetrasta tulee reseptin noin 1,5 dl
aquafabaa eli kikhernelientä.

Minulla oli jäänyt vähän niin kuin unohduksiin yksi bataatti, josta sitten väsäsin currya. Laitoin curryyn tetrallisen kikherneitä ja samassa muistin, että liemestähän voisi tehdä marenkeja. En ollut tälläisiä ennen kokeillut, vaikka vanha juttuhan tämä oli.

Tuumasta toimeen ja netistä etsimään ohjeita. Joten tässäpä tulee meikäläisen versio kikherneliemi-marengeista eli aquafaba-marengeista. Olkaapa hyvät! 

Minähän värjäsin omani elintarvikeväreillä!

KIKHERNELIEMI-MARENGIT

• n. 1,5 dl kikhernelientä
• 1,5 dl tomusokeria
• 1 rkl sitruunamehua
• 0,5 tl vaniljauutetta

TEE NÄIN:

1. Mittaa kikherneiden siivilöity liemi kulhoon. Vatkaa sitä noin 5 minuuttia, kunnes se alkaa kunnolla kuohkeutumaan.

Vaahdosta tulee oikeasti ihan kovaa ja kiinteää!

2. Lisää sokeri ja jatka vaahdottamista, kunnes vaahto pysyy kulhossa ylös alaisin käännettynä.

3. Lisää sitruunamehu ja vanilja uute ja vaahdota vielä hetki, niin että kaikki aineet ovat varmasti sekaisin.

4. Pursota pellille pikku marengeiksi tai isoksi levyksi vaikkapa pavlovaa varten. 

5. Kuivata 80-100 asteessa muutama tunti. Täysin kuivunut marenki irtoaa leivinpaperista ja on läpeensä rapea.

Ohjeesta voi jättää hyvinkin pois sitruunamehun tai sen voi korvata pienellä lirauksella etikkaa. Myös vaniljautteen voi jättää pois. Tai korvata vaniljasokerilla. Tomusokerin sijasta voi käyttää tavallista hienoa sokeria. Jostain luin vinkin, että jämäkämmän massan saa, kun laittaa 0,5 tl ksantaania joukkoon. Sitä minulla ei ollut, niin en osaa sanoa sen toimivuudesta.

Minä halusin värikkäitä marenkeja!

Marenkimassaa voi värjätä elintarvikeväreillä. Minä tein näin ja jaoin massan neljään eri kulhoon ja lisäsin liraukset väriä jokaiseen. 

Yritin varoa, ettei tule mitään kantaa ottavia
väriyhdistelmiä!

Halusin kokeilla kaksivärisiä marenkeja. Joten laitoin toisen värin tuorekelmun sisään, paketin pursotuspussiin ja lisäsin toisen värimassan suoraan pussiin. Kts. alla olevat kuvat!

Massa kelmun keskelle ja sitten taitoin kelmun
massan ympärille, jättäen kuitenkin päädyt auki.

Paketti pursotuspussiin!

Ja toinen väri pussiin ilman kelmua!

Alkuun tuli vain yksivärisiä, kun en saanut
kelmupakettia tarpeeksi lähelle pursotuspäätä.
Mutta eipä tuo haitannut!

Uuni oli kiertoilmatoiminnolla ja puulasta
luukun välissä koko kuivatuksen ajan.

Sen huomasin, että minulla meni noiden massojen värjäämisen kanssa sen verran kauan aikaa, että vaahto alkoi jo hieman latistumaan. Pursotuksista ei jäänyt paljonkaan kuviota valmiisiin marenkeihin. Pitää kokeilla uudelleen niin, ettei värjää. Vaan pursottaa heti nopeasti marengit ja katsoa, tuleeko niistä kauniimpia niin.

Mutta joo, kiva kokeilu! Minun mielestäni nämä olivat oikeastaan paremman makuisia, kuin kananmunan valkuaisesta tehdyt. En nyt niin hirmuinen marengin ystävä ole, mutta näitä nyt on tullut purkista napsittua aina ohimennen. Muu maisteluraati moitti näitä hieman "vihreän" makuisiksi. Mutta luulen, että makuun vaikutti tieto siitä, mistä nämä oli tehty! Oli kuitenkin kiva kokeilla tälläistä hävikkiherkkua ja teen näitä kyllä toistekkin. Pavlova maistuisi varmasti erinomaiselta tuoreiden marjojen kanssa!

Helppo ja herkullinen sitruunakahvikakku

 

Rakastan sitrushedelmiä! Olen sen aikakauden lapsia, että talven kohokohtia oli, kun televisiossa mummo huusi "Jaffat tulloo!" Lapsuudessani -70- ja 80-luvuilla sitruksia ei saanut ympäri vuoden kaupoista kuten nyt saa. 

Kasarilla tuli kauppoihin myös valmiskahvikakkuja, joita vanhempani ostivat usein varsinkin mökille. Ne eivät maksaneet juuri mitään ja säilyivät iäisyyden. 80-luvun nousukaudella arvostettiin jotenkin enemmän sellaista valmista kaupasta ostettua, kuin itse tehtyä. Vieraillekkin tarjottiin ennemmin ostettua känttyä. Oliko se sitten sellaista "vaurauden" osoitusta, kun oli varaa kaupan pullaa tarjota?

Terassikahvikausi on vahvasti aloitettu!

Minä rakastan tuon "ydinsodan" kestävän sitruunakakun makua! Entinen työkaverini nauroi tuolle nimitykselle, mutta nehän tosiaan on sellaisia, mitä otettaisiin bunkkeriin mukaan, jos sellainen hetki tulisi. 

Muistan joskus erään naisen testailleen tuon tapaisen kakun säilyvyyttä. Se säilyi muistaakseni jonkun 8 vuotta yli vkp:n ihan virheettömän oloisena. 

 Toivottavasti sellaista tilannetta ei tule, että joudutaan vetäytymään bunkkereihin kakut kainalossa, vaikka eletäänkin kamalia aikoja. Anteeksi huulenheittoni, mutta noita säilöntäainekakkuja olen aina kutsunut tuolla tavalla. Ne ovat tosiaan täynnä kaikkea "ei aitoa" ja säilöntäaineita ja säilyvät iäisyyden!

Koska sitruunoita on löytynyt marketeista edullisesti, olen leiponut sitruunakahvikakkuja. Kuinka ollakkaan, löysin netistä ohjeen, joka jäljittelee tämän "ydinsotakakun" makumaailmaa. Mutta tähän ei tule kauppojen kakkujen sisältämää palmuöljyä, kosteudensäilyttäjää, kaliumsorbaattia, aromeita ym. ainesosia. Vaan tehdään ihan kunnon aineista! 

Tämä kakku on todella herkullinen ja mehevä ja säilyykin sellaisena useamman päivän. Mutta ei kuitenkaan niin kauan, että tästä "bunkkerievääksi" olisi! Ihan jo senkin takia, että tulee syötyäkin nopeaan tahtiin.

Mutta retkievääksi kakku on 
mitä mainioin!

Alkuperäinen ohje löytyy täältä . Olen hieman muuttanut ohjetta, koska inhoan epämääräisiä mittamääriä, kuten esimerkiksi 1,1 dl tai 3,4 dl. Joten olen muunnellut ohjeen määriä täysiin tai puolikkaisiin desilitroihin ja hyvin on toiminut. Olen myös tehnyt kakkua kreikkalaisesta, täysirasvaisesta jogurtista, sekä soijajogurtista. Molempi parempi!

SITRUUNAKAHVIKAKKU

• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 2 dl sokeria
• 2 dl kreikkalaista jogurttia tms.
• 1 dl rypsiöljyä
• 1 keskikokoisen sitruunan kuori raastettuna ja mehu puristettuna
• 1 tl vaniljauutetta tai 2 tl vaniljasokeria
• 3 kananmunaa
• 2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa

Voit kuorruttaa kakun halutessasi:

• 4,5 dl tomusokeria
• 4-5 tl sitruunamehua tai vettä

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Voitele suorakaiteen muotoinen kakkuvuoka. Voit vuorata pohjan leivinpaperipalalla halutessasi. 

Mittaa vehnäjauho, suola ja leivinjauhe kulhoon ja sekoita hyvin. Mittaa toiseen kulhoon loput aineet ja sekoita tasaiseksi massaksi. Yhdistä kuivat aineet kosteisiin ja sekoita nopeasti hyvin sekaisin. Älä kuitenkaan vaivaa, jottei massa sitkisty!

Paista kakkua uunin alatasolla noin 50 minuuttia tai niin kauan, kun on kypsä. Kokeile vaikka tulitikulla. Jos tikkuun ei jää massaa kiinni, kakku on kypsä. Voit peittää kakun loppupaiston ajaksi palalla foliota, jos pinta näyttää tummuvan liikaa.

Kuorruta jäähtynyt kakku halutessasi tomusokerikuorrutteella tai vaikkapa sulatetulla suklaalla. Nauti!

Herkullinen ja helppotekoinen kinuski-puolukkapiirakka

 

Minä rakastan puolukkaa! Se on minusta sellainen oikean marjan makuinen. Vispipuuroa, rahkaa, tuorenektaria, ruispuolukkapuuroa... ai että!

Ja puolukkaahan on metsät väärällään. Olenkin käynyt pariin otteeseen keräämässä niitä. Pari ämpärillistä on kerättynä ja olen tehnyt niistä survosta, omenan kanssa hilloa, laittanut pakkaseen ja kuivannutkin niitä kuivurissa. Tuota kuivaamista en kyllä suosittele, koska ne kestää kuivua ikuisuuden!

Muutamia viikkoja sitten törmäilin useammassakin paikassa somessa helpon kinuski-puolukkapiirakan ohjeeseen. Sen lisäksi, että ohje on älyttömän helppo, piirakka on tosi hyvää! Tämä maistuu niillekkin, joiden mielestä puolukka on ihan liian hapanta.

Kuukunalla oli suuret ennakkoluulot piirakasta, koska hän tiesi, että puolukka on liian hapanta. Mutta niin vaan söi silti koko palan.

Omppu ei happamasta hätkähdä!

Piirakan juju on kondensoidusta maidosta tehty kinuski. Sitähän saa nykyään ihan valmiinakin ostettua, ainakin isommista marketeista. Minulla oli kotona sitä ihan keittämätöntä. Siitä saa tehtyä kinuskia keittämällä purkkia veden peitossa hiljaisella lämmöllä 3-4 tuntia. Purkki pitää antaa jäähtyä kunnolla ennen avaamista.

Kinuskin lisäksi täytteeseen ei tulekkaan muuta kuin puolukoita. Ja pohjakin on tosi simppeli muropohja. Ainahan voi oikaista siinäkin ja tehdä piirakka valmiista pohjasta. Sitten tämä on vielä helpompi valmistaa!

Joku on ehtinyt ottamaan maistipalan ennen kuvaamista!

KINUSKI-PUOLUKKAPIIRAKKA

• 100 g voita
• 1 dl sokeria
• 1 kananmuna
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 prk karamellisoitua kondensoitua maitoa
• 3-4 dl puolukoita

Vatkaa huoneenlämpöinen voi sokerin kanssa kuohkeaksi. Lisää kananmuna joukkoon ja vatkaa voimakkaasti sekaisin.

Sekoita eri kulhossa vehnäjauho ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseos massaan ja sekoita lastalla käännellen sekaisin.

Painele taikina tasaisesti voideltuun piirakkavuokaan. Pistele pohja haarukalla. Paista pohjaa 175 asteessa 15 minuuttia. 

Ota pohja uunista ja levitä kinuski sille. Ripottele puolukat tasaisesti kinuskin päälle. 

Paista piirakkaa vielä noin 25 minuuttia. 

Piirakka on parhaimmillaan jäähtyneenä tai täysin kylmänä.

Meidän perheessä kukaan ei ole laktoosi-intolerantikko. Joten olen voinut tehdä piiraan kondensoidusta maitokinuskista. Laktoosittomana sitä ei taida kaupoista löytyä.

Olen kuitenkin kokeillut tehdä piirakan kondensoidusta kookosmaidosta. Tein siitä samalla tavalla kinuskia purkkia keittämällä, kuin tavallisestakin kondensoidusta maidosta.

Kondensoitu kookosmaito sakeni myös, mutta ei siitä ihan niin paksua kinuskia tullut. Mielestäni se on myöskin paljon sokerisemman makuistakin.

Piirakassa kookoskinuski imeytyi vähän pohjan läpi. Mutta ihan hyvä piirakka sekin oli ja syötyä tuli.

Kookoskinuski alkoi hieman palamaan reunoilta samalla paistoajalla.

Vegaanisen piirakasta saa tosiaan vaihtamalla maitokinuskin kookoskinuskiin, pohjan voin kasvismargariiniin ja jättämällä kananmunan pohjasta pois.

Tässä on kyllä yksi meidän perheen uusi marjapiirakka suosikki. Näitä onkin mennyt monta tämän syksyn aikana!

Mikä on sinun suhteesi puolukkaan? Onko lemppari, vai inhokki?

Kuukuna kokkaa; jäätelöleipä

 

Eväsretkellä lähimetsässä 

Kuluneen kesän aikana ollaan jonkin verran kokkailtu Kuukunan kanssa. Lähinnä poika on ottanut osaa ruuanlaittoon tekemällä jotain pientä apuhommaa. Mutta silleen varta vasten poikaa ajatellen ei olla kokkailtu.

Nyt molemmat murut olivat mummulassa yökylässä, joten mietiskelin helppoa ohjetta pojan kanssa toteutettavaksi. Omppu ei ole kiinnostunut kokkailusta, syömisestä kylläkin!

Omppua kiinnostaa mummun sienisaalis

Koska tyttärellä eli lasten äidillä oli synttäritkin lähellä, ajateltiin tehdä jotain makeaa. Olin jo aiemmin kokeillut sellaista ameriikan herkkua kuin jäätelöleipä. Kyllä, jäätelöstä tehtyä leipää! Vain amerikkalaiset voivat tälläisen keksiä.

Kokeillessani reseptiä, tein leivän itse tehdystä vadelmajäätelöstä. Siitä tulikin yllättävän hyvää! Pakastimessa olisi ollutkin omenasoseesta tehtyä herkkujäätelöä, mutta en raaskinnut sitä tähän nyt käyttää. Joten ostin ihan halpaa mansikkajäätelöä. Se saisi leivonnaiseen kelvata.

Hän on jo niin iso poika! Huomatkaa 
leipomiskaverina oleva Kaku.

Autot parkissa!

Kuukuna olikin ihan innoissaan tästä jäätelöleipä-ideasta! Piti vaan malttaa odottaa, että jätski sulaisi ensin, ennen kuin päästiin leipomaan. Ja laatukin piti tietysti tarkistaa siskon kanssa. Mummu sitten sovelsi ohjetta pienemmäksi "hävikin" huomioiden!

On tärkeää tarkistaa raaka-aineen laatu!

Ompullekkin maistui!

Ohje on erittäin yksinkertainen. Jäätelö sulatetaan, vehnäjauho ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään ja ne lisätään sulaan jäätelöön. Sekoitetaan hyvin ja laitetaan massa leipävuokaan. Paistetaan, annetaan jäähtyä ja syödään. Siinä se!

JÄÄTELÖLEIPÄ

• 1 l jäätelöä
• 6 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta

Kumoa jäätelö kulhoon ja anna sulaa huoneenlämmössä. Mittaa vehnäjauho eri kulhoon ja sekoita leivinjauhe siihen. 

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele 1,5 litrainen leipävuoka ja korppujauhota se. 

Kun jäätelö on sulanut juoksevaksi, lisää jauhoseos siihen. Sekoita hyvin lastalla käännellen. Kaada massa leipävuokaan ja paista noin 35 minuuttia. 

Kokeile kypsyyttä tikulla. Ota leipä uunista ja anna jäähtyä hieman ennen vuuasta kumoamista. Nauti leipä jäähtyneenä.

Ameriikassa jäätelöleipää syödään voin, hillon tai maapähkinävoin kanssa. Me söimme sitä vähän niin kuin kakkuna. Ihan hyvää, mutta kyllä minä ehkä jäätelön ennemmin syön ihan sellaisenaan. Mutta poika tykkäsi leipoa tätä ja ohje on tosi helppo lasten kanssa tehtäväksi. Tämä voisi toimia hyvin täytekakun pohjanakin.

Oletko sinä kuullut jäätelöleivästä tai syönyt sellaista?

Mehevä suklainen kesäkurpitsakahvikakku

 

Tänä kesänä on syöty kesäkurpitsaa monessa eri muodossa. Olen leiponut kesäkurpitsakakkua , joka on porkkanakakun tapainen, tuorejuustolla kuorrutettu herkku. 

Moniin suolaisiin ruokiin olen kesäkurpitsaa käyttänyt ja relishiä tehnyt ämpäritolkulla. Siihen löytyy ohje tuosta samasta linkistä, kuin kakkuun.

Ostinpa sellaisen spiraalileikkurinkin, jolla olemme tehneet "kesäkurpitsapastaa". Ensin mietin, että tuleeko moista värkkiä käytettyä, mutta on ollut kovalla käytöllä. Yllättävän herkullista pastan korviketta saa kesäkurpitsasta ja maukasta hyvän soosin kanssa!

Spiraalileikkuri, jossa kolme erilaista terää.

Kyllä se pastalta näyttää!

Tomaatti-fetapastan kanssa herkkua!

Pidin pienet kemut lähipiirille meillä täällä kotipuutarhassa. Tarjottavana oli broilerinsiipiä ja muuta naposteltavaa ja tietysti täytekakkukahvit kekseineen, sekä kahvikakkuineen. Täytekakussa oli oman sadon mansikoista tehty hillo välissä ja kahvikakkuunkin halusin jotain "omasta pihasta". 

Täytekakku on kahvipöydän kunkku. Mutta
kyllä hyvä kahvikakkukin kuninkaallisesta
menee!

Somessa oli vilissyt kuvia kahvikakuista, joihin oli käytetty kesäkurpitsaa. Monissa ohjeissa oli mielestäni ihan "turhia aineita", kuten maitoa/kasvimaitoa, jogurttia tai sen kasvisversioita. Koska pidän yleensäkin yksinkertaisuudesta ruuanlaitossa, sekä leivonnassa ja pidän ohjeista, missä on mahdollisimman vähän perusraaka-aineita, törmäsin suklaisen kesäkurpitsakahvikakun ohjeeseen Makeaa -blogissa . Tässä ohjeessa käytetään tavallisia aineksia, joita minunkin kaapeistani aina löytyy, ilman kaupassa käyntiä. Lisäksi tässä ei vatkata mitään. Ainoastaan rasva sulatetaan, kesäkurpitsa raastetaan ja kaikki ainekset sekoitetaan yhteen. Helppoa kuin mikä!

Toinen asia mitä karsastan ohjeissa on se, että ainesosien määrät ovat jotain "osia", "viisiä grammoja" tai "puolikkaita". Itse pyrin ruuanlaitossa ja leivonnassa siihen, että käytetään aina koko purkki kerralla tai sellaisia määriä raaka-ainetta, ettei vahingossakaan tule ruokahävikkiä. Tästä alkuperäisestä ohjeesta muunsin sokerin määrän 2 2/3 dl:stä, kahteen desilitraan ja pyöristin voin ja vehnäjauhojen määrät täysiksi desilitroiksi ja sadoiksi grammoiksi. Monta kakkua leivoin omilla määrilläni ja kaikki onnistuivat, joten uskallan jakaa sen nyt tänne blogiini.

SUKLAINEN KESÄKURPITSAKAHVIKAKKU

• 200 g voita sulatettuna
• 4 dl vehnäjauhoja
• 1 dl leivontakaakaojauhetta
• 2 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 2 tl soodaa
• 1 tl leivinjauhetta
• 3 kananmunaa
• 4 dl kesäkurpitsaraastetta

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele kakkuvuoka ja jauhota se leivontakaakaojauheella.

Sulata voi. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Raastetta ei tarvitse valuttaa!

Mittaa kuiva-aineet ja siivilöi ne kulhoon. Sekoita hyvin. Lisää kesäkurpitsaraaste, kananmunat ja sulatettu voi. Sekoita nopeasti sekaisin. Vältä vaivaamista! 

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista noin 45-60 minuuttia. Kokeile tikulla kakun kypsyyttä. Jos puutikkuun ei jää taikinaa, kakku on kypsä.

Anna jäähtyä hyvin ennen kumoamista vuuasta. 

Tämä kakku on kyllä ihanan mehevää! Vuuan leivittäminen kaakaojauheella tekee siitä tosi suklaisen makuisen, vaikka siinä ei varsinaisesti olekkaan käytetty suklaata. Tosin, kaakaojauhe tekee kakusta mustan värisen pinnaltaan ja se näyttää hieman palaneelta. Mutta meikäläisen synkkään mieleen tälläinen musta kakku sopii todella hyvin!

Postauksen loppuun pari kuvaa "lavasteiden takaa". Kuvaan paljon ruokia meidän ulkorappusilla, koska siinä on hyvä valo. Kuvattavien ruokien ympärillä on aina kaikenlaista kamaa, kuten nytkin siivousvälineistä grillin sytystysnesteisiin!

Kellä muulla on myös pakurikääpä
rappusillaan!

"Tarjoiluehdotus"!