Keittiön uusi pöytä

 

Vuonna 2013 saimme häälahjaksi toivomamme keittiönpöydän.

Se oli mielestäni silloin todella kaunis

- neljän hengen, jatkettava, kirsikanvärinen ihanuus. 

Viimeiset vuodet se on piilotellut liinan alla

Koska olen ollut totaalisen kyllästynyt koko kirsikan väriin

eikä se nykyiseen kotiin muutenkaan sopinut. 

Toisaalta, tykkään käyttää pöytäliinoja

(pyyhittäviä tai helposti pyykkiin heitettäviä)

joten ei tuo piilottelu ole toisaalta käynyt liian rasittavaksi.

Jatkopala on ollut vakituisesti paikoillaan perheen kasvettua, 

ja muutenkin on usein pöydän ääressä tuota väkeä ihan mukavasti.

Pöydän tuunausprojekti oli suunnitteilla,

valkoinen maalikin ostettuna kaapissa pitkään,

vaan enpä saanut ikinä aikaiseksi vanhaa pöytää hioa ja maalata.

Siinä se meni arjessa mukana,

siihen tottui ja turtui ja sitä rataa.

Aina oli tärkeämpiä käyttökohteita rahalle,

kun pöytä vielä pöydän virkansa toimitti.

Viime viikonlopun meillä oli kylässä ystäväperhe,

kuusihenkinen perhe isolla autolla.

Bongattiin siinä ohimennen FB-kirpparilla ilmoitus juuri sen tyyppisestä pöydästä jota on katseltu

vaan ei olla raaskittu vielä ostaa.

Varauksia oli, mutta ilmoittauduttiin jonoon.

Lopulta myyjä taisi kyllästyä av, mittaan, kysyn, varaan - rumbaan

ja ilmoitti että ensimmäinen hakija saa ostaa pöydän.

Niinpä miehet kävivät rivakasti hakemassa pöydän kotiin meidän vieraiden autolla.

Meidän tila-autoon tuo ei olisi mahtunutkaan.

Paikallisessa FB:n roskalava ryhmässä sain vanhan pöydän hukattua uuteen hyvään kotiin,

ja niin ihan yhtäkkiä ja yllättäen olikin meidän pöytä vaihtunut!

Palmusunnuntai aamuna päästiin jo testaamaan miten 11 henkeä sopii sen ääressä ruokailemaan..

no, sopu sijaa antaa, 

saisihan tuo vielä pidempi olla kuin kaksi metriä,

mutta eiköhän tuolla taas joitakin vuosia mennä!

Virpomishommat tuli hoidettua ja suklaamuna överitkin on ehditty jo vetää.

Pääsiäistä on laiteltu kotiin maltillisesti,

koska pääsiäistä vietellään muuallakin kuin kotona.
Niistä sitten tuonnempana.

Keittiön pöydästä teatterihommiin.

Aiemmin vinkkasin täällä koko perheen teatteri esitystä

 Vesta-Linnea ja aavelapsen arvoitus Tampereen Työväen Teatterissa.

Toinen esitys, joka sopii koko perheelle, 

ollen hauska ja viihdyttävä, on 

 Tuttiritari ja lohikäärmeen salaisuus.

Kumpikaan ei sovi perheen pienimmille,

mutta 6-vuotias, alakoululaiset ja me aikuiset tykättiin kovasti molemmista!

Lasten suosikki taisi olla Vesta-Linnea,

mutta olin itse positiivisen yllättynyt molemmista

vaikka paljon kehuja noista olin lukenutkin.

Jos ei siis muuta puuhaa ole pääsiäiseksi

ja satut liikkumaan lasten kanssa Tampereella,

kannattaa ehdottomasti kurkata saisiko noihin lippuja! 

Ja näinhän se menee, että jos on jotain semmosta pikkusen hölmöilyltä haiskahtavaa hommaa, niinkuin vaikka orkesterimonttuun tai lavasteiden taakse kurkkimista, 

niin isoveljen apuun voi aina luottaa!

Kameraa on tullut tosi huonosti pidettyä mukana,
näitä kännykkä-räpsyjä kertyy sitten sitäkin enemmän.
Muutama kuva vielä viime viikoilta:

• Työmatkapyöräilyn iloja (kun se tervellinen elämä ei olekkaan ihan niin terveellistä, ainakin jos oikaisee sen pururadan kautta joka ei vielä ole sula..).
• Toimistokoira Abben kanssa hengailua töissä.
• Yölliset virpomavitsojen askartelijat. (Mitä  ei äidit tekisi että lapset pääsee virpomaan?)
• Uusi hiusväri kampaajalla.
• Juniorin kanssa hupsuttelua ravintolassa ruokia odotellessa.
• pieniä virpojia: oma muru, kummimuru ja muutenvaan muru. (Iskät kantoivat vitsat. Mitäpä ei iskät tekisi että lapset pääsee virpomaan?)

Tulppaanit saivat pääsiäisen kunniaksi pajunkissoja kaveriksi.
Ja samat kukat kuvasin työpaikan pääsiäistoivotukseen vähän enemmän Apple-hengessä.
Toimii muuten hyvänä valkoisena kuvausalustana tuo uusi keittiön pöytä!

Loppuun vielä yksi "lasten suusta" sutkaus jolle jaksoin hihitellä monta päivää:
"Mun äiti on pehmeempi ku sun äiti!" 
Lesosi nuorin lapseni kaverilleen männä viikolla isoon ääneen kotikadulla.
Meriitti se kai on sekin! 

Iloista pääsiäisen aikaa sinulle!

Taina

Kampaus häihin

Perheen juniori tutkii juhlapaikaa

Tulkoon tästä pitkästä aikaa ulkonäkökeskeinen postaus.

Saimme viikonloppuna osallistua ihanaan hääjuhlaan - kiitos vielä. <3

Oman tukan kanssa meinasi tosin mennä vähän plörinäksi. 

(Ei nyt oteta tässä ollenkaan lukuun esimerkiksi sitä että vielä tunti ennen häitä kurvattiin äkkiä 

kaupasta hakemaan keskimmäiselle juhlapaita 

- yli viikon mittaisen reissun kamoja pakatessa aina näköjään jotain jää matkasta..)

Koska oma tukkani on piikkisuora (sellainen roikkuupitkinpäätäkuinlevä-malli) 

tykkään laittaa vähän ilmavuutta ja laineita helpoilla pötkylä-paplareilla.

Yöksi on helppo laittaa yksi pötkylän letin tai nutturan sijaan

kun tukka auki en tykkää nukkua kuitenkaan.  

Eikös se kuulu tavaallaan asiaan että kiharatukkaiset suoristaa ja suoratukkaiset kihartaa?

No juhlan kunniaksi päätin testailla uudenlaisia pötkylöitä.

(Virhe.)

Laitoin illalla saunan jälkeen niitä päähän enemmänkin kauniin laine-tukan toivossa,

nämä kun olivat niin pehmeitä etteivät haitanneet nukkuessakaan.

Aamupäivällä oli autossa kaksi tuntia aikaa syödä, meikata ja laittaa tukka 

- no broblemos!

Meikkasin ensi ja ajattelin että lopuksi kampaan tukan auki ja laitan pannan päälle..

no joo.

Tulos oli tuollainen kasari-afro-permanenttia muistuttava pehko.

Nauraa käkätin siinä autossa omalle peilikuvalleni häämeikit pitkin poskia.

Mies pyöritteli päätään ja lapset kysyivät varovasti takapenkiltä että

ehtisitkö äiti nopeasti vaan pestä tukan ihan tavalliseksi ennen häitä.

No en ehtinyt.

Ei muuta kuin auton pienen meikkipeilin avustuksella tökkimään tukka pinneillä nutturalle

ja panta perään.

Ihan hyvä siitä lopulta silti tuli.

 

 Eipä se oma tukka kuitenkaan kovin isoa osaa muiden häissä näyttele,

joten enpä jaksanut ottaa isompaa ressiä.

Juhla oli ihana,

hääpari kaunis, herttainen ja onnellinen.

Hääpaikkana oli todella upea Santamus Rovaniemellä.

 

 

Lisää pohjoisen reissusta viikonloppuna,

instassa reissukuvia toki on jo ollutkin.

nyt on tämä arjen aloitus,

koulut, päiväkoti ja sadonkorjuu.

Tänään pyörähdin takapihalla pannukakun kypsymistä odotellessa 

ja keräilin iltapalalle ja huomisiksi evästarpeiksi töihin tällaiset herkut.

Ja onhan nuo lapsetkin aika tohkeissaan 

- keväällä istutetut jutut oikeasti kasvaa ja maistuu hyvälle!

Iloista elokuuta kaikille

ja tsemppiä koulujen ja arjen alkuun!

Otetaan silti rennosti - vielä on kesää jäljellä.

Muistetaas ajella super rauhallisesti lähiöissä

kun pienet koululaiset taapertavat siellä taas joukossa!

(ja pyöräilijät, käyttäkää kypärää,

nimimerkillä kypärä oli tällä viikolla tarpeen kun tämä muori vetäisi kunnon lipat fillarilla..)

toivotteleepi Taina

Viikon asut ja selfie-kimara sekä haasteen heitto!

keskiviikko aamu

Olen blogeissa toisinaan törmännyt näihin päivän asu-viikko postauksiin.

Tämähän nyt ymmärrettävistäkään syistä EI ole mikään muotiblogi,

mutta ajattelin että on hauska idea kuvata viikon mitä sitä tulee oikeastaan päälleen kiskottua.

Omaksi haasteekseni otin pukeutua muihinkin vaatteisiin kuin farkkuihin ja neuleeseen jotka usein tulee
varsinkin arkiaamujen kiireessä vetäistyä niskaan.

Kekkasin tän idean keskiviikkona,
jolloin kuin sattumalta oli uusi tunika-mekko-härpäke päällä, 

joten siitä aloitetaan.

Soyaconceptin kietaisumekon ostin oikeastaan kesäksi Olgan Puodista, neuletakki äidin vanha
(ostettu 47 v. sitten mutta yhä toimii, mulle)

farkku-legginssit ja pitkätoppi jotain vanhaa Seppälä-alea.

Illalla MLL-liikkarin ohjaus juniorin kanssa sekä olkkarijoogailut muksujen kanssa vielä ennen saunaa vanhoissa Seppälän lastenosaston alesta ostetuissa lökäreissä ja Peakin hupparissa
(tulianen mieheltä jostain ulkomaan outletista).

Torstaina pyöränkorissa kuskasin töihin (Olgan Puodista ostetut) Masain-solmupaidan ja mustat trikoo-pitkikset sekä korun jonka olen saanut mieheltä lahjaksi joskus v. 2000 (Pilgrim)
- nämä vetäisin niskaan pika-suihkun jälkeen.

Illalla pyöräilin vielä likkoja hakemaan baletista, eli työmatkat ja iltaa kuljin myös iki-tyylikkäästi tuulipuvussa.
Kuvat surkeita kännykkä räpsyjä, sori.



Töissä pääasiassa istun, ja työpariani lukuunottamatta 99 % työpäivän aikana tapaamistani ihmisistä on miehiä
joista iso osa on sonnustautunut neon-värisiin työvaatteisiin.

Töissä ei tarvitse noudattaa mitään pukeutusmiskoodia,
mutta pyrin siistiin ja "ei provosoivaan" lookkiin ja vaatteisiin joissa on mukava istua.

Perjantai aamupäivällä oli lääkäriä (olkapään kroonistunut tulehdus kiusaa yhä)
ja muuta "pakollista" asiointia kaupungilla ja marketissa,

iltapäivä lasten kanssa kotona hengailua, siivoousta ja leivontaa,

ja illalla oli kylässä ystäväperhe muksuineen,
kahviteltiin myös viikonlopun synttärisankaria jonka kummeja ovat.
Vaatteina oli Onlyn pillifarkut ja tunika (Olgalta joskus ostettu, laput leikattu). 

Lauantai alkoi pojan 8-vuotis juhlallisuuksilla
ja aamulla saatiin viikonloppulainaan pieniä serkku-tyttöjä.
Päivää käynnisteltiin Tampereen Suomalaisen Klubin brunssilla joka meni lounaasta kaikkine herkkuineen,
ja siitä mentiin puistoilemaan ja puuhailtiin muita muksujen hommia.
(ja otettiin myös yksi parkkisakko, ei pitäisi maalaistollojen lähteä isolle kirkolle..)
Marketista piti hakea vielä lisää ruokaa ja leffatkin käytiin illalla vuokraamassa.
Vaatteina päivän puuhissa Seppälän mekko ja Hennesin neule.



Testasin myös kauan haaveilemani ja vihdoin investoimani juoksuvaatteet.
Stadiumin aleista takki, housut, sukat ja kengät yhteensä 71 €.
Mielestäni ihan hyvä sijoitus itseensä, noissa kamoissa kun kuljen myös työmatkaa.
Vielä kun jostain saisi ostettua kuntoa, motivaatiota ja juoksu-flowta esimerkiksi kätevästi pillereinä 
niin olisin tosi tyytyväinen.. ;)



Sunnuntai alkoi futismutseillen kuplahallilla klo 8.
Julman aikanen herätys kellojen siirron jälkeen poikia kuskamaan ja huoltajana hääräämään mutta kyllä noi tapahtumat vaan on niin mukavia kun lähtöjen vaikeuksista pääsee yli!
Ei pystynyt muuhun kuin farkkuihin (Levikset ostin Amsterdamista Outletista) ja neuleen (Ralph Lauren, miehen tuliainen jenkeistä) sekä huivin (Tallinan torilta ostettiin siskojen ja äidin kanssa kesällä).

Iltapäivällä vietettiin pojan kaverisynttäreitä.
Siellä oli Olgan Puodista ostettu Soyaconceptin musta Tunika ja mustat pitkikset.

Illalla oli oma baletti ja kävin samaan vauhtiin salilla.
Baletissa on hyvä olla suht ihon myötäistä vaatetta että opettaja näkee korjata asentoja.
Laiton miehen jenkeistä tuliaisena tuoman paidan ja vaparin ale-laarista joskus bongatut rikoot.



Maanantaina perus päivä - töitä, lasten harrastuksia, kauppa käyntiä
ja sekä varastojen pöllytystä talvikamoista kesäkamoihin.
Löysin muuten talvikamoja pyykkäillessä pojan talvitakkien taskuista kalaöljy kapseleita - viissin kuskannut aamupalapöydästä taskuun ja unohtanut heittää ulkona pois... ei voi kun nauraa, täytynee alkaa tarkkailla tarkemmin että ne D:t ja kalaöljyt tosiaan syödään aamulla... :D

Housuina jälleen super-mukavat mustat trikoo pitkikset,
paitoina kerroksittain seppälän ale toppi, siskolta peritty Espritin kietaisu trikoopaita ja kevään uusi hankinta Olgan puodista - Masain oranssi trikoo-jakku.
Koru Amsterista viime kesänä.



Tiistaina poljin töihin ja pikasuihkun jälkeen puin super-mukavat lökärit jotka ostin Seppälästä nykyisen duunin työhaastatteluun tullessani 6,5 vuotta sitten, Soyaconceptin topin ja Creamin neuleen jotka on ostettu Olgan puodista, vanhat Vagabondin ballerinat on työkengät ja koru hankittu joskus Glitteristä.

Töiden jälkeen jumppaillessa urheilualusasussa pyöräilyn jälkeen totesin että jumppakaverini on kyllä aika paljon söpömpi, eikä asu paljon kaunistunut kun lähdin pihaa haravoimaan..



Oma karderoopi koostuu pääasiassa vaatteista jotka eivät ole järin muodikkaita,
mutta mukavia päällä, yhdisteltävissä keskenään ja mielellään niissä saa olla joku juju.
Tykkään myös valita korut asuun sopivaksi,
minulla onkin paljon erilaisia halppis hiluja joista voi valita asun tyyliin ja väritykseen sopivat killuttimet.
Viimeaikoina olen tykästynyt "helmi" korviksiin.
Myös kengät pitää sopia asuun, ja töissäkin niitä on ihan varalta muutamat..



Yhdistävä tekijä vaatteilleni on myös se etten juuri osta mitään oikeaan hintaan.
Olgan Puodissa tulee käytyä koluamassa ale-rekkiä ja tutkailemassa trendejäkin,
tykkään siitä että on oma luotto-vaatekauppa jossa myyjä muistaa mun maun ja tyylin,
sekä sanoo myös suoraan mikä vaate näyttää tai ei näytä hyvältä.
Edullisissa ketjumyymälöissä (Seppälä, Hennes jne) teen hankintoja perus-vaateista.
Kalliimmat merkkivaatteet meille tuo mies työmatkoilta.
 Saan myös paljon vaatteita siskoiltani,
ja iltaisin kotona tulee oltua usein parhaat päivänsä nähneissä vaatteissa ja erilaisissa lökäreissä.

Ja myönnetään, minä meikkaan ja käytän tuoksuja oikeastaan joka päivä.
Ei siksi että niin täytyisi tehdä, vaan siksi että minusta se on kivaa.
Rakastan kaikkea bimboa hömppää,
onneksi on kavereita kosmetiikka-alalla töissä...

Olispa hauska kuulla miten muut "tavis" bloggarit tykkää pukeutua!
Kuka uskaltaa ottaa haasteen vastaan..?
En käy tässä ketään erikseen haastamaan,
mutta olisi huippua jos tekisitte vastaavia postauksia ja linkittäisitte niitä tän postauksen kommentteihin!
Katsotaan saadaanko tästä oikein blogistania-liike aikaan!
Tai jos ei aiheesta bloggaaminen innosta niin kerro kommenttiin! :)

Ja kuten todeta voi ei nämä poseeraukset nyt hääppöisiä ole eikä mallikaan ihan mitoissaan
(pituutta kaikki 155 cm ja mukavan elämän pehmentämä keskivartalo).
Mutta olisi hauska nähdä ja kuulla miten te tykkäätte pukeutua,
millaisista puuhista viikkonne koostuu ja miten se vaikuttaa pukeutumiseenne!
Rohkeasti vaan mukaan, eikös juu! :)


Seuraavaksi postailen taas aivan muista aiheista kuin vaatteista! :) 

Mukavaa viikon jatkoa, mukavissa vaatteissa!
Toivottelee Taina

Dove Hair Therapy buzz

Buzzadorina pääsin testailemaan tässä kuussa

Dove Intensive Repair shampoota ja tehohoitoainetta.

Lisäksi sain jakaa 20 näytettä ystäville.

 Käytin tuotteita kuukauden ajan normaalien shamppoiteni sijaan.

Yhden minutin tehohoitoaine oli minulle sopiva tuote,

sillä pesen hiuksia päivittäin ja pitkä tukka vaatii kunnon hoidot pysyäkseen kunnossa.

Tämä pääsee ostoskoriini varmasti jatkossakin.

Shamppoo oli ok mutta ei minun hiuksilleni paras tuote.

Myös meidän palmikko-neidin pitkä tukka jäi ihanan

kammattavaksi tällä hoitoaineella jopa kylpylän jälkeen.

Buzadoriksi eli tuotetestailijaksi pääset rekisteröitymään

esimerkiksi tästä.

Nämä ovat kohtuuhintaista marketti-kamaa, 

ja erityisesti hoitoainetta voin suosittella tesailemaan. :)

Terkuin Taina

Joulupuu on rakennettu

Terassin katossa roikkunut kepakko pääsi sisälle äiskän joulupuuksi.

Jouluksi "pitää" sitten laittaa se lasten mielestä ainoa oikea,

vihreä kuusi monenkirjavine palloineen, nauhoineen, tonttuineen ja tähtineen.

Hetken kuitenkin fiilisten näillä hempeillä tunnelmilla.

Sydämiä, lahjoja ja itse ommeltuja.

Ekat hyasintitkin sain ostettua.

Koska kaikki vähänkin järkevät taloustikkaat ovat edelleen

nyt jo puolet alakerrasta valloittaneessa majarakennelmassa

käytin vähän krouvimpia tikkaita maljakkoja yläkaapeista etsiessäni.

Etsin maljakoita, rikoin maljakoita....

Tekevälle sattuu, sanoisin.

Toisille enemmän kuin toisille,

lisäisi eräs joka meillä asuu.

No, tämmöisiin ne nyt toistaiseksi päätyivät.

Joululahjoista suurin osa on ostettu,

joulukalenteri hommelit hoidossa,

valokuvakortit muksuista melkein tilattu,

pikkuhiljaa aletaan joulun tunnelmaa kehitellä kotiin ja sydämeen.

Hauska kuinka lapsille joulu tulee aivan itsestään,

mutta aikuisena se tunnelma kehittyy pikkuhiljaa

traditioiden, valmisteluiden ja rauhoittumisen myötä.

Lapset auttavat onneksi keskittymään oleelliseen,

nauttimaan hetkestä. 

Tänään vietetään vielä keskimmäisen poitsun kanssa ihan meidän omaa iltaa

jahka maltan komentaa kaverit koteihinsa.

Mies on pikkujouluissa ja muut muksut yökyläilee.

Lueskellaan, pelaillaan ja vähän herkutellaan,

mennään vähän myöhemmin nukkumaan.

Viikonlopuksi olisi suunnitteilla 

Funparkki reissua, vikoja jouluostoksia, kummitytön synttäreitä, harrastuksia, 

tavallisia ja mukavia puuhia. :)

Meidän neiti haluaa että tukka pitää olla aina tiukalla letillä.

Tällä viikolla pääsin helpolla kun letittelin sunnuntaina paljon pieniä ja tiukkoja lettejä,

niillä on menty kaikki uimahallia myöten, eipä tarvii aamusin ehtiä kampailla.

Käyhän se kai käsityöstä tämäkin. :)

Toivottelen kaikille mukavaa pikkujoulu viikonloppua,

rauhallista, rentoa, riehakasta,

juuri sellaista josta saa voimia ja iloa!

<3 Taina

pipareita pojille

Mies lähtee itsenäisyyspäivän viikonloppuna perinteiselle erämökkeily-reissulleen kavereittensa kanssa. Ovat jo viissiin yli 25 vuotta samalla porukalla käyneet, ensin partion puitteissa, aikuisena sit ihan muuten vaan. Aivan mahtava että ystävyydet ja perinteet säilyy läpi elämän!
Pääsin sitten toteuttamaan tän visioni pipareista kun leivon pojille matkaevästä 

- täs olis tissi- ja peppu-miehille tasapuolisesti. :)

Pikkujoulu- / kyläilyreissu meni viikonloppuna oikein mukavasti, on se aikuisten kanssa oleminen ja "oma aika" vaan joskus paikallaan! Kävin lauantai-aamuna kampaajalla, ja ihana Pia teki mulle kikkura-kampauksen samaan rahaan - kyllä kelpasi mamman tuuletta korvien väliä, kerrankin jotain muuta kuin ponnari! :)

Nyt valmistaudutaan kummitytön yökyläilyyn, piparkakkutalon kokoamiseen, itsenäisyyspäivän viettoon ja josko ne loput joulukoristeetkin rysäyttäisi esille tällä vikolla!

Uusia lukijoitakin on ilmestynyt, lämpimästi tervetuloa! <3

Mukavia rapsakoita pakkaspäiviä kaikille piipahtajille, ja vielä ehtii osallistua tuohon arvontaanikin! :)

Terkkuloin Taina