Toipuilua, omppuruusuja, maalattuja syyslehtiä

Leikkaus on takana ja olo alkaa olla siedettävä.
Kiitos paljon teille tsemppauksista!

Viikko leikkauksen jälkeen tuli vielä takapakkia toipumiseen

mutta entistä ehommilla lääkkeilllä siitä selvittiin

ja nyt jo porskutellaan ihan ok tolkuissaan.

Toisinaan kunnollinen pysähtyminen tekee hyvääkin.

Kun kaikki suorittaminen, pärjääminen, ehtiminen ja muu ruuhkavuosihössötys karsitaan pois

on aikaa pysähtyä ihan oikeasti kuuntelemaan ja järjestelemään omia ajatuksiaan.

Minun toipumiseen kuuluu myös se etten SAA tehdä oikein mitään.

Siis nostaa, ponnistaa, juosta, touhuta.

Pientä liikuskelua vaan, sen verran ettei veritulppa iske.

Minulle on yllättävän vaikeaa se ettei voi kotona huseerata ja kokata

(tai voi jos joku muu nostelee kattilat ja muut "painavat")

ei tanssia ja urheilla

(en laske puolen tunnin rauhallisia kävelyitä urheiluksi)

tai tehdä kotona muutakaan järkevää.

Vaikka omasta mielestäni olen oppinut olemaan aika rento ja suurpiirteinen

ei muulla perheellä ole ihan sama käsitys riittävän siististä kodista

- ja se heille suotakoon.

En todellakaan ole luonnostani mikään sohvalla pötköttelijä tyyppi.

Ainakaan muutamaa tuntia enempää kerrallaan.

Olisi paljon kivempaa potea ja toipua niin

että saa tsemppata ja yrittää jaksaa vaikka hampaat irvessä.

Mutta hyvää elämänoppia tämäkin.
Leikkaus oli kertaluontoinen jos jaksan ottaa nyt iisisti.
Nyt todella muistaa taas arvostaa omaa ja lähimmäisten terveyttä
ja kunnioittaa ja tukea niitä joille terveys ei ole itsestäänselvyys.

Serkukset "vaarin huvipuistossa"

Toistakseksi olen pyrkinyt keskittymään hetkeen.
Lukenut runoja.

Miettinyt elämää.

Seuraillut luontoa.
Suunnitellut tulevaa.
Ollut kotona kun lapset tulee koulusta.

Kun pää alkaa olla vähemmän puuroa lääkkeistä ja olo vähemmän uupunut
ajattelin lukea pari hyvää kirjaa.
Ideoida vähän työhön liittyviäkin asioita. 

Pyrkiä olemaan läsnä. 

Kun on aikaa pysähtyä, huomaa arkista olotilaa vahvemmin

ne kaikki pienet, oikeasti merkitykselliset asiat ympärillään.

Lapset. Kuinka onnellinen olenkaan noista ihanista tenavista.

Ja siitä että niiden mielestä on kiva tulla koulun jälkeen kotiin kavereiden kanssa

leipomaan, puuhaamaan ja tekemään läksyjä

kun äiti on kotona.

Ja niiden kavereista.

Että olen saanut ja ehtinyt tutustunut noihin kaikkiin mahtaviin tyyppeihin joita täällä pyörii.

Oma ukko. Joka hoitaa lapset ja huushollin,

ja jaksaa passata sohvapottua päivästä toiseen.
Kantaa vastuun arjesta ja lepyttelee rouvaa jos pinna meinaa kiristyä.

Tuo kirjastosta kirjoja ja kauppareissulta ruusuja,
 uuden kännykän vanhan reistailevan tilalle,
Chisun uuden levyn kun tietää että kuluu lemppari laulajiin.

Ja käskee levätä.

Muutaman viikon päästä on hääpäivä.

Taisinpa sanoa ihan oikeassa kohdassa "tahdon" 12 vuotta sitten.

Kaikki seuraa ja apua tarjoavat frendit ja siskot.

Ei joudu eikä jouda himassa arkenakaan yksin masentumaan.

Yksi tuo lounasta ja toinen tulee kaivamaan kukkasipuleita pihaan.
Puhelin kilkattaa kuulumisten ja vointien kyselyitä.

Omat vanhemmat.

Joiden luokse voi kutsua itsensä ja perheensä milloin vaan,

jossa lapsille on omat hammasharjat että voivat jäädä mummolaan yöksi koska haluavat.

Ja käyvät kotonakin auttelemassa.

Ja nämä netti-ystävät kanssa.

Blogi-ladyt jotka kuskaavaat toipilaan ovelta ovelle naisten iltamiin,

välillä pötköttämään muualle sohvalle kotisohvan sijaan nauruterapiaa saamaan.

Jotka tuovat goodie bagejä päivän bloggari kierrokselta sohvapotulle iltamiin.

Kiitos Dammenberg ja Decoro! Piristitte bloggarin päivää ihanilla tuotteilla!

pyjamasankari maalaushommissa

Instagramia olen selaillut
ja toki muutama siellä näkynyt idea on pitänyt lasten avustuksella toteuttaa.

Syksyllä on aina mukava tehdä jotain pientä askartelua lehdistä.

Nämä maalatut lehdet ovat helppo ja hauska kausikoriste.

Kuivaa lehdet kirpapinon alla, maalaa molemmin puolin.

 Kotoa sattui löytymään harmaata ja vaalean violettia maalia.
Lehtien kaveriksi päätyi Tallinnasta ostettu keramiikka ruttupussi-ruukku ja pari talolyhtyä

ja niillä askartelukaapin päällinen sai syksyisen ilmeen.

Omenaruusut

Helppo ja hauska resepti on nyt tämän syksyn "some-hitti" omenaruusut.

Hyvä ohje mm. täällä.
Voitaikinaa, mikrossa 3 min. sitruunavedessä pehmitettyjä omenasiivuja,
aprikoosihilloa, kanelia
- rullaus ruusuiksi, muffinssipaperivuokiin muffinssipellille,
uunissa 180 asteessa 40 min.

Gluteenittomasta pakaste voitaikinasta ei ihan tullut priimaa 

(vaikea käsitellä, mutta vika saattoi olla tekijöissä 

kun lasten kanssa tätä säädettiin ja ehti ehkä lämmetä liikaa koko taikina..),

mutta on muuten todella hyvää!
Samaan vauhtiin muksut teki vielä openapiirakan.

 (Karkiton ja tipaton lokakuu on pitänyt mutta eihän lasten leipomusten maistamista lasketa..)

Loppun vielä hauska keskustelu meiltä.

Laitoin uuteen luuriin sormitunnistuksen näppäinlukon avaamiseen.

Neidin yökyläilemässä ollut kaveri totesi heti näppärästi,

että juu, meidän iskälläkin on,

lisäsin siihen salaa oman sormeni kanssa!

Turha visiin enää edes yrittää olla näitä diginatiiveja näppärämpi.
(Ja ko. iskällekkin oli asia kuulemma sittemmin kerrottu.)
 

Nyt ehtii aamuisin hipsiä hakemaan lehden
ja lukea sen rauhassa.
Nurmikko on ollut jo välillä kauniissa huurteessa.
Tulisipa kunnon talvi!

Leppoisia syyspäiviä
ja oikein mukavaa viikonlopun jatkoa

Toivottaapi Taina

Viikon ilot

Mulla on vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä.
Eihän se pitkältä tunnu näin monen vuoden "lomailun"jälkeen,
mutta koitan ottaa tästä ajasta kuitenkin kaiken irti ja rentoilla sydämmen kyllyydestä.

Vielä pidän kesäfiilistä yllä, lakkaan varpaat pinksulla ja pistän pihan kukkia maljakkoon.

Sadettakin on tällä viikolla saatu niin että lotina käy.
Suunniteltu veneily-viikonloppu peruuntui joka on vähän mälsää,
mutta pienimmän mielestä ei juuri hauskempaa hommaa ole kuin hyppiä kuravaatteet päällä lätäköissä!
Asennekysymyksiä siis nämä säätkin.

Vanhempieni pihalla ollaan taas oltu sadonkorjuu hommissa
ja nautiskeltu "super foodit" niin suoraan pensaista ja puista kuin erilaisina leivonnaisina ja ruokinakin.
Yksi kestosuosikki on perus omenatoska.

Omenatoska
Voideltuun vuokaan paloitellaan omenoita,
päälle sekoitus kaurahiutaleita, juoksevaa margariinia, stevia-, inkkari- ja vanilja sokeria,
sekä rouhittuja pähkinöitä sekä ripaus kanelia.
puoli tuntia uunissa ja ehkä jätskiä vielä kylkeen. nam.

Yksi viikon ilon aihe ovat olleet ihanat suloiset kummilapset.
Sain nähdä tällä viikolla (Suomessa asuvista) heistä jokaista.
Tämäkin pieni hurmuri kävi kiepauttamassa taas kummitädin pikkusormensa ympärille tosta noin vaan.  

Muita viikon ilonaiheita on ollut mm.
* Koululaisten hyvin ja ilolla alkaneet kouluvuodet.
Opet on kivoja, kirjat on kivoja, kaverit on kivoja, läksytkin on kivoja.

* Raaskin vihdoin investoida itseeni ja aloitin kauan haaveilemani pilates kurssin.
Vaikka kotona treenailen kyllä ohjatussa liikunnassa vaan on eri tehot, ja tuota kehonhuoltoa ei oikein tarpeeksi tule tehtyä kotosalla..

* Jatkan MLL:n hommia liikkari-tädin ominaisuudessa,
alamme pitämään nuorimman kanssa perhe-peuhu jumppaa lähikoulun jumppasalissa.
"Uhosin" että noi hommat saa jäädä töihin paluun myötä mutta nyt tuntuukin ihan kivalta jatkaa pienimmän kanssa omaa yhteistä harrastusta.

* Raaskimme tilata taas kesän jälkeen Aamulehden. Viikonloppuisin aamupala rauhassa lehteä lueskellen ja monta kuppia kahvia juoden on niitä elämän pieniä luksus hetkiä joista raksa-aikana haaveilin
(kun viikonloppuaamuna piti kiiruhtaa raksalle joko lapset kainalossa tai jättää lapset mummolaan ja rakentaa, kuukaudesta toiseen, työviikkojen jälkeen) 
- ja joista aion pitää kiinni.

* sateen ansiosta on saatu aikaiseksi rästissä olleita järjestelyhommia sisällä: siivosin lasten vaatekaapit ja taas on monta pussia vaatetta lähdössä uusiin koteihin ja hellevaatteetkin on pakattu varastoon.
Mies naputteli kasan turhaa tavaraa huutonettiin golf-mailoista autoradioihin.
Josko vaikka saataisiin niistä ne mamman pilates-rahat. ;)

* Olen nähnyt monta ystävää mammakerhokavereista matkan takaa tuleviin ystäväperheisiin ja aina lapsuuden ystäviin saakka. Uskon että muistot hauskoista hetkistä ystävien seurassa kantavat pitkälle vielä sitten sykyn kiireissäkin arkea pyöritellessä ja ohi vilahtavia viikkoja ihmetellessä.

Toivon paljon ilon hetkiä sinun tulevaan viikkoosi!
Terkuin Taina

Omenapähkinäpaistos ja seinätekstit

Meillä on vieläkin pari laatikkoa omenaa parvekkeella. Aina jotain uutta pitää keksiä, ei niitä samoja paistoksia jaksa kuukausi kaupalla syödä. Tästä on nyt muodostunut uusi herkku!

Aika terveellinenkin tämä on - on toki rasvaa ja sokeria, mutta paljon omenaa ja pähkinää.

Mittailu menee aina sillee suunnilleen - reilusti omenoita ja pussillinen pähkinärouhetta.
Mutta kutakuinkin näin se tehdään:

Omenapähkinäpaistos

0,5 dl hasselpähkinärouhetta ja 0,5 dl fariinisokeria reilulla kädellä voidellun vuuan pohjalle
reilu litra omenalohkoja päälle
1 dl hasselpähkinärouhetta ja 1 dl fariinisokeria ja vajaa 1 dl rasvaa päälle

uunissa 200 astetta n 40 min

Ihanaa vanilja-soijamaidon kanssa jota meillä paljon käytetään,
mutta pakko tunnustaa ettei vanilja jäätelö tuota varsinaisesti pahenna kun sen heti kuumana syö..

Olen muuten hukannut johonkin keittiön kaaoskaapin perukoille leipävuokani, ja niinpä meillä on ollut viimeaikoina hieman vaihtoehtoisen muotoisia leipiä, kuten eilen tämä kukan muotoinen rusina-leipä. :)

 

 Olen katsellut vähän "sillä silmällä" sisustustarroja.  kun Asta messujen shoppailujen jälkeen pääsin tarrailun makuun. :)

Katselin myös jotain kivaa tekstiä tuohon meidän keittiön mustalle seinälle..... Ja niin. Todella löysin taas sisäisen blondini - tuo seinähän on liitutauluseinä!  Siis että se teksti on ihan mahdollista kirjoittaa sinne itsekkin.... no joo. Tuommoisen sinne nyt pykäsin, noilla meidän lasten mielestä vanhanaikaisilla kirjaimilla joita silloin ennenvanhaan, kun äiti kävi koulua, opeteltiin.

Mutta kyllä se on silti tarratilaustakin laitettava menemään! :)

 Kiitos mukavista kommenteista tuohon edellisen postauksen pohdintaan. Mukava saada näkökantoja asioihin joita päässään vatkaa.
Tänään tiedossa saunailta perheen kesken, ja huomenna saadaan kylään ihania ystäviä matkan takaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille,
ja muistakaas heijastimet!
Terkuin Taina

omenoita, askarteluja ja muita syysmeininkejä

Meidän perheessä käydään tuosta muuten ikuisuus-vääntöä. Mies väittää että se on omenia. Onneksi minä tiedän, että se on omenoita. Kumpia ne teillä on? :D

Huomasin tänään että meidän lasten lelukaapit kaipaisivat todella kunnon tyhjäämis-perkaamis-siivoamis -operaatiota.
Ja kypsän aikuisen tavoin, laitoin kaappien ovet kiinni ja aloin askarrella, koska se tuntui huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Onneksi pikkuapulainen on vielä aika innokas kaikkiin äidin höpötyksiin.

Olen fb:n kautta huudellut ja saanut (kiitos Maija) pesula-henkareita.

 Lisääkin saa lahjoittaa kellä nurkissa ylimääräisenä pyörii! :)
Tehdessä nimittäin visiot taas lähti laukkaamaan, näistähän saisi vaikka mitä!

Yhteen pyöritin violettia metallihelminauhaa joka oli hääpöydässämme koristeena 9 vuotta sitten, ja mm viime talven koristi sammalpalloja.
Vähän on jo ruosteessa mutta en raaski luopua.

Toiseen laitoin erilaisia pieni valkoisia helmiä ja ripustin sen ulko-ovelle odottamaan että saan tehtyä jonkun kunnollisen syyskranssin. Ehkä saankin. (tai sitten siirrytään suoraan jouluun)

Mutta näistä tulisi kyllä varmasti mm. ihania ledi-valojen ripustimia! 

Muuten on koitettu tehdä pihahommia. Valitettavasti kuulin, että kukkapenkit eivät itsestään ilmesty mistään. Pensaita ja puita olisi suunnitelmissa istuttaa etupihalle vielä tänä syksynä. Pikkuapulaisen kanssa onkin sitten mm. kärrätty multaa paikoilleen. Ja kannoin minä vähän kiviäkin. Hyvä jumppa!

 Tästä omasta kuvasta tuli mieleen rakkaan 6-vuotiaani kommentti tältä viikolta. "Äiti, A:n äiti on jo 39 mutta sillä ei oo yhtään ryppyjä!" Jostain syystä halusin vielä varmentaa "Ai mullako on vai?" Jolloin jätkä katsoi vähän hölmistyneenä ja totesi "No on!". No. Elämä on.

Ja mitäkö on tällä viikolla syöty?

Omenapannaria

Heittele pannaritaikinaan hirmuiset määrät kuorittuja pieneksi paloiteltuja omenalohkoja. Ripota päälle vaniljasokeria ja kanelia.

Omenasosetta
Keitä omenalohkoja pienessä vesitilkassa. Soseuta. Syö puuron, jugurtin, minkä vaan kanssa


 Omenahyvettä
Reilu kerros omenalohkoja vuokaan. Päälle kerros rasva-sokeri-pikakaurahiutele sekoitusta.
Erityisen namia vaniljajäätelön / kastikkeen kanssa.

Ja hedelmäsalaateissakin on vähintään reilusti omenaa. :)

No, on me toki muutakin syöty, mutta itse tykkään ruuista jotka ovat
- luomua
- ilmaista
- helppoa
Yleensä kaikki ruuat joiden tuoteselosteessa on mahdollisimman vähän tekstiä päätyvät mieluiten meidän pöytään. Kuten: omena.
Peruna. Liha. Kaurahiutale.
Ei lihankaltainenainesosa, täyteaine, arominvahvanne. Yksinkertaista. :)
En minä mikään fanaatikko ole, mutta puhdas kotiruoka on mielestäni hyvä perusta terveydelle ja hyvinvoinnille. Noin niinkun arkiruokana.

Käytiin me tällä viikolla mm. Hippo-kisoissa koko perheen voimin. Isommat lapset olivat paikalla vähän mitallin kiilto silmissä ja kavereita treffaamassa, pienin sen sijaan huumaantui kisatunnelmasta niin että pisti vielä moonwalkiksi muiden jo ehdittyä maaliin. Sai hänkin silti mitallin.

Huomenna lähdetään häihin, sunnuntai lapioidaan multaa ja maanantaina poimitaan vähän lisää omenoita. Toivottavasti säät suosii! Jos eivät, saatan vaikka siivota ne lelukaapit. Ehkä. ;)

Uusia lukijoita on kirjautunut, kiitos siitä ja tervetuloa mukaan!
Myöskin lähiseuduilla asuvien siivouspalveluista kiinnostuneiden kannattaa pysyä kuulolla, tarjousta pukkaa varmaan ensi viikolla.
Ja se blogin 1v synttäri lähestyy, eli arpajaisetkin pitäisi järjestää. :)

Alla olevan tekstin myötä toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
Taina

"Meillä on vain tämä hetki ja siihen kannattaa tarttua. On äärimmäistä tuhlausta jäädä odottelemaan, mitä elämä ehkä meille joskus mahtaa tarjota, jos sille päälle sattuu. Yhtä turhaa on odottaa, että joku tulee ja korjaa elämäsi. Ei tule eikä korjaa. Sinun on itse rakennettava ihmissuhteesi, löydettävä elämällesi tarkoitus, parannettava elintapasi tai muutettava, mitä muutettava on. Sinä olet vastuussa omasta elämästäsi." 
-Mikael Jungner

Ruuhkavuosirallia ja omenarumbaa

Tällä viikolla olen ensimmäistä kertaa pohtinut asiaa jota minulta usein kysytään:
Millä ajalla sä ehdit oikein sitä blogiakin pitää?
Ei tunnu löytyvän rakosta edes avata konetta, eikä ole ollut motskuja kuvailla "ylimääräisiä".
Kurkkijoita täällä silti on käynyt, ja kommenttejakin tullut (ne käyn kyllä kännykällä heti katsomassa..) - Lämmin kiitos siitä!

Tämä viikko on lähdetty pienimmän kanssa aina aamutuimaan mummolaan, muiden mennessä kouluun ja töihin. Ja siellä on sitten ollut tätä omena-showta.
Olen istunut lohkomassa omenoita, ämpäri toisensa jälkeen, mehumaijallinen toisensa jälkeen.
Me tykätään laittaa talvella puuron päälle omenasosetta, ja se tulee parhaitan mehumaijalla höyryttäen ja lopuksi sauvasekoittimella surauttaen.
Kyllä vanhempani niitä omenoitaan mehuasemallekkin vie, mutta tuo sose on niin herkkua, kun vaan ehtisi tehdä koko talveksi...

Siihen päälle kaikki tämä lapsiperheen pyöritys: harrastuksiin menemiset ja tulemisat, kaverisynttäreille kuskaus ja lahjojen ostaminen ja korttien teettäminen, lääkärit ja hammaslääkärit ja vanhempainillat ja kaikki se.

Voin muuten kertoa että aika lähtemättömän vaikutuksen tekee varmasti vanhempainillassa kun hampaissa kaikesta hinkkailusta huolimatta roikkuu päivällä hammaslääkärin laittamaa keltaista töhnää, ja otsaa koristaa pyöräilykypärän tekemä raita mustaa putua, joka näyttää mullalta tms lialta.Itse menin heti kahteen vanhempainiltaan juuri näin "kaunistautuneena".
No, ei se aina voi mennä niin justiinsa. ;)

Viikonloppu oli oikein antoisa ja hauska. Onhan se suorastaan eksootista olla aina joskus liikenteessä ihan "omana itsenään", ei äitinä, vaimona, työntekijänä tai missään muussakaan ennalta määritellyssä roolissa. Edelliskerrasta olikin vierähtänyt muutama vuosi.
Omien ystävien kanssa ihan omat hömpötykset ja hekotukset, ja voi kuinka maailma yöntunteina paraneekaan.. (öh, tai sit ei...)
huh.

Koko viikon kotia on pitänyt vallassaan myös majaleikki-hässäkkä joka on valloittanut alakerran... Mahtavaa että leikit sujuu ja 3-6 lasta tuolla tuntuu aina olevan, mutta tämän viikonlopun yökyläilyiden jälkeen tarvii kyllä majat taas vaihteeksi purkaa että pääsee siivoamaankin. ;)

Shoppailemaankin "jouduin" tällä viikolla, kun mun lemppari kenkäkauppa Annelin Kenkä lopetetaan ja kaikki oli vähintään -50% alennuksessa. Kävin sitten hakemassa ensi talveksi gore-tex kengät lapsille, ja parit kengät ensi kesäksi itsellenikin. Ja vähän muutakin.
Kauhea läjä laatukenkiä saatiin alle 200 €:llä, joten ei auttanut kuin ostaa.;)

Illaksi on yökylävieraille tilattu omenapannaria ja nakkeja, ei muuta ku kokkaamaan!
Näiden ruusujen myötä toivotan ihanaa viikonloppua kaikille!
Taina

Allergiaperheen Omppuherkkuja

Helppo omenapiirakka
(munaton, maidoton, gluteeniton)

1 dl vettä
1/2 dl sulaa margariinia
1/2 dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja
2 1/2 dl luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta (esim FinMix)
1 1/2 tl leivinjauhetta

voitele vuoka. Levitä taikina.
Päälle 1 banaani ohuina siivuina, sen päälle reilu kerros pieniä omenasiivuja.

muruseos päälle: 1 dl riisihiutaleita, vajaa dl sulaa margariinia, 1/2 dl sokeria
                         vaniliinisokeria, kanelia

Uunissa 200 C n. 20 min.
Hyvää esim soija-vaniljakastikkeen tai tofu-jätskin kanssa. ja muutenkin.

Omena uunipuuro
 1/2 l pieniä omenalohkoja
2 dl puuroriisiä
2 dl vett
1 l soijamaitoa
suolaa, vaniliinisokera, kanelia

Uunissa 170 C 1,5 h.

Huomenna aamulla olisi tarkoitus lähteä ihan yksin autolla muutaman sadan kilometrin päähän ystäviä tapaamaan. Katsomaan yhtä vauvaa, ja muutenkin viettelemään vähän sellaista aikuisten laatuaikaa. ;)

Mies ja lapset pärjää kyllä, mutta saas nähdä kuinka äitin käy.... nyt jo tunnen kuinka napanuora alkaa kiristää. A on ekana vuotenaan sairastellut jonkun verran ja edeleen sydämessä on sivuääni, joten olen vielä huonompi antamaan häntä hoitoon muutamaa tuntia pidemmäksi ajaksi kuin vanhempia lapsia aikanaan.
Mutta ehkä tämä tekee hyvää kaikille, ja äitillä vähän korvienväli tuulettuu kotipölyistä ihanien ystävien seurassa!
Vielä pitäiäsi leipoa mukaan suklaatorttu tämän ohjeeni mukaisesti, pakata kassit ja käydä tietty kaupassa. Että ne ny sit pärjää täällä....
Mukavata viikonloppua kaikille,
Taina