Latureiden säilytys-tuunaus, kodarin kesähepene-taulu ja kukkia viikonloppuun

Meidän huushollissa ainakin ajelehtii uskomaton määrä erilaisia latureita ja piuhoja.

Koskapa tein alakerran vessankaapista mahtavan askarteluaines löydön,

(siis ihan varmasti on ajateltu että äiti haluaa näistä vessapaperihylsyistä jotain askarrella 

eikä vaan työnnetty piiloon koska pahvinkeräys on yläkerrassa)

päätin flunssaa pidellessäni kokeilla netistä bongaamaani ideaa.

Silpaisin vähän teippiä rullien reunoihin pahinta rispaantumista estämään,

(olisi sen varmasti voinut nätimminkin toetuttaa mutta toisaalta tämä oli prototyyppi 
ja onneksi nuo hylsyt ovat melkoisen uusiutuva luonnonvara)

ja rullailin ensimmäisenä käsiin osuvat laturit ja piuhat tötteröihin talteen

ja laitoin koko systeemin muropurkkiin.

Aika näyttää palautuvatko ne koskaan tuonne säilöön, 

mutta voihan tätä ainakin koittaa!

Piuhoja piisaisi kyllä useampaankin purkkiin mutta aloitetaan nyt maltillisesti yhdellä.

1,5 viikkoa olenkin potenut melkoisen mojovaa flussaa,

väliin jäi kauan odottamani ensiapukurssi, yhdet hyvät bileet

ja laskematon määrä tehtäviä hommia töissä ja kotona.
Aika turhauttavaa, kun hedari ei anna myöten kuin maata sohvanmutkassa päivästä toiseen.

Meinasi jo alkaa usko loppua, mutta eiköhän tästäkin hengissä selvitä.

Äitienpäiväruusut eivät olleet enää ihan parhaassa iskussa 

ja niinpä päätin tänään pätkiä ne vielä söpöilemään eriparipulloihin keittiöön 

ennen lopullista nuupahtamista.

Pastillitkin laitoin vähän fiinimmin tyrkylle,

josko siitä muistaisi itse kukin ruuan jälkeen sellaisen napata!

(Tilaan niitä aina halvemmalla ison satsin kerrallaan, siitä tuo määrä.) ;)

Hauska oli taas koittaa kuvata kun keittiön ikkunasta näkyy naapurit
(vaikka naapureilla kyllä on piha paljon kuvauksellisemmat kuin meillä),
roskiksia, ja ees taas kirmaavia lapsia.
Vaan mitäs siellä pihalla puuhataan...?

Mies ja keskimmäinen poika ovat talven mittaan kunnostaneet

vanhoja "tosi kovaa meneviä" radio-ohjattavia autoja,

tilailleet osia ja ruuvailleet keskenään.

Mukavaa kesäpuuhaa niillä kaahailla (ainakin poikien mielestä)!

Kodinhoitohuoneen tauluun vaihdoin kesähepeneet.

Tuolla taululla on kyllä kumma tyyli tyhjentyä aina hetken päästä,

mutta tuleepahan vaihtelua pyykkärin elämään!

Niin, toi meidän kodarihan on melkoisen karsean reippaan värinen..

Kerran sain päähäni että huoneessa jossa ei vietetä aikaa,
joka on katseilta piilossa "bunkkerissa",
pyykitkin sinne sujahtaa pyykkikuilua pitkin

- siis jossa käydään vaan tyhjäilemässä ja täyttämässä koneita,

voi hyvin olla vähän räväkämpi seinä.

Ja tottamaar, sitä tuo ainakin on! :D

Näiden söpöisten kesäkukkien myötä

toivotan kaikille iloista ja aurinkoista viikonloppua!

Pysykääs terveenä!

Terkuin Taina

Tuoksuista ja tunnelmista

 

Järkkäilin tänään hajuvedet kuppikakku-tarjottimelle pukeutumishuoneeseeni.

(Just ton tasioseen puuhaan musta nyt on, kunhan pääsee taas kohta pötköttään, huoh.)

Rakas ystävä on sen sorttisessa duunissa että saan usein ihania tuoksuja lahjaksi, 

jotain on tullut toki (ostatettua) ostettua itsekkin.

Mulle tuoksut on tärkeitä ja valitsen hajuveden tilanteen ja fiiliksen mukaan.

Aika kepeitä ja kukkaisia ovat kuitenkin nuo lempparit kautta linjan, 

juhlaan valitsen jotain jonka kuvittelen olevan astetta elegantimpaa.

Aamutoimiin kuuluu kotipäivinäkin tukan kampaus, kevyt meikki, joku korukin ehkä, ja hyvä tuoksu.

Tulee itelle mukavanpi olo kun ei pyjamissa veny viikkotolkulla, näin saikullakaan.

 Tietyistä hajuvesistä tulee vahvat muistot jostain elämäntilanteesta, 

tai jotain tilanteita miettiessä tulee mieleen myös ne tuoksut: 

opiskelija-asunto ulkomailla, nuoruuden rakkaus, abi vuosi, laivamatka ystävien kanssa...

Muistan selkeästi minkä hajuveden kausi on ollut milloinkin menossa.

Ja niitä vahvasti tunnesidonnaisia tuoksuja ei voi enää käyttää, ne kuuluvat siihen aikaan. 

Millainen tuoksujen käyttäjä sinä olet? 

Käytätkö pulloa kerrallaan ja vaihdat sitten tuoksua, pitäydytkö samassa lempparissa vuodesta toiseen 

vai tarvitsetko eri tuoksun eri tilanteisiin ja tunnelmiin?

Tämän on tarkoitus olla mun hyvänmielen blogi, jonne kirjoittelen mukavista puuhista, hauskoista sattumuksista, iloisia muistoja.

Mutta nyt on pakko vähän valittaa. Narista ja kitistä. Sori ;)

Olen ollut nyt kuukauden sairauslomalla, joka lähtökohtaisesti kotiäidille on aika haasteellista.
En ole ajanut autoa, käynyt kaupassa, 

tehnyt mitään kunnon kotihommia, urheillut.

Lääkäri totesi että paraneminen on edennyt hyvin,
mutta silti pitää vielä pari viikkoa jaksaa olla nostamatta, hyppäämättä, ponnistamatta...
Sit pikkuhiljaa normaaliin elämään,
mutta näin isosta leikkauksesta toipuminen vie kropalta semmoiset 3-6 kk.
Voihan plörö.

Joku voisi miettiä että mahtava juttu, senkun makaa sohvalla ja antaa muiden tehdä hommat ja hoitaa lapset. Mutta kyllä tässä alkaa nyt olla vitsit vähissä. 

Koti kaipaa kipeästi järjestelyä, kroppa liikettä ja korvienväli toimintaa.

Koti näyttää ihan super tylsälle kun joulukoristeet on riisuttu, mutta eipä tässä nyt pääse mistään laatikoista tonkimaan piristäviä romuja esille, saatikka kauppaan.

Kaikki liikenevä raha menee matkakassaan, joten haaveilemani nettiostokset joita juuri nyt ehtisi klikkailla, uudet verhot ja muut, jäävät juuri siksi - haaveeksi.

Mies on työmatkalla ulkomailla joten joudun työllistämään näillä lasten harrastuksiin, neuovolaan, kaverisynttäreille, suksien kanssa kouluun ym kuskauksiin, lasten iltapesuihin, pyykin levittämisiin, ihan kaikkeen isovanhempia.Välillä kodinhoitajaa.
Kunnan kodinhoitaja on aivan mahtava tyyppi,
mutta kyllä silti kirpasee meikäläistä pyytää apua ihan pieninpäänkin arjen juttuun.
Olla näin saakelin avuton!

Mitenköhän tästäkin selvittäisiin ilman osallistuvia lähi-isovanhempia ja tukiverkkoa?
Olen toki kovasti kiitollinen kaikille, mutta alkaa tää jo vähän masentaa.

Loistavaan väliin saadaan nyt paritkin kivat yövieraat.
Palvelun taso tulee olemaan surkea mutta ystävät ymmärtää ja lapset ei sotkuista piittaa! :)

Ja tiedänhän minä että kyse on kuitenkin vain viikoista, vaikka matelevista sellaisista.
Kyllä se siis tästä!

Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
Taina

Lupiineja, ja pettämätön huonekalu

Pettämätön huonekalu. Nimittäin lastensängyn puolikas. Liukumäki, automäki, kiipeilyteline, you name it. Jo monta päivää ilmaista huvia keskellä olohuonetta! No, esittelen jossain vaiheessa pojan huoneen uudistusta jonka johdosta tämä liukumäki nyt toistaiseksi pääsi olkkariin, eikä se ehkä tuohon moneksi kuukaudeksi jää... mutta jääköön siksi aikaa kun jaksaa kiinnostaa 1,5 vuotiasta. :)

Heti keittiön ja olohuoneen "jatkeena" meillä on iso parveke, jossa grillailemme ja syömme kesäisin.
Rinnetalon mukavia puolia, oma ruokarauha "kattojen yllä".

Sanovat että lupiinit eivät sovi Suomen luontoon. Olkon niin tai näin, meidän sisustukseen ne sopii mielestäni oikein hyvin!  Ihania värejä!

Olisi hieno sanoa että mun pullo-kokoelmani on jotain ympäri maailmaa matkalaukussa raahattuja muistoesineitä, mutta totuuden nimissä tunnustettakoon että kyllä niissä on raahattu ihan lähimarketista mehua ja tomaattikeittoa. Ihan söpöt ne on silti!

Tämä viikko on käynnistynyt ääri letkeästi. Aamupäivällä käytiin lasten kanssa torilla hakemassa mansikat, herneet ja uudet perunat, sekä kirjastosta vähän lisää kesä-luettavaa ja satu-cd:itä automatkoja varten. Nyt isot painaa tuolla pihalla kavereidensa kansssa, pienin on päiväunilla ja äiti nauttii päiväkahveet kaikessa rauhassa.
Tytöt tekee tansseja hula-vanteiden kanssa ja pitävät piirrustuskerhoja, pojat ajaa pyörillä ja rakentavat leegoilla. Ihanaa että omalla kadulla riittää kavereita ja että osaavat olla porukassa.
Viettäköön niitä lapsuuden huolettomia kesiä, jolloin aina paistoi aurinko. :)

Juhannuksena öljysimme jo kuistin ja parvekkeen lattiat, 2 vuoden asumisen jälkeen oli pakko. Onneksi alapihan terassi tulee sitä komposiittia, ei tarvitse huoltaa, sitten kun se joskus valmistuu...
Sisustusta sinne olen toki suunnitellut. Seinälle tulee ainakin nämä: Pajutilalta ostamani jättisuuri lämpömittari, sekä Hotel Maman arvonnassa voittamani Ramsingn kyltti johon valitsin numeroiksi talon valmistumisvuoden. (Oli se kiva voittaa tuollainen itsellekkin, kun sen arvonnan järjestin talvella omille lukijoilleni....) ;)
Syksyn poistomyynneistä sitten olisi tarkoitus hankkia tumman harmaat polyrottinkikalusteet. Ja kaikkea pientä muutakin on suunnitteilla... :)

Kotomon väki luuhaa pivät pihalla ja mummolassa, nautitaan kesästä ja ystävistä. Ollaan aika laiskojakin.
Ihania kesäpäiviä kaikille täällä piipahtaville!
Terkkuloin Taina